THL:n tuore tutkimus viittaa siihen, että koiran mukana kotiin tulevat mikrobit voivat vähentää pienten lasten hengitystieinfektioita ja antibioottikuureja. Mitä löydös tarkoittaa suomalaisille perheille? 

Moni hankkii koiran seuraksi, liikuntakaveriksi tai osaksi perhettä. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen perusteella koirasta voi kuitenkin olla hyötyä myös tavalla, jota harva tulee ajatelleeksi: se saattaa tukea vauvan immuunijärjestelmän kehitystä jo ensimmäisen elinvuoden aikana. 

Tutkimuksen tärkein viesti ei ole se, että jokaisen pitäisi hankkia koira. Merkittävämpää on havainto siitä, kuinka suuri vaikutus elinympäristömme mikrobeilla voi olla terveyteemme jo aivan elämän alussa. 

Kun puhtaus ei aina ole paras ratkaisu 

Suomalaiskodeissa on totuttu pitämään puhtautta lähes itsestään selvänä hyveenä. Lattiat pestään, kengät jätetään eteiseen ja pinnat desinfioidaan herkästi etenkin silloin, kun perheeseen syntyy vauva. 

Silti tiede on jo vuosia vihjannut, että täysin steriili kasvuympäristö ei välttämättä ole lapsen immuunijärjestelmän kannalta ihanteellinen. 

THL:n, Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkijat päätyivät samaan suuntaan osoittavaan havaintoon. Varhaislapsuudessa koiran kanssa tekemisissä olleet lapset sairastuivat tutkimuksessa harvemmin hengitystieinfektioihin. He tarvitsivat myös vähemmän antibioottikuureja ja viettivät ensimmäisen elinvuotensa aikana enemmän terveitä viikkoja kuin lapset, joiden kodissa koiraa ei ollut.

Kyse ei näyttäisi olevan pelkästään siitä, että koiraperheissä eletään ulkoilupainotteisempaa elämää. Tutkijat havaitsivat yhteyden erityisesti koiraan liittyviin mikrobeihin, jotka kulkeutuvat eläimen mukana kotiympäristöön. 

Näkymätön maailma vaikuttaa enemmän kuin uskommekaan 

Miljardit mikrobit elävät kaikkialla ympärillämme – iholla, ilmassa, maaperässä ja kodeissamme. Valtaosa niistä ei ole ihmiselle vaarallisia. Päinvastoin, monet niistä ovat välttämättömiä immuunijärjestelmän normaalille kehitykselle. 

Koiran elämäntapa tekee siitä tehokkaan ”mikrobikuljettajan”. Ulkoillessaan se tuo tassuissaan ja turkissaan sisälle maaperän, kasvien ja luonnon mikrobeja, jotka rikastuttavat kodin mikrobistoa. 

Tutkimuksen mukaan juuri näihin koiraperäisiin mikrobeihin liittyi pienempi hengitystieinfektioiden määrä. Sen sijaan pelkkä kodin yleinen mikrobien monimuotoisuus ei yksin selittänyt lasten parempaa terveyttä.

Mitä tämä kertoo immuunijärjestelmästä? 

Lapsen immuunijärjestelmä ei synny valmiina. Se opettelee ensimmäisten elinkuukausien aikana tunnistamaan, mikä ympäristössä on vaarallista ja mikä kuuluu normaaliin elämään. 

Jos tämä oppimisvaihe jää liian yksipuoliseksi, elimistö voi myöhemmin reagoida herkemmin esimerkiksi siitepölyyn, pölypunkkeihin tai muihin harmittomiin ärsykkeisiin. 

Tutkijat ovat jo pitkään puhuneet niin sanotusta biodiversiteettihypoteesista. Sen mukaan luonnon mikrobien köyhtyminen kaupunkiympäristössä voi vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen. Koirat näyttävät tuovan osan tästä luonnon monimuotoisuudesta takaisin koteihin. 

Siksi tutkimus on kiinnostava paljon laajemmassa mittakaavassa kuin pelkästään lemmikkien näkökulmasta. 

Antibioottien vähentyminen on tärkeä havainto 

Yksi tutkimuksen merkittävimmistä löydöksistä liittyy antibiootteihin. 

Kun lapsi sairastaa vähemmän hengitystieinfektioita, myös antibioottikuureja tarvitaan harvemmin. Tämä on tärkeää sekä yksittäisen lapsen että koko yhteiskunnan kannalta. 

Antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen terveysongelma. Jokainen tarpeeton antibioottikuuri lisää riskiä sille, että bakteerit kehittävät vastustuskykyä lääkkeille. 

Jos lasten sairastavuutta voidaan vähentää luonnollisesti ilman lääkkeitä, vaikutus voi pitkällä aikavälillä olla huomattava. 

Ei syytä hankkia koiraa vain tutkimuksen vuoksi 

Tutkimuksen tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita liian pitkälle. 

Kyseessä on havaintotutkimus, joka osoittaa yhteyksiä mutta ei todista syy-seuraussuhdetta. Tutkijat eivät myöskään suosittele koiran hankkimista pelkästään mahdollisten terveyshyötyjen vuoksi.

Koiran omistaminen tarkoittaa vuosien sitoutumista, vastuuta, kustannuksia ja aikaa. Päätöksen tulee perustua siihen, että perhe todella haluaa lemmikin. 

Tutkimuksen arvo onkin enemmän siinä, että se auttaa ymmärtämään, kuinka merkittävä rooli ympäristön mikrobeilla voi olla lapsen terveydelle. 

Voiko saman hyödyn saada ilman koiraa? 

Tämä on seuraava suuri tutkimuskysymys. 

Jos hyöty syntyy ennen kaikkea luonnon mikrobeista, voisiko saman vaikutuksen saada lisäämällä lasten kontaktia metsiin, pihoihin, puistoihin ja luonnonympäristöihin? 

Aiemmat suomalaiset tutkimukset ovat jo osoittaneet, että luonnossa liikkuminen lisää ihon ja ympäristön mikrobien monimuotoisuutta. Nyt koiratutkimus vahvistaa ajatusta siitä, että luonnon ja ihmisen yhteys ulottuu paljon syvemmälle kuin pelkkään ulkoiluun. 

Ehkä tärkein kysymys ei siis ole, pitäisikö jokaisella olla koira. 

Ehkä tärkeämpi kysymys kuuluu, kuinka paljon olemme viime vuosikymmeninä etääntyneet luonnosta. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomella on poikkeuksellisen vahva asema mikrobi-, ympäristö- ja terveystutkimuksessa. Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että suomalaiset tutkimuslaitokset pystyvät tuottamaan kansainvälisesti merkittävää tietoa arjen hyvinvoinnista. 

Havainnot voivat tulevaisuudessa vaikuttaa neuvoloiden terveysviestintään, varhaiskasvatuksen ympäristöihin ja siihen, miten luonnon merkitystä arvioidaan lasten hyvinvoinnissa. Samalla ne voivat avata uusia tutkimuslinjoja esimerkiksi allergioiden, astman ja muiden immuunijärjestelmään liittyvien sairauksien ehkäisyyn. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Jos perheessä on jo koira, tutkimus antaa yhden myönteisen lisänäkökulman lemmikin vaikutuksista lapsiperheen arkeen. 

• Lapsen immuunijärjestelmä hyötyy monipuolisesta ympäristöstä – turvallinen ulkoilu ja luontokontakti ovat edelleen tärkeitä riippumatta siitä, onko kotona lemmikkiä. 

• Koiraa ei kannata hankkia vain tutkimustulosten perusteella, mutta tutkimus muistuttaa siitä, ettei kaikkea terveyttä rakenneta lääkkeillä tai desinfiointiaineilla. 

TOIMITUKSEN NÄKÖKULMA 

Yksi modernin elämän suurista paradokseista on se, että olemme onnistuneet tekemään kodeistamme puhtaampia kuin koskaan, mutta samalla olemme vähentäneet päivittäistä kosketustamme luonnon monimuotoisuuteen. THL:n tutkimus ei kerro, että koira olisi ihmelääke. Se kertoo jotain vielä kiinnostavampaa: hyvinvointi voi rakentua asioista, joita emme näe paljain silmin. Tulevaisuuden terveydenhuolto ei ehkä keskity vain sairauksien hoitamiseen, vaan myös siihen, miten rakennamme ympäristöjä, joissa immuunijärjestelmä oppii toimimaan luonnollisesti. Jos näin on, yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä tekijöistä saattaa löytyä omalta pihalta – eikä lääkekaapista. 

Lähteet 

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto: tutkimustiedote koiran mikrobiston yhteydestä alle vuoden ikäisten lasten hengitystieinfektioihin. (UEF) 

• Yle: Tutkimus: Koira on pienen lapsen terveydelle hyväksi. (Yle.fi)