Helsinki tavoittelee yleisurheilun EM-kisoja vuodelle 2030. Kisojen talousvaikutukseksi arvioidaan Helsingissä 64 ja koko Suomessa 86 miljoonaa euroa.
Helsinki tavoittelee jälleen paikkaa eurooppalaisen yleisurheilun näyttämönä. Vuoden 2030 EM-kisojen arvioidaan tuovan kaupunkiin kymmenien miljoonien eurojen taloudellisen vaikutuksen, mutta samalla hanke vaatii huomattavaa julkista rahoitusta.
Helsinki haluaa EM-kisat neljännen kerran
Helsinki tavoittelee vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisojen järjestämistä yhdessä Suomen Urheiluliiton kanssa. Jos haku onnistuu, kyse olisi jo neljänsistä Helsingissä järjestettävistä yleisurheilun EM-kisoista.
Suomen pääkaupunki on isännöinyt kilpailuja vuosina 1971, 1994 ja 2012. Nyt vastassa ovat ainakin Bryssel ja Zürich, joten kisaisännyys ei ole Helsingille itsestäänselvyys.
Euroopan yleisurheiluliiton arviointikomitea vieraili Helsingissä kesäkuussa 2026 tutustumassa hankkeeseen. Lopullinen päätös vuoden 2030 kisaisännästä on määrä tehdä maaliskuussa 2027.
Hakuprosessissa ratkaistaan samalla paljon enemmän kuin se, missä Euroopan parhaat yleisurheilijat kilpailevat neljän vuoden kuluttua. Helsingille kyse on kansainvälisestä näkyvyydestä, matkailusta ja siitä, kuinka kannattavasti kaupunki pystyy hyödyntämään jo olemassa olevaa tapahtumainfrastruktuuriaan.
Suurin hyöty syntyisi stadionin ulkopuolella
Helsingin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen mukaan kisojen taloudellinen kokonaisvaikutus Helsinkiin olisi arviolta 64 miljoonaa euroa.
Koko Suomen tasolla taloudelliseksi vaikutukseksi arvioidaan 86 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan matkustamisen, verotulojen, työllisyyden ja paikallisen kulutuksen laajempia vaikutuksia, aluetaloudellisen vaikutuksen arvioidaan nousevan noin 100 miljoonaan euroon.
Juuri tässä piilee suurtapahtuman taloudellinen kiinnostavuus. Katsoja ei jätä rahaa ainoastaan stadionin lippuluukulle. Kansainvälinen tapahtuma kasvattaa kysyntää hotelleissa, ravintoloissa, liikenteessä, kaupoissa ja muissa palveluissa.
Selvityksen mukaan katsojien kulutukseksi tapahtuman aikana on arvioitu 65,9 miljoonaa euroa.
EM-kisat olisivat samalla Helsingin kansainvälinen mainoskampanja, jonka näkyvyyttä tavallisella kaupunkimarkkinoinnilla olisi vaikea saavuttaa. Televisiolähetykset ja muu kansainvälinen media toisivat kaupungin eurooppalaisen yleisön eteen usean päivän ajan.
Julkisen rahan käyttö tekee hankkeesta myös talouskysymyksen
Taloudellisia hyötyarvioita ei kuitenkaan pidä tarkastella irrallaan kisojen kustannuksista.
Suomen Urheiluliitto on hakenut valtiolta 10 miljoonan euron avustusta ja Helsingin kaupungilta kolmen miljoonan euron tukea hankkeelle. Kyse olisi suomalaisessa urheilussa poikkeuksellisen suuresta julkisesta panostuksesta yksittäiseen tapahtumaan.
Siksi ratkaiseva kysymys ei ole vain se, kuinka paljon rahaa tapahtuma synnyttää ympärilleen. Olennaista on myös se, kuinka suuri osa taloudellisesta hyödystä on aidosti uutta Suomeen tulevaa rahaa ja millaisella julkisella panoksella se saavutetaan.
Helsingillä on lisäksi syytä suhtautua taloudellisiin laskelmiin tarkasti historian vuoksi. Vuoden 2012 yleisurheilun EM-kisat tuottivat Suomen Urheiluliitolle noin 3,6 miljoonan euron tappion, minkä jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö tuki liittoa ylimääräisillä avustuksilla.
Vuoden 2030 hankkeessa vanhoista virheistä pyritään ottamaan opiksi. Juuri siksi rahoituksen uskottavuus ja riskien hallinta ovat keskeisiä myös kansainvälisessä hakuprosessissa.
Olympiastadion muuttaa laskelmaa
Helsingin vahvuus on, ettei EM-kisoja varten tarvitse rakentaa kokonaan uutta pääareenaa.
Peruskorjattu Olympiastadion tarjoaa valmiin ja kansainvälisesti tunnetun ympäristön yleisurheilulle. Tämä erottaa hankkeen sellaisista suurtapahtumista, joiden järjestäminen vaatii miljardiluokan uusia areenoita tai muuta infrastruktuuria.
Samalla stadionilla on suomalaisessa urheilussa poikkeuksellinen historia. Vuoden 2030 kisat toisivat kansainvälisen yleisurheilun arvokisat paikkaan, jossa on järjestetty niin olympialaisia kuin yleisurheilun MM- ja EM-kilpailujakin.
Vanhan stadionin arvo ei kuitenkaan synny historiasta yksin. Sen todellinen hyöty mitataan siinä, kuinka tehokkaasti jo tehtyä investointia pystytään käyttämään tulevina vuosikymmeninä.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Onnistunut EM-haku olisi Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus saada kansainvälistä matkailutuloa ilman kokonaan uuden pääareenan rakentamista.
Arvioitu 86 miljoonan euron taloudellinen vaikutus koko Suomessa tekee hankkeesta myös elinkeino- ja matkailukysymyksen, ei pelkästään urheilutapahtumaa.
Samalla julkisen rahoituksen mittakaava tarkoittaa, että hankkeen taloutta pitää arvioida tavallista tiukemmin. Taloudelliset vaikutusarviot ovat ennusteita, eivät lupauksia toteutuvista tuloista.
Parhaimmillaan EM-kisat voivat yhdistää kolme Suomen kannalta arvokasta asiaa: jo olemassa olevan infrastruktuurin tehokkaan käytön, kansainvälisen matkailun kasvun ja Suomen näkyvyyden maailmalla.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Kisat näkyisivät muuallakin kuin Olympiastadionilla. Suuri osa taloudellisesta vaikutuksesta syntyisi majoituksesta, ravintoloista, matkustamisesta ja muusta kulutuksesta.
- Hankkeessa on mukana merkittävä määrä julkista rahaa. Siksi kisojen hyötyjen lisäksi on perusteltua seurata tarkasti niiden kustannuksia ja taloudellisia riskejä.
- Ratkaisua joudutaan vielä odottamaan. Euroopan yleisurheiluliiton on määrä valita vuoden 2030 kisaisäntä maaliskuussa 2027.
Toimituksen näkökulma
Suurtapahtuman järkevyyttä ei pitäisi mitata vain sillä, saadaanko stadion täyteen viikon ajaksi. Parempi kysymys on, mitä tapahtuma jättää jälkeensä ja kuinka paljon ulkomaista rahaa se tuo Suomeen suhteessa yhteiskunnan sijoitukseen. Helsingillä on tässä yksi huomattava etu: Olympiastadion on jo olemassa ja sen suuri peruskorjaus on tehty. Jos kansainvälisiä arvokisoja halutaan Suomessa järjestää, juuri olemassa olevan infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen on huomattavasti kestävämpi lähtökohta kuin uusien monumenttien rakentaminen.
Lähteet
- Helsingin kaupunki – ”Helsingin yleisurheilun 2030 EM-kisahanke etenee – arviointikomitea vierailee Helsingissä kesäkuussa”
- Suomen Urheiluliitto – ”Helsingin 2030 EM -hanke ja sen talous analyysissä – EA:n arviointikomitea kesäkuussa Helsinkiin – päätös EM-kisoista 2027”
- Yle – ”Ministeriön tilaama selvitys: Mahdolliset yleisurheilun EM-kisat 2030 toisivat Helsinkiin 64 miljoonaa euroa”
- Yle – ”Urheiluliitto hakee veronmaksajilta jättimäistä EM-kisatukea – 13 miljoonaa euroa”
- Yle – ”Urheiluliitto haluaa vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisat Helsinkiin – edellisten kisojen miljoonatappioista otettu opiksi”
