Maailma on rakentunut vuosikymmeniä nopeuden ympärille. Nopeampi internet, nopeammat toimitukset, nopeampi viestintä ja nopeammat päätökset. Nyt yhä useampi asiantuntija uskoo, että seuraava suuri hyvinvointitrendi kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Tulevaisuudessa arvokkain resurssi ei ehkä ole aika eikä raha, vaan kyky keskittyä. 

Moni tunnistaa ilmiön omasta arjestaan. Työpäivä keskeytyy jatkuvasti viesteihin, ilmoituksiin ja kokouksiin. Vapaa-ajalla puhelin seuraa mukana kaikkialle. Samalla moni kokee olevansa jatkuvasti kiireinen, vaikka varsinaista työn määrää ei olisi välttämättä aiempaa enemmän. 

Useissa kansainvälisissä hyvinvointi- ja työelämäraporteissa on viime vuosina noussut esiin sama havainto: ihmiset alkavat suojella huomiotaan samalla tavalla kuin fyysistä terveyttään. 

Aivojen hyvinvoinnista on tullut kasvava puheenaihe, koska moderni elämä kuormittaa ihmisen keskittymiskykyä ennennäkemättömällä tavalla. Ihmisaivot eivät ole muuttuneet merkittävästi tuhansien vuosien aikana, mutta päivittäinen informaatiomäärä on kasvanut valtavasti. Jokainen ilmoitus, sähköposti ja viestiketju kilpailee samasta rajallisesta resurssista – huomiostamme. 

Tutkijat ovat pitkään korostaneet unen, liikunnan ja palautumisen merkitystä. Nyt keskusteluun on noussut myös niin sanottu kognitiivinen hyvinvointi. Kyse ei ole vain siitä, kuinka hyvin ihminen jaksaa, vaan siitä, kuinka hyvin hän pystyy ajattelemaan, oppimaan, ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä. 

Tämä näkyy myös työelämässä. Yritykset ympäri maailmaa etsivät uusia tapoja vähentää keskeytyksiä, lisätä työrauhaa ja ehkäistä digitaalista kuormitusta. Samalla kiinnostus nelipäiväiseen työviikkoon, hiljaisiin työjaksoihin ja digipaastoihin kasvaa. 

Ilmiössä on myös taloudellinen ulottuvuus. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tiedon määrä ei enää erottele ihmisiä toisistaan, sillä tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Sen sijaan arvokkaaksi voi muodostua kyky keskittyä olennaiseen, tehdä harkittuja päätöksiä ja käyttää aikaa tehokkaasti. 

Muuttuuko hyvinvoinnin määritelmä? 

Perinteisesti hyvinvointi on yhdistetty fyysiseen kuntoon. Nyt rinnalle nousee ajatus henkisestä kapasiteetista. 

Moni menestyvä yritysjohtaja, tutkija ja yrittäjä puhuu nykyisin avoimesti unen, palautumisen ja keskittymisen merkityksestä. Vielä muutama vuosi sitten tällaiset  

aiheet nähtiin pehmeinä hyvinvointikysymyksinä. Nyt niitä pidetään osana suorituskykyä ja kilpailukykyä. 

Samalla syntyy uudenlainen paradoksi. Teknologia helpottaa elämää enemmän kuin koskaan, mutta juuri teknologian aiheuttama jatkuva ärsyketulva saa ihmiset etsimään tapoja irrottautua siitä. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomen vahvuus on pitkään ollut osaamisessa, koulutuksessa ja korkeassa tuottavuudessa. Tulevaisuudessa näiden rinnalle voi nousta kyky suojella ihmisten keskittymistä. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on jo valmiiksi vahvuuksia, joita monet maat tavoittelevat: luonto, hiljaisuus, turvallisuus ja mahdollisuus palautumiseen. Nämä voivat muuttua entistä merkittävämmiksi kilpailueduiksi maailmassa, jossa ihmiset kärsivät jatkuvasta informaatioylikuormasta. 

Myös suomalaisille yrityksille avautuu mahdollisuus kehittää uusia ratkaisuja työhyvinvoinnin, oppimisen ja palautumisen ympärille. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Keskittymiskyvystä voi tulla yksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämätaidoista. 

• Aivojen hyvinvointi vaikuttaa sekä terveyteen että suorituskykyyn. 

• Pienetkin muutokset arjessa voivat auttaa vähentämään jatkuvaa kuormitusta. 

UTISONin toimituksellinen näkökulma 

Tässä uutisessa kiinnostavinta ei ole hyvinvointi. 

Kiinnostavinta on se, mitä ilmiö kertoo koko yhteiskunnan suunnasta. 

Vuosikymmenten ajan kehityksen mittarina on pidetty nopeutta. Nopeampi tiedonkulku, nopeammat yhteydet, nopeammat palvelut ja nopeammat reaktiot. Nyt ensimmäistä kertaa näkyy merkkejä siitä, että ihmiset alkavat arvostaa myös hitautta. 

Ehkä tulevaisuuden menestyjä ei ole ihminen, joka tekee eniten asioita päivän aikana. 

Ehkä menestyjä on ihminen, joka pystyy keskittymään yhteen asiaan paremmin kuin muut. 

Tämä muutos voi vaikuttaa työelämään, koulutukseen, teknologiaan ja jopa kaupunkisuunnitteluun. Jos huomio muuttuu niukimmaksi resurssiksi, myös yhteiskunta alkaa rakentua sen ympärille. 

Siksi aivojen hyvinvointi ei ole vain uusi hyvinvointitrendi. 

Se voi olla yksi 2030-luvun suurimmista elämäntapamuutoksista. 

Kun maailma muuttuu yhä äänekkäämmäksi, hiljaisuudesta voi tulla arvokkaampaa kuin koskaan. 

Lähde: IOL Lifestyle, Global Wellness Institute, useat kansainväliset hyvinvointi- ja työelämätrendiraportit.