Talous ja työelämä

Seuraava työmahdollisuus voi alkaa paljon ennen varsinaista työnhakua. Työelämässä syntyneet suhteet ja jopa vuosien takaiset tuttavuudet voivat osoittautua yllättävän arvokkaiksi. Verkostoitumisen ei silti tarvitse tarkoittaa jatkuvaa itsensä markkinointia tai kontaktien keräämistä. Työpaikka vaihtuu, kollega siirtyy toiseen yritykseen ja yhteydenpito vähenee. Vuosien kuluttua sama ihminen saattaa muistaa entisen työkaverinsa, kun hänen uudessa työpaikassaan tarvitaan osaajaa. Tällaiset

Alanvaihto ei aina ole pakoa huonosta työpaikasta. Jyväskylän yliopiston uusi väitöstutkimus osoittaa, että uuden ammatin etsimisen taustalla on usein paljon laajempi kysymys: millaista elämää ihminen haluaa elää? Tutkimus haastaa tarkastelemaan työuraa muutenkin kuin palkkana, ammattinimikkeenä ja etenemismahdollisuuksina. Työ voi olla hyvää, mutta elämäntilanteeseen vääränlaista Ihminen voi viihtyä työssään ja silti huomata, ettei halua tehdä sitä

Kone on noussut Suomen hyvämaineisimmaksi yritykseksi uudessa Luottamus&Maine 2026 -tutkimuksessa. Kärkikolmikkoon sijoittuivat myös metsäkonevalmistaja Ponsse ja elintarvikeyhtiö Fazer. Tulokset paljastavat kiinnostavan suomalaisen erityispiirteen: luottamusta yritykseen rakennetaan täällä ennen kaikkea tuotteiden ja palvelujen kautta. Suomalainen hissiyhtiö Kone nousi tuoreen yritysten mainetutkimuksen ykköseksi arvosanalla 4,01 viidestä. Nousu ei ollut aivan pieni. Koneen mainearvosana parani vuodessa 0,12 yksikköä,

Suomen Yrittäjät palkitsi viikonloppuna kolme hyvin erilaista yrittäjää. Uuraisilla hoivayrityksen rakentanut Samuli Mattila, Hollolassa ompelukoneella taidetta luova Helena Vaari-Silventoinen ja Sastamalassa juustoja valmistava sveitsiläissyntyinen Peter Dörig osoittavat, kuinka monenlaisesta osaamisesta suomalainen yrittäjyys rakentuu. Jokaisen palkinnon takana on myös poikkeuksellinen henkilökohtainen tarina. Yksi tarjoaa kotihoivaa asiakkaalle, joka voi olla yhtä hyvin muutaman kuukauden ikäinen vauva kuin

Baronan työnhakupalvelun noin 278 000 rekisteröityneestä hakijasta hieman yli 2 000 on merkinnyt profiiliinsa tekoälyosaamisen. Havainto nostaa esiin työnhaun käytännön kysymyksen: miten uuden työvälineen käyttäminen kuvataan työnantajalle hyödyllisenä taitona? Työhakemukseen on helppo kirjoittaa aiemmat työpaikat ja suoritetut tutkinnot. Vaikeampaa on tunnistaa osaaminen, joka on syntynyt vähitellen tekemisen ohessa. Tekoälyn käyttäminen kuuluu tähän joukkoon. Työnhakija joutuu

Tekoäly nousee suomalaisten arvioissa johtamista voimakkaasti muuttavaksi tekijäksi. Samalla tuore Johtajuusbarometri kertoo kiinnostavasta vastaliikkeestä: mitä enemmän työ muuttuu, sitä tärkeämmiksi näyttävät nousevan reiluus, luottamus ja kyky kohdata ihminen. Työelämässä puhutaan nyt paljon siitä, mitä tekoäly tekee työntekijöiden tehtäville. Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen kysymys: mitä tekoäly tekee johtamiselle? Tuoreen Johtajuusbarometrin perusteella suomalaiset odottavat muutoksen olevan