Hyvinvointi

  Blue Zone -alueet ovat nousseet viime vuosina maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Kyse on paikoista, joissa ihmiset elävät poikkeuksellisen pitkään ja säilyttävät toimintakykynsä usein yli 90- ja jopa 100-vuotiaiksi asti. Kiinnostus ei perustu yhteen ruokavalioon tai terveysniksiin, vaan elämäntapaan, joka näyttää yhdistävän pitkäikäisyyden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden.  Blue Zone -käsite syntyi tutkijoiden ja toimittajien havaittua, että tietyillä alueilla maailmassa elää huomattavan paljon

  Matkailu nähdään usein lomana, elämyksenä tai irtiottona arjesta. Uusi tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että matkustamisella voi olla myös laajempia vaikutuksia hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan myönteiset matkakokemukset voivat tukea fyysistä ja henkistä terveyttä tavoilla, jotka liittyvät terveempään ikääntymiseen.  Ikääntymisestä puhuttaessa huomio kohdistuu yleensä liikuntaan, ravitsemukseen ja unen merkitykseen. Matkailu mainitaan harvemmin osana hyvinvointikeskustelua. Tutkijat ovat kuitenkin

Yötyö on osa monen suomalaisen arkea, mutta sen tiedetään kuormittavan elimistöä monin tavoin. Tuore tutkimus viittaa siihen, että melatoniinilla voi olla yhteys elimistön kykyyn korjata DNA-vaurioita, joita vuorokausirytmin häiriintyminen saattaa aiheuttaa. Ympärivuorokautinen yhteiskunta tarvitsee yötyötä tekeviä ihmisiä. Sairaalat, teollisuus, logistiikka ja monet palvelut toimivat myös silloin, kun suurin osa suomalaisista nukkuu. Samalla tiedetään, että yötyö

Masennusta on perinteisesti hoidettu vaikuttamalla aivojen välittäjäaineisiin, kuten serotoniiniin. Uusi tutkimus nostaa kuitenkin esiin toisen mahdollisen tekijän: immuunijärjestelmän. Tutkijoiden mukaan osa masennuksesta saattaa liittyä elimistön tulehdusreaktioihin enemmän kuin aiemmin on ymmärretty.  Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä maailmassa, mutta sen taustalla olevia mekanismeja ei vieläkään tunneta täysin. Vaikka nykyiset lääkkeet auttavat monia, merkittävä osa potilaista

Nuoret käyttävät enemmän aikaa verkossa kuin mikään aiempi sukupolvi, mutta samalla kiinnostus digitaaliseen hyvinvointiin kasvaa. Keskustelu ei enää keskity pelkästään teknologiaan, vaan siihen, miten digitaaliset palvelut vaikuttavat mielialaan, keskittymiskykyyn ja arjen tasapainoon. Älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuva verkkoyhteys ovat muuttaneet nuorten arkea pysyvästi. Digitaaliset palvelut tarjoavat mahdollisuuksia oppimiseen, yhteydenpitoon ja viihteeseen, mutta samalla yhä useammat

Ystävät, perhe ja yhteisöllisyys eivät ole pelkästään mukava osa elämää. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vahvat sosiaaliset suhteet voivat vaikuttaa merkittävästi terveyteen, hyvinvointiin ja jopa eliniän pituuteen. Terveydestä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein liikuntaan, ravintoon ja uneen. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin nostaneet esiin myös toisen tärkeän tekijän: sosiaaliset suhteet. WHO:n mukaan ihmisten välinen yhteys voi vaikuttaa