Kun hoivakodin käytävälle ilmestyy koira, ilmapiiri muuttuu hetkessä. Kasvoille nousee hymy, keskustelu alkaa ja vuosikymmeniä vanhat muistot palaavat mieleen. Eläinavusteinen toiminta yleistyy vauhdilla vanhusten palveluissa, eikä kyse ole vain mukavasta vierailusta – tutkimusten mukaan eläimet voivat tukea hyvinvointia tavoilla, joihin perinteinen hoito ei yksin pysty.
Joskus paras keskustelunavaus kulkee neljällä tassulla
Hiljainen ruokasali muuttuu vilkkaaksi, kun ystävällinen koira astelee sisään. Moni muistisairas asukas, joka on ollut pitkään vähäsanainen, alkaa kertoa lapsuutensa lemmikeistä, maatilan elämästä tai ensimmäisestä metsästyskoirastaan. Hoitohenkilökunta näkee saman ilmiön toistuvan eri puolilla Suomea: eläin avaa keskustelun silloin, kun sanat ovat muuten vaikeasti löydettävissä.
Juuri tässä piilee eläinavusteisen toiminnan suurin arvo. Se ei keskity sairauteen vaan ihmiseen. Eläin ei kysy ikää, diagnoosia tai toimintakykyä. Se kohtaa ihmisen sellaisena kuin hän on juuri sillä hetkellä. Kosketus, katsekontakti ja rauhallinen läsnäolo luovat turvallisuuden tunnetta, jota on vaikea rakentaa millään teknisellä ratkaisulla.
Suomessa eläinavusteista toimintaa hyödynnetään jo useissa hoivakodeissa, palvelutaloissa ja kuntoutusyksiköissä. Vierailijoina nähdään erityisesti koiria, mutta myös poneja, alpakoita, kaneja ja muita koulutettuja eläimiä. Jokainen kohtaaminen rakentuu eläimen hyvinvointi edellä ja koulutettujen ohjaajien vastuulla.
Eläin voi tehdä näkyväksi sen, mikä ihmisessä on edelleen tallella
Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia muistiin, liikkumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Samalla yksinäisyys on noussut yhdeksi vanhuspalvelujen suurimmista haasteista. Eläinavusteinen toiminta tarjoaa tähän uudenlaisen näkökulman, sillä sen vaikutus perustuu vuorovaikutukseen eikä suorittamiseen.
Tutkimuksissa on havaittu, että eläimen läsnäolo voi vähentää stressiä, lisätä myönteisiä tunteita, rohkaista liikkumaan ja vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä. Kun asukas silittää koiraa tai seuraa sen liikkeitä, huomio siirtyy hetkeksi pois sairaudesta ja arjen rutiineista. Samalla syntyy luonnollisia keskusteluja niin muiden asukkaiden kuin henkilökunnankin kanssa.
Monessa hoivayksikössä vierailut ovat muuttuneet odotetuiksi yhteisiksi tapahtumiksi. Eläin ei ole ohjelmanumero, vaan syy kohdata toinen ihminen. Se tekee päivästä hieman erilaisen ja antaa aihetta puhua vielä pitkään vierailun jälkeen.
Suomesta löytyy jo onnistuneita esimerkkejä
Eläinavusteinen toiminta ei ole Suomessa uusi ilmiö, mutta sen käyttö laajenee jatkuvasti. Hoivakodeissa käy säännöllisesti koulutettuja kaveri- ja terapiakoiria, ja esimerkiksi Green Care Finland ry on edistänyt luonnon ja eläinten hyödyntämistä hyvinvointi- ja sosiaalipalveluissa. Useissa kunnissa eläinvierailut ovat jo osa arjen toimintaa, eivät satunnainen juhlapäivän ohjelma.
Myös maatilaympäristöjä hyödynnetään ikääntyneiden kuntoutuksessa ja virkistystoiminnassa. Lampaat, hevoset ja muut kotieläimet tarjoavat mahdollisuuden muistella omaa elämänhistoriaa tavalla, joka tuntuu aidolta. Monelle nykyiselle ikäihmiselle eläimet ovat olleet luonnollinen osa lapsuutta ja työelämää, joten kohtaaminen herättää tuttuuden tunteen heti ensimmäisestä hetkestä lähtien.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomi ikääntyy nopeasti, ja samalla kasvaa tarve löytää uusia tapoja tukea vanhusten hyvinvointia. Eläinavusteinen toiminta ei korvaa lääkäreitä, hoitajia tai kuntoutusta, mutta se täydentää niitä tavalla, joka vahvistaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Samalla avautuu uusia mahdollisuuksia myös työelämälle. Eläinavusteinen toiminta lisää koulutettujen ohjaajien, terapiakoirien kouluttajien ja Green Care -palveluiden kysyntää. Se luo uusia yrittäjyyden mahdollisuuksia maaseudulle, hyvinvointialalle ja sosiaalipalveluihin. Hoivapalveluiden kehittäminen ei tarkoita aina uusia rakennuksia tai kalliita teknologiaratkaisuja – joskus suurin vaikutus syntyy aidosta kohtaamisesta.
Suomella on hyvät edellytykset nousta eläinavusteisen hyvinvoinnin edelläkävijäksi. Maassa on vahva eläinsuhde, laaja luonto ja kasvava kiinnostus kokonaisvaltaisiin hoivaratkaisuihin.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
Eläinavusteinen toiminta voi parantaa ikääntyneiden arkea lisäämällä vuorovaikutusta, iloa ja osallisuuden tunnetta.
Jos läheisesi asuu hoivakodissa, kannattaa selvittää, järjestetäänkö siellä eläinvierailuja tai muuta eläinavusteista toimintaa.
Ala tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös yrittäjille, kouluttajille ja hyvinvointipalvelujen kehittäjille.
Toimituksen näkökulma
Hoivasta puhuttaessa keskustelu keskittyy usein henkilöstöpulaan, kustannuksiin ja rakenteisiin. Ne ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin määritä hyvää vanhuutta. Eläinavusteisen toiminnan ydin muistuttaa, että ihminen tarvitsee koko elämänsä ajan läheisyyttä, kosketusta ja tunnetta siitä, että hänet kohdataan yksilönä. Tulevaisuuden laadukkain hoiva ei synny pelkästään uusista teknologioista tai suuremmista budjeteista, vaan siitä, että muistamme rakentaa palvelut myös inhimillisten kohtaamisten varaan. Joskus koko päivän tärkein hetki voi alkaa siitä, että ystävällinen koira tulee rauhallisesti viereen ja laskee päänsä syliin.
Lähteet
Green Care Finland ry
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Ikäinstituutti
Eläinavusteista toimintaa käsittelevät kansainväliset tutkimukset
