Isien vanhempainvapaiden osuus on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Muutos jakaa hoivavastuuta ja vaikuttaa myös työelämään.
Isät käyttivät vuonna 2025 jo lähes neljäsosan kaikista Kelan korvaamista vanhempainpäivärahapäivistä. Osuus on yli kaksinkertaistunut 2020-luvun aikana, ja yhä useampi isä hoitaa lasta kotona myös silloin, kun toinen vanhempi on palannut töihin. Muutos kertoo paljon enemmästä kuin vapaapäivien määrästä: suomalaisen isyyden käytännöt ovat muuttumassa.
Tavallinen arkipäivä kertoo suuresta muutoksesta
Aamupala on jäähtymässä pöydälle. Vauva tarvitsee uuden vaipan, pyykkikone piippaa ja ulos pitäisi ehtiä ennen seuraavia päiväunia.
Kotona ei ole äiti vaan isä.
Tilanne ei enää ole suomalaisessa perheessä poikkeuksellinen. Isät käyttävät vanhempainvapaita selvästi enemmän kuin vielä viisi vuotta sitten, ja yhä suurempi osa heistä viettää lapsen kanssa pidemmän jakson kahdestaan.
Vuonna 2025 isät käyttivät 22,5 prosenttia kaikista Kelan korvaamista vanhempainpäivärahapäivistä. Osuus on yli kaksinkertaistunut 2020-luvun alusta.
Muutos on suuri, vaikka äidit käyttävät edelleen selvästi valtaosan vapaista.
Ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, kuinka monta päivää isä on poissa töistä. Merkitystä on myös sillä, käyttääkö hän vapaan yhtä aikaa äidin kanssa vai jääkö hän itsenäisesti vastuuseen lapsen arjesta.
Juuri itsenäisten vapaajaksojen pidentyminen kertoo syvemmästä muutoksesta.
Isät ovat nyt kotona aiempaa pidempään myös yksin
Ennen vuoden 2022 perhevapaauudistusta isät käyttivät vanhempainvapaata eri aikaan kuin äiti keskimäärin 33 päivää. Uudistuksen jälkeen määrä nousi keskimäärin 68 päivään.
Aika yli kaksinkertaistui.
Samalla niiden isien osuus, jotka käyttivät vapaita eri aikaan kuin äiti, nousi 57 prosentista 73 prosenttiin. Kokonaan ilman vanhempainvapaata jääneiden isien osuus puolestaan pieneni 19 prosentista 15 prosenttiin.
Ero yhteisen ja itsenäisen vapaan välillä on tärkeä.
Kun molemmat vanhemmat ovat kotona samanaikaisesti, vastuu voi edelleen painottua enemmän toiselle. Kun isä jää vauvan kanssa kahdestaan, hänen on hoidettava päivän kokonaisuus: ruokailut, päiväunet, neuvolakäynnit, ulkoilu, lohduttaminen ja kaikki ne pienet tilanteet, joista vauva-arki muodostuu.
Vanhemmuus ei silloin ole avustamista. Se on täyttä vastuuta.
Vuoden 2022 uudistus muutti lähtökohdan
Perhevapaajärjestelmä uudistettiin syksyllä 2022. Molemmille vanhemmille annettiin lähtökohtaisesti 160 vanhempainrahapäivää.
Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle enintään 63 päivää. Kummallekin jää näin vähintään 97 päivää, joita ei voi siirtää toiselle.
Vanhemmat voivat lisäksi käyttää rajatun määrän päiviä samanaikaisesti. Vapaita voidaan pitää joustavasti siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.
Uudistuksen tarkoituksena oli jakaa perhevapaita aiempaa tasaisemmin ja vahvistaa molempien vanhempien asemaa lapsen hoitajana.
Tilastojen perusteella tämä tavoite on ainakin osittain toteutunut.
Isien käyttämien päivien osuus nousi uudistuksen jälkeen nopeasti. Vuonna 2022 osuus oli runsaat 12 prosenttia, mutta vuonna 2024 se oli jo lähes 21 prosenttia. Vuonna 2025 saavutettiin 22,5 prosenttia.
Lakimuutos ei yksin määrää, miten perheet elävät. Se kuitenkin muuttaa valintoja ohjaavia rakenteita.
Kun päivät on kiintiöity molemmille vanhemmille, isän kotiin jäämisestä tulee oletettavampi ja helpommin perusteltava ratkaisu.
Kiintiö teki isän vapaasta näkyvän oikeuden
Aiemmassa järjestelmässä perhe saattoi helposti päätyä malliin, jossa äiti käytti suurimman osan vapaista. Ratkaisu vaikutti usein taloudellisesti ja käytännöllisesti yksinkertaisimmalta.
Kun osa päivistä on osoitettu nimenomaan toiselle vanhemmalle, käyttämättä jättäminen merkitsee myös perheelle menetettyä aikaa.
Tällä on vaikutusta sekä kotona että työpaikalla.
Isän ei tarvitse samalla tavalla perustella työnantajalleen, miksi juuri hän jää kotiin. Vanhempainvapaa on lakiin perustuva oikeus ja osa järjestelmää, joka on rakennettu molempien vanhempien käytettäväksi.
Myös muiden esimerkki madaltaa kynnystä. Kun työpaikan ensimmäinen isä pitää pitkän vapaan, ratkaisu voidaan nähdä poikkeuksena. Kun sen tekee viides tai kymmenes, siitä tulee normaalia työelämää.
Kulttuuri muuttuu teko kerrallaan.
Perhevapaa muuttaa isyyttä käytännössä
Isän pidempi itsenäinen vastuu voi vahvistaa hänen ja lapsen välistä suhdetta tavalla, jota lyhyt yhteinen vapaa ei välttämättä mahdollista.
Arjen luottamus syntyy toistosta.
Isä oppii tunnistamaan, milloin lapsi on väsynyt, millainen itku kertoo nälästä ja mikä rauhoittaa kesken hankalan päivän. Samalla lapsi oppii turvautumaan kumpaankin vanhempaansa.
Muutos vaikuttaa myös vanhempien keskinäiseen työnjakoon.
Kun molemmat tuntevat lapsen rutiinit ja kantavat vastuuta itsenäisesti, hoivatyön jakaminen voi jatkua tasaisempana myös vapaan päättymisen jälkeen. Isä ei tarvitse jatkuvasti toiselta vanhemmalta ohjeita, koska hänellä on oma kokemus arjen hoitamisesta.
Tämä ei tarkoita, että vapaat automaattisesti tekisivät jokaisesta perheestä tasa-arvoisen. Kotityöt, suunnitteluvastuu ja lastenhoito voivat edelleen jakautua epätasaisesti.
Pidempi itsenäinen vanhempainvapaa antaa kuitenkin käytännöllisen mahdollisuuden rakentaa tasaisempaa vanhemmuutta.
Äitien työuraan vaikutus voi olla huomattava
Perhevapaiden jakautuminen ei koske vain vauva-aikaa.
Pitkä poissaolo työelämästä voi vaikuttaa palkkakehitykseen, uramahdollisuuksiin, työtehtäviin ja eläkkeen kertymiseen. Kun vapaat keskittyvät pääasiassa äideille, myös nämä vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti.
Isien suurempi osuus voi nopeuttaa äitien paluuta työhön ja tasata vanhemmuudesta työuralle aiheutuvia seurauksia.
Muutos ei silti tapahdu vain päivien siirtämisellä.
Perheen ratkaisuun vaikuttavat vanhempien tulot, työtilanne, työsuhteen turvallisuus, yrittäjyys, työnantajan suhtautuminen ja käsitys siitä, kumpi osaa tai haluaa hoitaa lasta kotona.
Taloudellinen laskelma voi edelleen ohjata suurempituloisen vanhemman takaisin töihin. Koska isien tulot ovat usein äitien tuloja korkeammat, vapaan jakaminen voi pienentää perheen hetkellisiä tuloja.
Kelan perhevapaavertailu auttaa arvioimaan erilaisten jakotapojen taloudellisia vaikutuksia. Pelkkä oletus isän vapaan kalleudesta ei aina vastaa todellista lopputulosta, sillä vanhempainraha perustuu tuloihin ja perheen kokonaistilanteeseen vaikuttavat myös verotus, mahdollinen palkallinen vapaa ja työehtosopimus.
Kaikki perheet eivät hyödy järjestelmästä samalla tavalla
Tilastojen myönteisen kehityksen rinnalla on nähtävä myös erot.
Korkeasti koulutetut isät ovat olleet muita tyytyväisempiä perhevapaauudistukseen. Heillä voi olla useammin vakaa työsuhde, joustava työnantaja ja paremmat mahdollisuudet suunnitella vapaita.
Matalammin koulutetut vanhemmat suhtautuvat järjestelmään kriittisemmin ja painottavat voimakkaammin perheen oikeutta päättää vapaiden jakamisesta itse.
Taustalla voivat olla erot tuloissa, työoloissa ja työsuhteiden turvallisuudessa.
Pienipalkkaisessa perheessä lyhytkin tulonmenetys voi olla ratkaiseva. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä voi pelätä vapaan vaikutusta jatkoon. Yrittäjän voi olla vaikea jättää yritystä pitkäksi aikaa ilman tekijää.
Siksi kiintiöiden olemassaolo ei yksin takaa, että kaikki isät pystyvät käyttämään niitä yhtä helposti.
Tasa-arvoinen järjestelmä tarvitsee rinnalleen työelämän käytäntöjä, riittävää toimeentuloa ja tiedon siitä, mitä vaihtoehtoja perheellä todella on.
Isien ikä kertoo toisesta suomalaisesta muutoksesta
Vanhempainpäivärahaa saavat vanhemmat ovat tavallisesti 30–39-vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuus on vain noin viisi prosenttia.
Vanhempainpäivärahaa saaneista miehistä yli neljännes on täyttänyt 40 vuotta.
Luvut kuvastavat sitä, että suomalaiset saavat lapsia aiempaa myöhemmin. Ensimmäinen lapsi syntyy yhä useammalle vasta yli 30-vuotiaana.
Myöhempi vanhemmuus voi tarkoittaa vakaampaa työuraa ja parempaa taloudellista asemaa. Samalla työssä vastuu on usein ehtinyt kasvaa, mikä voi tehdä pitkästä poissaolosta ammatillisesti vaikeammin järjestettävän.
Juuri siksi työnantajien suhtautumisella on suuri merkitys.
Jos perhevapaa nähdään tavallisena osana työuraa, myös vastuullisessa asemassa oleva isä uskaltaa käyttää oikeuttaan. Jos vapaa koetaan sitoutumisen puutteeksi, laki ja arjen todellisuus joutuvat ristiriitaan.
Työnantaja voi tehdä vapaasta tavallisen tai vaikean
Perhevapaa aiheuttaa työpaikalle järjestelyjä. Tehtäviä täytyy jakaa uudelleen, sijainen on perehdytettävä ja aikatauluja sovitettava.
Tämä koskee sekä miesten että naisten vapaita.
Kun isät käyttävät vapaita enemmän, perhevapaiden kustannukset ja järjestelytarpeet jakautuvat nykyistä laajemmin eri toimialoille ja työpaikoille. Samalla vähenee oletus siitä, että nuoren naisen palkkaamiseen liittyisi työnantajalle erityinen perhevapaiden riski.
Hyvä työnantaja kertoo avoimesti, että vapaita voi käyttää ilman uralle koituvaa rangaistusta. Esihenkilö voi kysyä ajoissa suunnitelmista, sopia yhteydenpidosta ja varmistaa, että työntekijä pääsee palattuaan takaisin tehtäviinsä.
Huonoimmillaan isä joutuu kuulemaan, ettei juuri nyt olisi hyvä hetki jäädä kotiin. Käytännössä työpaikalla ei kuitenkaan koskaan ole täydellistä hetkeä pitkälle poissaololle.
Perheessä lapsen ensimmäiset vuodet eivät odota työpaikan sopivaa suhdannetta.
Lähes neljäsosa on paljon – mutta ei vielä puolet
Isien osuuden yli kaksinkertaistuminen on selvä onnistuminen.
Samalla 22,5 prosenttia kertoo, että vanhempainvapaat jakautuvat edelleen kaukana tasan. Äidit käyttävät yli kolme neljäsosaa korvatuista päivistä.
Vain pieni osa vanhemmista jakaa päivät täysin puoliksi.
Tämä ei tarkoita, että kaikkien perheiden pitäisi tehdä identtinen ratkaisu. Perheiden elämäntilanteet, toiveet ja tarpeet vaihtelevat.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta olennaista on kuitenkin se, ovatko valinnat aidosti vapaita vai syntyvätkö ne vanhoista oletuksista, tuloeroista ja työpaikkojen erilaisista odotuksista.
Jos äidin kotiin jäämistä pidetään itsestään selvänä ja isän vapaan käyttöä erikseen perusteltavana, valinta ei ole täysin neutraali.
Tilastot osoittavat nyt, että rakenteen muuttaminen voi muuttaa myös käytäntöä. Isät eivät ole vain ilmoittaneet kannattavansa tasa-arvoisempaa vanhemmuutta. Yhä useampi on jäänyt kotiin toteuttamaan sitä.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Isien lisääntyneet vanhempainvapaat voivat vaikuttaa pitkällä aikavälillä perheiden hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon ja lasten suhteeseen molempiin vanhempiinsa.
Kun hoivavastuu jakautuu tasaisemmin, äitien työurat voivat katketa lyhyemmäksi aikaa. Samalla työnantajien oletukset nuorten naisten suuremmasta perhevapaariskistä voivat vähentyä.
Muutos voi vahvistaa myös isien asemaa perheessä. Isyyttä ei nähdä enää vain toimeentulon turvaamisena tai äidin auttamisena, vaan itsenäisenä hoivavastuuna.
Suomen haasteena on seuraavaksi varmistaa, etteivät perhevapaiden käyttömahdollisuudet jakaudu koulutuksen, tulojen tai työmarkkina-aseman perusteella liian epätasaisesti.
Järjestelmä on muuttanut suuntaa. Seuraava kysymys kuuluu, pystyykö koko työelämä seuraamaan mukana.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Isän vapaa ei ole enää poikkeus. Vuonna 2025 isät käyttivät jo 22,5 prosenttia kaikista korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä.
- Vapaan jakamista kannattaa laskea eikä vain arvailla. Perheen tulot, vanhempainraha, verotus ja työehtosopimukset vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu on taloudellisesti järkevä.
- Työpaikan kulttuurilla on todellista merkitystä. Esihenkilöiden ja kollegoiden suhtautuminen voi ratkaista, uskaltaako isä käyttää hänelle kuuluvan vapaan.
Toimituksen näkökulma
Isien vanhempainvapaiden kasvu on esimerkki siitä, kuinka lainsäädäntö voi muuttaa arkea ilman suuria puheita. Muutos näkyy siinä, kuka työntää vaunuja tiistaiaamuna, kuka tuntee vauvan päivärytmin ja kumpi palaa ensin töihin. Tasa-arvo ei synny pelkästään oikeudesta jäädä kotiin, vaan siitä, että oikeuden käyttäminen tuntuu tavalliselta myös työpaikalla. Kun isä kantaa arjen kokonaisvastuun, hän ei auta toista vanhempaa – hän on vanhempi.
Lähteet
- Kela: Isät käyttivät lähes neljäsosan vanhempainvapaista vuonna 2025. Vuonna 2025 isät käyttivät 22,5 prosenttia kaikista Kelan korvaamista vanhempainpäivärahapäivistä, ja osuus oli yli kaksinkertaistunut 2020-luvun aikana. (Kela)
- Kela: Isät pitäneet puolitoista kuukautta pidempiä itsenäisiä perhevapaita uudistuksen jälkeen. Isien eri aikaan äidin kanssa käyttämien vapaiden keskimääräinen määrä nousi 33 päivästä 68 päivään, ja itsenäistä vapaata käyttäneiden osuus 57 prosentista 73 prosenttiin. (Kela)
- Kela: Isät ja korkeimmin koulutetut ovat tyytyväisimpiä perhevapaauudistukseen. Kelan ja THL:n Perhevapaakysely 2025 käsitteli tyytyväisyyttä, koulutusryhmien eroja sekä vanhempien suhtautumista vapaiden kiintiöihin ja valinnanvapauteen. (Kela)
- Kela: Perhevapaavertailu ja nykyisen järjestelmän rakenne. Molemmilla vanhemmilla on 160 vanhempainrahapäivää, joista enintään 63 voidaan luovuttaa toiselle vanhemmalle. (Perhevapaavertailu)
- Yle: Isät käyttävät vanhempainrahapäiviä yhä enenevässä määrin. Isien osuus nousi runsaasta 12 prosentista vuonna 2022 lähes 21 prosenttiin vuonna 2024. (Yle.fi)
- Yle: Toimitusjohtaja Aapo Mäki ei ymmärrä, miksi hänen olisi pitänyt jäädä kotiin lastensa kanssa. Artikkeli käsittelee isien vapaiden kasvua, yrittäjäisiä ja kokonaan vapaat käyttämättä jättäneiden osuuden pienenemistä. (Yle.fi)
- Tilastokeskus: Suurperheiden äitien työllisyysaste on muita matalampi. Vuoden 2025 tiedot äitien työllisyydestä täydentävät kuvaa lasten määrän, perhevaiheen ja työmarkkina-aseman yhteydestä. (Tilastokeskus)
