Bensiinin hinta nousee usein nopeasti, mutta laskee huomattavasti hitaammin. Ilmiölle on olemassa tunnettu taloustieteellinen selitys – eikä se ole aivan niin yksinkertainen kuin moni ajattelee.
INGRESSI
Moni autoilija on huomannut saman ilmiön: kun öljyn hinta nousee, huoltoasemien hinnat näyttävät reagoivan lähes välittömästi. Kun öljy halpenee, bensiinin hinta laskee usein paljon hitaammin. Kyse ei ole pelkästä tunteesta, vaan ilmiö on tunnettu myös taloustieteessä.
Miksi hinnat tuntuvat nousevan aina ensimmäisenä?
Monelle autoilijalle tilanne on tuttu.
Illalla uutisissa kerrotaan raakaöljyn hinnan nousseen maailmalla, ja seuraavana aamuna huoltoaseman pylväässä litrahinta on jo korkeampi. Kun uutisissa viikkoja myöhemmin kerrotaan öljyn hinnan laskusta, samaa muutosta ei kuitenkaan näy pumpulla yhtä nopeasti.
Syntyy helposti tunne, että hinnat nousevat raketin tavoin, mutta laskevat höyhenen hitaudella.
Juuri tätä ilmiötä taloustieteessä kutsutaan nimellä ”rockets and feathers” – suomeksi vapaasti käännettynä raketti ja höyhen. Se on havaittu useissa maissa ja sitä on tutkittu vuosikymmeniä.
Bensiinin hinta ei muodostu vain öljystä
Vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on tärkein yksittäinen tekijä, se on vain osa siitä hinnasta, jonka kuluttaja maksaa huoltoasemalla.
Litrahinta koostuu muun muassa:
raakaöljyn hinnasta
jalostuksesta
kuljetuksesta ja jakelusta
varastoinnista
veroista
huoltoaseman liiketoimintakuluista.
Kun öljyn hinta nousee, myös seuraavien polttoaine-erien hankintahinta kallistuu nopeasti. Huoltoasemat joutuvat varautumaan siihen, että seuraava säiliö täytetään aiempaa kalliimmalla polttoaineella. Siksi hinnankorotukset näkyvät usein nopeasti myös kuluttajille.
Miksi hinnat eivät laske yhtä nopeasti?
Tähän ei ole yhtä ainoaa selitystä, mutta tutkijat ovat löytäneet useita tekijöitä.
Yksi niistä liittyy varastoihin.
Huoltoasema ei myy tänään ostettua bensiiniä, vaan polttoainetta, joka on hankittu aiemmin – joskus päiviä tai viikkoja aikaisemmin. Jos säiliö on täytetty korkealla hinnalla ostetulla polttoaineella, asema ei voi siirtyä heti myymään halvemmalla seuraavaa erää ilman, että se söisi omaa katettaan. (IER)
Toinen selitys liittyy kilpailuun.
Tutkimusten mukaan kuluttajat seuraavat hintoja kaikkein tarkimmin silloin, kun ne nousevat. Silloin ihmiset vertailevat asemia aktiivisesti ja etsivät halvempia vaihtoehtoja. Kun hinnat alkavat laskea, hintavertailu vähenee, eikä kilpailupaine ole yhtä voimakas. Tämä hidastaa hintojen laskua.
Onko kyse ahneudesta?
Moni epäilee ensimmäisenä, että kyse on öljy-yhtiöiden tai huoltoasemien ylimääräisistä voitoista.
Taloustieteellinen tutkimus ei kuitenkaan tue näin yksinkertaista johtopäätöstä.
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että niin sanottu ”raketti ja höyhen” -ilmiö esiintyy myös markkinoilla, joilla kilpailu toimii normaalisti. Hintojen epäsymmetrinen käyttäytyminen näyttää liittyvän ennen kaikkea markkinoiden rakenteeseen, varastoihin, odotuksiin ja kuluttajien käyttäytymiseen – ei pelkästään yritysten voitontavoitteluun. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kilpailuviranomaisten tehtävänä olisi valvoa markkinoita ja puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin.
Suomessa näkyy myös oma erityispiirteensä
Suomalaiset autoilijat ovat tottuneet myös viikoittaiseen hintarytmiin.
Monilla paikkakunnilla hinnat nousevat usein alkuviikosta ja laskevat vähitellen viikon edetessä. Kyse on kilpailuun perustuvasta hinnoittelusta, jossa asemat seuraavat toistensa liikkeitä hyvin tarkasti. Viikon halvimmat tankkauspäivät voivat olla jopa kymmeniä senttejä litralta edullisempia kuin kalleimmat. Tämä on eri ilmiö kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaikutus, mutta autoilijan näkökulmasta ne näkyvät samassa hintalapussa.
Kyse on lopulta psykologiasta yhtä paljon kuin öljystä
Ehkä kiinnostavin havainto on se, ettei ilmiö johdu pelkästään öljystä.
Se kertoo myös ihmisistä.
Me huomaamme hinnankorotukset paljon herkemmin kuin hinnanlaskut. Kun litrahinta nousee viidellä sentillä yhdessä yössä, muutos tuntuu suurelta. Jos sama viisi senttiä poistuu vähitellen usean päivän aikana, moni ei enää kiinnitä siihen yhtä paljon huomiota.
Taloustieteessä tätä pidetään yhtenä syynä siihen, miksi ”raketti ja höyhen” -ilmiö jatkuu edelleen.
MITÄ TÄMÄ MERKITSEE SUOMELLE?
Suomessa polttoaineiden hinnalla on suuri merkitys erityisesti niille, jotka liikkuvat omalla autolla päivittäin. Pitkät etäisyydet, työmatkat ja kuljetukset tekevät polttoaineesta merkittävän kuluerän sekä kotitalouksille että yrityksille. Siksi maailmanmarkkinoiden muutokset näkyvät Suomessa nopeasti – mutta niiden vaikutusten ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miksi hinnat käyttäytyvät toisinaan odotuksia hitaammin.
MITÄ TÄMÄ MERKITSEE LUKIJALLE?
Bensiinin hinnan hidas lasku ei yleensä johdu yhdestä syystä, vaan useiden markkinatekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Hintojen vertailu kannattaa erityisesti silloin, kun markkinat ovat voimakkaassa muutoksessa.
Polttoaineen litrahinta kertoo paljon enemmän maailman taloudesta kuin pelkästään öljyn hinnasta.
TOIMITUKSEN NÄKÖKULMA
Polttoaineen hinnasta käydään usein tunnepitoista keskustelua, mutta ilmiö muistuttaa myös siitä, kuinka monimutkaisia markkinat ovat. Huoltoaseman hintataulu näyttää yhdeltä numerolta, mutta sen taustalla vaikuttavat maailmanpolitiikka, raaka-ainemarkkinat, logistiikka, verotus, kilpailu ja jopa ihmisten käyttäytyminen. Ehkä kiinnostavin oivallus onkin se, että joskus suurin selitys ei löydy öljystä vaan meistä itsestämme – siitä, miten reagoimme hinnanmuutoksiin.
Lähteet
Stanford Report – Rising gas prices, explained (news.stanford.edu)
U.S. Federal Trade Commission – tutkimus polttoaineiden hintojen epäsymmetrisestä käyttäytymisestä (”Rockets and Feathers”) (Federal Trade Commission)
OECD – Competition in Road Fuel (OECD)
OECD – Energy prices are spiking again (OECD)
