Suomen matkailusta kuuluu myönteisiä uutisia kahdesta eri suunnasta. Uudellamaalla ulkomaisten matkailijoiden hotelliyöpymiset nousivat elokuussa ennätyslukemiin, ja syyskuussa Suomen lentoasemien matkustajamäärät kasvoivat selvästi. Yhdessä tiedot kertovat kansainvälisen liikkumisen ja matkailukysynnän vahvistumisesta, vaikka kasvun taustalla on myös tärkeitä eroja.
Loppukesä toi Uudellemaalle poikkeuksellisen paljon ulkomaisia hotelliyöpymisiä
Suomen matkailukesästä on paljastunut kiinnostava piirre: vilkkain aika ei päättynyt heinäkuuhun.
Uudellamaalla elokuusta muodostui ulkomaisten matkailijoiden hotelliyöpymisissä ennätyksellinen. Yöpymisiä kirjattiin yhteensä 454 589, mikä oli noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Myös heinäkuu oli ennätyksellinen. Sen sijaan kesäkuussa ulkomaisten hotellivieraiden yöpymiset jäivät kahdeksan prosenttia edellisvuotta pienemmiksi.
Kasvu ei siis jakautunut tasaisesti koko kesälle. Matkailun vahvin vaihe osui heinä- ja elokuulle.
Tämä tekee tuloksesta kiinnostavan myös matkailuyritysten näkökulmasta. Kesäsesongin menestystä ei ratkaise vain sen alkaminen, vaan myös se, kuinka pitkään matkailijoita riittää hotelleihin, ravintoloihin ja muihin palveluihin.
Matkailijoiden viipymisessä tapahtui kiinnostava muutos
Ennätykselliset yöpymisluvut eivät tarkoita, että hotelleihin olisi saapunut vastaavasti ennätysmäärä uusia vieraita.
Uudellamaalla ulkomaisten hotellivieraiden saapumisia kirjattiin kesällä hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla heidän viipymisensä hotelleissa piteni hieman.
Tämä on olennainen ero.
Yksi matkailija, joka yöpyy hotellissa neljä yötä, kasvattaa yöpymistilastoa enemmän kuin kaksi matkailijaa, jotka viipyvät kumpikin vain yhden yön.
Siksi hotelliyöpymisten kasvu ei yksin kerro ulkomaisten vierailijoiden määrän lisääntymisestä.
Matkailupalvelujen kannalta pidemmällä viipymisellä on kuitenkin merkitystä. Useamman päivän vierailu tarjoaa mahdollisuuksia käyttää majoituksen lisäksi esimerkiksi ravintoloita, nähtävyyksiä, tapahtumia ja muita palveluja.
Pääkaupunkiseudun hotellien huonekäyttöaste nousi elokuussa 78 prosenttiin.
Luku kertoo siitä, että majoituskapasiteetille oli loppukesällä vahvaa kysyntää.
Lentoliikenteen kasvu jatkui vielä syyskuussa
Lentoliikenteen tuoreet tilastot täydentävät kuvaa Suomen kansainvälisen liikkumisen vilkastumisesta.
Suomen lentoasemien kautta matkusti syyskuussa noin 1,79 miljoonaa lentomatkustajaa. Määrä oli seitsemän prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Kansainvälisen lentoliikenteen merkitys näkyy erityisen selvästi matkustajien jakaumassa.
Syyskuussa noin 1,5 miljoonaa matkustajaa käytti ulkomaanlentoja. Niiden osuus kaikista lentomatkustajista oli 84 prosenttia.
Kotimaanlentojen osuus jäi 16 prosenttiin.
Ulkomaanlentojen matkustajamäärä kasvoi seitsemän prosenttia ja kotimaanlentojen kolme prosenttia edellisvuodesta.
Kasvu ei myöskään rajoittunut yhteen kuukauteen.
Tammi–syyskuussa Suomen lentoasemien kautta kulki yhteensä noin 16 miljoonaa matkustajaa, kuusi prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025.
Lentoliikenne on siis ollut kuluvana vuonna vilkkaampaa kuin vuotta aiemmin.
Mikä yhdistää hotellit ja lentoasemat?
Kahdessa tilastossa näkyy sama laajempi kehityssuunta: Suomen yhteydet kansainväliseen matkailuun ja liikkumiseen ovat vahvistuneet.
Hotellitilasto kertoo konkreettisesti Uudenmaan majoituspalvelujen kysynnästä. Lentoliikennetilasto puolestaan osoittaa, että Suomen kautta kulkeva lentomatkustus on lisääntynyt.
Ne eivät kuitenkaan mittaa samaa asiaa.
Hotelliyöpymiset kuvaavat majoittumista tietyllä alueella. Lentomatkustajissa ovat mukana ulkomailta Suomeen saapuvien lisäksi Suomesta lähtevät, kotimaan lentomatkustajat sekä lentokenttien kautta jatkavat matkustajat.
Siksi lentomatkustuksen seitsemän prosentin kasvua ei voi tulkita suoraan ulkomaisten turistien määrän kasvuksi.
Yhteinen havainto on silti kiinnostava: Uudellamaalla nähtiin ennätyksellinen loppukesän majoituskysyntä samaan aikaan, kun Suomen lentoliikenteen kokonaismäärät jatkoivat kasvuaan myös syksyllä.
Kyse ei ole yksittäisestä matkailuennätyksestä, vaan kahdesta eri mittarista, jotka näyttävät myönteistä kehitystä.
Helsinki-Vantaa on Suomen kansainvälisen liikenteen keskus
Helsinki-Vantaan merkitys näkyy lentoliikennetilastoissa poikkeuksellisen suurena.
Syyskuussa lentoaseman kautta kulki noin 1,6 miljoonaa matkustajaa. Se vastasi 89 prosenttia Suomen lentoasemien yhteenlasketusta matkustajamäärästä.
Muilla kotimaan lentoasemilla matkustajia oli yhteensä noin 204 000.
Helsinki-Vantaan matkustajista 91 prosenttia käytti ulkomaanlentoja.
Luvut kertovat, kuinka vahvasti Suomen lentoyhteydet keskittyvät pääkaupunkiseudulle.
Tämä on kiinnostavaa myös Uudenmaan matkailun kannalta. Alueella yhdistyvät maan tärkein kansainvälinen lentoasema, suuri hotellitarjonta sekä laaja valikoima kaupunkimatkailun palveluja.
Lentoaseman suuri matkustajamäärä ei silti automaattisesti tarkoita, että kaikki matkustajat jäisivät Uudellemaalle.
Osa jatkaa matkaansa muualle Suomeen tai ulkomaille.
Matkailun kasvu näkyy myös ravintoloissa ja kaupoissa
Matkailun taloudellinen merkitys ulottuu majoitusyrityksiä laajemmalle.
Kun matkailija viipyy kaupungissa useamman päivän, rahaa käytetään usein majoituksen lisäksi ruokailuun, liikkumiseen, ostoksiin ja vapaa-ajan palveluihin.
Helsingin seudun kauppakamarin mukaan matkailijat jättävät Helsinkiin vuosittain noin 1,5 miljardia euroa.
Kyse on kauppakamarin esittämästä arviosta matkailun kokonaismerkityksestä, ei siitä, kuinka paljon vuoden 2026 ennätyselokuu yksin tuotti.
Kasvulla on merkitystä myös kaupunkilaisille.
Matkailijoiden kysyntä tukee esimerkiksi ravintoloiden, kahviloiden ja tapahtumapalvelujen toimintaedellytyksiä. Samoja palveluja käyttävät myös paikalliset asukkaat.
Kasvun vaikutukset eivät kuitenkaan jakaudu automaattisesti tasaisesti kaikille yrityksille tai alueille.
Kansainvälinen matkailu ei ole vielä kaikilta osin palautunut ennalleen
Myönteisten lukujen rinnalla on syytä huomata yksi tärkeä seikka.
Vaikka ulkomailta Helsinki-Vantaalle saapuva lentoliikenne kasvoi kesällä 2026 viisi prosenttia vuodentakaisesta, kansainvälisiltä lentoasemilta saapuvan liikenteen määrä jäi edelleen noin 17 prosenttia kesän 2019 tasosta.
Myös meriliikenteessä palautuminen on ollut hitaampaa. Helsingin satamien ulkomailta saapuva matkustajaliikenne oli kesällä noin neljänneksen pienempää kuin vuonna 2019.
Suomen matkailun kehitystä ei siis kannata kuvata yksiselitteisenä paluuna entiseen.
Osa matkailun mittareista tekee ennätyksiä, mutta osa kansainvälisistä matkustajavirroista ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoa.
Juuri tämä tekee tilanteesta kiinnostavan.
Kasvua tapahtuu, vaikka koko matkailun rakenne ei ole palautunut samanlaiseksi kuin ennen vuotta 2020.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Matkailun myönteinen kehitys on merkittävä asia Suomelle, sillä matkailu tuo kysyntää monille palvelualoille ja tukee kansainvälisiä yhteyksiä.
Uudenmaan vahvat hotelliyöpymiset kertovat siitä, että alueen matkailupalveluille löytyy kansainvälistä kysyntää myös loppukesällä.
Lentoliikenteen kasvu puolestaan osoittaa Suomen kansainvälisen saavutettavuuden ja matkustamisen vilkastumista.
Suomen kannalta olennaista on, kuinka suuri osa tästä liikkumisesta muuttuu pidemmiksi vierailuiksi, palvelujen käytöksi ja matkailutuloiksi eri puolilla maata.
Samalla matkailun kehittämisessä tarvitaan tasapainoa kasvun, ympäristövaikutusten ja paikallisten asukkaiden tarpeiden välillä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Suomen matkailussa on myönteisiä merkkejä. Uudenmaan hotelliyöpymiset nousivat elokuussa ennätykseen ja lentomatkustus kasvoi valtakunnallisesti syyskuussa.
- Matkailu tukee myös paikallisia palveluja. Majoitus, ravintolat, kahvilat ja monet muut palvelut hyötyvät matkailijoiden kulutuksesta.
- Kaikki kasvuluvut eivät kerro samaa asiaa. Hotelliyöpymisten määrä, matkailijoiden määrä ja lentomatkustajien määrä ovat eri mittareita, eikä niitä pidä tulkita keskenään samanlaisiksi.
Toimituksen näkökulma
Suomen matkailun kehitystä on helppo arvioida yhden ennätysluvun perusteella, mutta todellinen kuva on kiinnostavampi. Uudenmaan loppukesä osoitti kansainvälisen majoituskysynnän vahvuuden, kun taas lentoliikenteen kasvu kertoo laajemmasta matkustamisen vilkastumisesta. Samalla osa kansainvälisistä matkustajavirroista jää edelleen vuosien takaisesta tasosta. Suomen matkailun seuraava onnistuminen ei ole vain saada enemmän ihmisiä liikkeelle, vaan saada yhä useampi Suomessa vieraileva matkailija viihtymään pidempään ja tutustumaan maahan laajemmin.
Lähteet
Helsingin seudun kauppakamari
- Tilastokeskus: Suomen lentokenttien kautta lensi 1,8 miljoonaa matkustajaa syyskuussa 2026, 21.10.2026.
Tilastokeskus
- Tilastokeskus: Ilmaliikenne 2026, elokuu, 23.9.2026.
Tilastokeskus
