Suomeen valmistellaan alustatyölakia, joka selventäisi, milloin sovelluksen kautta työskentelevä on yrittäjä ja milloin työntekijä.
Suomeen valmistellaan uutta lakia, joka voisi muuttaa ruokalähettien ja muiden digitaalisten alustojen kautta työskentelevien asemaa. Tavoitteena on selventää, milloin työtä tehdään aidosti itsenäisenä yrittäjänä ja milloin kyseessä on tosiasiassa työsuhde.
Sovellus välittää työn, mutta kuka on työnantaja?
Ruoka tilataan puhelimella, lähetille ilmestyy uusi tehtävä ja sovellus ehdottaa reitin asiakkaan ovelle. Ulospäin kaikki näyttää yksinkertaiselta.
Työtä tekevän ihmisen asema ei kuitenkaan ole yhtä selvä.
Monet alustojen kautta työskentelevät on määritelty itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. He vastaavat itse esimerkiksi työvälineistään, vakuutuksistaan ja osasta sosiaaliturvaansa. Samalla alusta voi välittää tehtävät, seurata suorituksia ja vaikuttaa siihen, milloin, miten ja millä hinnalla työtä tehdään.
Tästä syntyy alustatyön keskeinen kysymys: tekeekö ihminen työtä itsenäisenä yrittäjänä vai ovatko työn olosuhteet niin vahvasti alustan ohjauksessa, että kyse on käytännössä työsuhteesta?
Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, jolla EU:n alustatyödirektiivi pantaisiin Suomessa täytäntöön. Lausuntoja pyydetään 28. elokuuta 2026 saakka.
Lakiesitys ei siis ole vielä voimassa. Sen sisältö voi muuttua valmistelun aikana.
Työsuhdeolettama muuttaisi lähtökohtaa
Lakiluonnoksen keskeinen uudistus olisi työsuhdeolettama.
Ajatuksena on, että alustatyötä tekevän asemaa ei ratkaistaisi vain sopimukseen kirjoitetun nimikkeen perusteella. Arvioinnissa tarkasteltaisiin ennen kaikkea sitä, miten työ todellisuudessa järjestetään.
Jos työn tekemisessä näkyy työnjohto- ja valvontaoikeuteen viittaavia piirteitä, sopimussuhteen oletettaisiin olevan työsuhde. Digitaalinen alusta voisi kumota oletuksen osoittamalla, ettei työsuhteen tunnusmerkistö tosiasiassa täyty.
Muutos olisi merkittävä, koska nykyisin yksittäisen työntekijän voi olla vaikea osoittaa, että yrittäjäksi nimetyn suhteen taustalla onkin työnantajan määräysvaltaa muistuttava järjestelmä.
Uudessa mallissa huomio siirtyisi sopimuksen otsikosta työn todellisiin olosuhteisiin.
Algoritmi toimii jo monen esihenkilönä
Alustatyön erikoisuus on siinä, ettei työntekijää välttämättä johda näkyvä esihenkilö.
Työtehtävien jakamisesta, hinnoittelusta, aikatauluista ja suoritusten arvioinnista voi vastata ohjelmisto. Algoritmi päättää, kenelle tehtävä tarjotaan, miten työstä maksetaan ja kuinka työntekijän suoritus näkyy järjestelmässä.
Tämä ei tee sovelluksesta juridisesti työnantajaa. Se kuitenkin osoittaa, miksi alustatyötä ei voida arvioida vain perinteisen työpaikan mittareilla.
Lakiluonnoksessa säädettäisiin myös automaattisesta seurannasta ja päätöksenteosta. Alustojen pitäisi kertoa nykyistä avoimemmin, miten työntekijöihin vaikuttavia järjestelmiä käytetään.
Lisäksi henkilötietojen käsittelyyn tulisi rajoituksia. Tavoitteena on estää tilanne, jossa työtä tekevä ihminen on jatkuvan digitaalisen seurannan kohteena tietämättä, mitä tietoja hänestä kerätään tai miten ne vaikuttavat tarjottuihin työtehtäviin.
Työsuhde toisi oikeuksia mutta myös velvollisuuksia
Jos alustatyötä tekevä henkilö katsottaisiin työntekijäksi, hänelle kuuluisivat työlainsäädäntöön perustuvat oikeudet. Niihin voivat kuulua esimerkiksi palkkaa, työaikaa, vuosilomaa, työturvallisuutta ja sairausajan toimeentuloa koskevat suojat.
Samalla alustayritykselle syntyisi työnantajan velvollisuuksia ja kustannuksia.
Tämä voi vaikuttaa koko liiketoimintamalliin. Jos osa nykyisistä yrittäjistä katsottaisiin työntekijöiksi, alustojen pitäisi arvioida uudelleen työn organisointia, hinnoittelua ja työvoimakustannuksia.
Vaikutukset eivät silti ole yksiselitteisiä.
Aito itsenäinen yrittäjyys säilyisi edelleen mahdollisena. Tavoitteena ei ole muuttaa kaikkia alustojen kautta työskenteleviä työntekijöiksi, vaan löytää oikea asema todellisten työolosuhteiden perusteella.
Joillekin vapaus valita työajat ja tehtävät on alustatyön tärkein etu. Toisille epävarmat tulot, työn jatkuvuuden puute ja heikko sosiaaliturva muodostavat merkittävän riskin. Siksi sama ratkaisu ei sovi automaattisesti kaikkiin alustatyön muotoihin.
Muutos koskee muitakin kuin ruokalähettejä
Alustatyö yhdistetään usein ruokalähetteihin ja kuljetuspalveluihin, mutta ilmiö on laajempi.
Digitaalisten alustojen kautta voidaan välittää esimerkiksi siivousta, remontteja, hoivapalveluja, kuljetuksia, suunnittelutyötä ja verkossa tehtäviä asiantuntijatehtäviä.
Lakimuutoksen merkitys voi kasvaa tulevaisuudessa, jos yhä suurempi osa työstä pilkotaan sovellusten kautta tilattaviksi tehtäviksi.
Kysymys ei silloin koske vain yhtä ammattiryhmää. Se koskee sitä, millä ehdoilla työtä tehdään taloudessa, jossa työn tilaaja, työn suorittaja ja digitaalinen alusta voivat kaikki olla eri osapuolia.
Selkeämmät säännöt hyödyttäisivät myös yrityksiä
Työntekijöiden suojan lisäksi laki voisi lisätä yritysten oikeusvarmuutta.
Epäselvä tilanne on ongelmallinen myös alustoille ja niiden kanssa kilpaileville perinteisille yrityksille. Jos yksi toimija maksaa työnantajamaksut ja noudattaa työehtoja, mutta toinen organisoi samanlaisen työn yrittäjäsopimuksilla, kilpailuasetelma voi vääristyä.
Selkeämmät pelisäännöt auttaisivat yrityksiä arvioimaan etukäteen, milloin niiden toimintamalli muodostaa työsuhteen ja milloin kyse on aidosta toimeksiantosuhteesta.
Samalla hallinnollinen taakka voi kasvaa. Erityisesti pienille alustoille uudet raportointi-, tiedottamis- ja valvontavelvoitteet voivat merkitä lisää kustannuksia.
Lain onnistuminen riippuu siksi siitä, pystytäänkö työntekijöiden suojaa parantamaan tuhoamatta sellaisia joustavia työnteon muotoja, jotka ovat aidosti molempien osapuolten toivomia.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Alustatyölaki olisi osa laajempaa muutosta, jossa työelämän sääntöjä sovitetaan digitaaliseen talouteen.
Suomessa ratkaistavaksi tulee, miten työsuhdeolettama muotoillaan niin selkeäksi, että työntekijät, yrittäjät, yritykset ja viranomaiset ymmärtävät sen samalla tavalla. Epäselvä laki siirtäisi kiistat oikeussaleihin. Selkeä laki voisi ehkäistä niitä.
Muutos vaikuttaisi myös kilpailuun. Samankaltaista työtä tarjoavien yritysten pitäisi toimia nykyistä yhdenmukaisemmilla velvollisuuksilla riippumatta siitä, järjestetäänkö työ perinteisen yrityksen vai sovelluksen kautta.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Ruoankuljetusten ja muiden alustapalvelujen hinnat tai toimintatavat voivat muuttua, jos yritysten työvoimakustannukset kasvavat.
- Alustan kautta työskentelevän kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota siihen, kuka määrää työn hinnan, aikataulun ja tekemisen tavan.
- Lakiluonnos on vasta lausuntokierroksella, joten lopulliset säännöt eivät ole vielä varmoja.
Toimituksen näkökulma
Teknologia on muuttanut työn välittämisen nopeasti, mutta työntekijän ja yrittäjän välinen raja ei saa määräytyä sovelluksen käyttöliittymän perusteella. Ratkaisevaa on se, kuka käyttää todellista valtaa työn tekemiseen ja kuka kantaa siihen liittyvän riskin. Alustatalous tarvitsee joustavuutta, mutta joustavuus ei saa tarkoittaa vastuun siirtämistä aina heikoimmalle osapuolelle. Hyvä laki ei estä uusia työn muotoja – se tekee niiden pelisäännöistä rehelliset.
Lähteet
- Työ- ja elinkeinoministeriö: luonnos uudesta alustatyölaista ja sitä koskeva lausuntokierros. (Valtioneuvosto)
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/2831 alustatyön työolojen parantamisesta. (EUR-Lex)
