Turussa kaikilla 7–19-vuotiailla on käytössään kaupungin Boostii-etu. Vuonna 2026 nuoremmat lapset saavat liikuntaharrastukseen 160 euroa vuodessa ja 12–19-vuotiaat 260 euroa.
Rahan voi käyttää turkulaisen seuran tai yhdistyksen järjestämän ohjatun liikuntaharrastuksen maksuihin.
Tuen tavoite kuulostaa ensi kuulemalta suoraviivaiselta: madalletaan harrastamisen taloudellista kynnystä ja saadaan lapsia liikkumaan.
Tutkimuksessa kysymys viedään kuitenkin paljon pidemmälle.
Tutkijat selvittävät, vaikuttaako taloudellinen tuki lasten harrastamiseen, fyysiseen toimintakykyyn ja terveyteen – ja näkyvätkö mahdolliset vaikutukset lopulta myös terveyspalvelujen käytössä.
Jos yhteys pystytään osoittamaan, harrastustukea voidaan tulevaisuudessa tarkastella aivan eri tavalla. Silloin kyse ei olisi vain vapaa-ajan tukemisesta vaan mahdollisesti myös pitkäjänteisestä hyvinvointi- ja terveyspolitiikasta.
Ensimmäinen vuosi antoi jo kiinnostavan vihjeen
Boostii-etu otettiin Turussa käyttöön vuonna 2025.
Ensimmäisen vuoden aikana sitä käytti lähes 10 500 lasta ja nuorta eli 44 prosenttia tuen kohderyhmästä. Samaan aikaan turkulaisten liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavien määrä kasvoi kaupungin mukaan noin 1 500 henkilöllä.
Se ei vielä todista, että kasvu johtui yksin Boostii-edusta. Eikä se kerro, paransiko tuki lasten terveyttä.
Juuri tähän uusi tutkimus pyrkii tuomaan tietoa.
Suomessa ei ole aiemmin tutkittu tällä tavalla, miten lapsille annettu taloudellinen tuki vaikuttaa liikunnan harrastamiseen ja terveyteen pitkällä aikavälillä.
Yhdeksän vuotta kertoo enemmän kuin yksi kysely
Tutkimuksen poikkeuksellinen vahvuus on aika.
Lasten seuranta ei pääty vuoden tai kahden jälkeen, vaan jatkuu ensimmäiseltä luokalta peruskoulun loppuun. Näin voidaan tarkastella myös sitä vaihetta, jossa liikuntaharrastuksista luopuminen usein lisääntyy.
Tutkimuksessa hyödynnetään kaupungin rekisteritietoja, kouluterveydenhuollon tarkastuksissa tehtäviä mittauksia ja kyselyitä sekä terveydenhuollon asiakastietoja. Mukaan yhdistetään myös tietoa Boostii-edun käytöstä.
Lapsille ei järjestetä tutkimusta varten ylimääräisiä tutkimuskäyntejä. Tiedot käsitellään anonyymeinä ja tuloksia tarkastellaan ryhmätasolla esimerkiksi ikäryhmittäin ja postinumeroalueittain.
Tutkimuksen toteuttavat Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Paavo Nurmi -keskus, Turun kaupungin liikuntapalvelut ja Turun yliopisto. Sen käynnistämistä on tuettu Novo Nordiskin apurahalla osana Cities for Better Health Turku -yhteistyötä.
Tuloksia ei siis ole vielä olemassa. Tutkimus vasta alkaa, ja juuri siksi terveysvaikutuksista ei pidä tehdä johtopäätöksiä etukäteen.
Pieni summa voi ratkaista suuren kysymyksen
Tutkimuksen kiinnostavin ulottuvuus ei lopulta ole se, harrastaako yksittäinen lapsi jalkapalloa, uintia vai voimistelua.
Taustalla on suurempi kysymys siitä, missä vaiheessa terveyteen kannattaa investoida.
Terveyspolitiikassa huomio kohdistuu helposti palveluihin, joita tarvitaan silloin, kun ongelmia on jo syntynyt. Lasten liikunnan tukemisessa ajatus kulkee toiseen suuntaan: rahaa käytetään ennen kuin mahdollisia terveysongelmia syntyy.
Jos vuosien seuranta osoittaa, että harrastamisen taloudellisella tukemisella on yhteys parempaan toimintakykyyn, terveyteen tai vähäisempään terveyspalvelujen tarpeeseen, tieto voi olla kiinnostavaa myös muille kunnille ja hyvinvointialueille.
Silloin muutaman sadan euron harrastusrahan todellinen arvo ei välttämättä näy vain perheen harrastuslaskussa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Lasten liikkumisen lisäämiseen on Suomessa etsitty ratkaisuja pitkään. Turun tutkimus tuo keskusteluun uuden näkökulman: liikuntasuositusten lisäksi voidaan tutkia myös sitä, mitä tapahtuu, kun yksi harrastamisen konkreettisista esteistä – raha – pienenee.
Pitkä seuranta voi tuottaa tietoa siitä, onko harrastustuki tehokas tapa edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä. Jos vaikutuksia löytyy, tulokset voivat antaa kunnille aiempaa vahvemman tietopohjan arvioida, mihin lasten ja nuorten hyvinvointiin tarkoitettuja euroja kannattaa käyttää.
Samalla tutkimus voi auttaa ymmärtämään, miten harrastamisen kustannukset, liikkuminen ja terveyserot liittyvät toisiinsa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Harrastustuki ei ole vain pienituloisille. Turun Boostii-etu kuuluu kaikille kaupungin 7–19-vuotiaille lapsille ja nuorille.
- Vuonna 2026 tukea saa iästä riippuen 160 tai 260 euroa vuodessa, ja sen voi käyttää hyväksytyn ohjatun liikuntaharrastuksen maksuihin.
- Tutkimuksesta ei vielä voida päätellä, että harrastusraha parantaisi lasten terveyttä. Nyt alkavan seurannan tarkoitus on juuri selvittää, syntyykö tällainen yhteys vuosien aikana.
Toimituksen näkökulma
Lasten liikunnasta keskustellaan usein minuuteissa: kuinka paljon pitäisi liikkua ja kuinka moni saavuttaa suositukset. Turun tutkimus nostaa rinnalle kiinnostavamman kysymyksen: mitä esteitä lapsen ja harrastuksen välissä oikeastaan on mahdollista poistaa?
Jos yksi niistä on raha, harrastustuki voi osoittautua paljon muuksikin kuin avustukseksi vapaa-aikaan. Sen todellinen vaikutus voidaan kuitenkin nähdä vasta vuosien päästä.
Juuri siksi tätä tutkimusta kannattaa seurata.
Lähteet
Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha, 22.9.2026: Koulunsa aloittaneet turkulaislapset mukaan monivuotiseen terveyden seurantatutkimukseen
Varhan alkuperäinen tiedote
Turun kaupunki: Boostii-etu
Boostii-edun tiedot
Turun kaupunki, 22.1.2026: Boostii-etu uudisti lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen tuen
Boostii-edun ensimmäisen vuoden tulokset
Turun kaupunki: Boostii-edun saajan avustusperiaatteet 2026
Avustusperiaatteet 2026
