Etusivu / Talous ja työelämä / Etätyö lisää hyvinvointia ja tuottavuutta – vaikutukset näkyvät jo yrityksissä, arjessa ja Suomen kilpailukyvyssä

Etätyö lisää hyvinvointia ja tuottavuutta – vaikutukset näkyvät jo yrityksissä, arjessa ja Suomen kilpailukyvyssä

Kuvituskuva

Spread the love

Etätyö ei ole enää pandemian perintö, vaan pysyvä osa modernia työelämää. Yhä useammat tutkimukset ja yritysten kokemukset osoittavat, että oikein toteutettuna etätyö voi lisätä työntekijöiden hyvinvointia, parantaa keskittymistä ja kasvattaa yritysten tuottavuutta samalla, kun se muuttaa asumista, kaupunkeja ja työmarkkinoita. 

Etätyö vapauttaa aikaa siihen, mikä lisää hyvinvointia 

Työelämässä puhutaan usein tehokkuudesta, mutta harvemmin siitä, kuinka paljon energiaa kuluu itse työn ulkopuolella. Monelle suomalaiselle työpäivä alkaa jo ennen toimistolle saapumista: ruuhkat, julkisen liikenteen aikataulut, lasten päiväkotijärjestelyt ja pitkät siirtymät vievät aikaa ja kuormittavat mieltä. 

Kun työ tehdään osittain tai kokonaan etänä, tämä aika vapautuu muuhun käyttöön. 

Jos työmatkaan kuluu tunti suuntaansa, työntekijä saa takaisin jopa kymmenen tuntia viikossa. Vuodessa se tarkoittaa yli 400 tuntia – lähes 17 vuorokautta ylimääräistä aikaa. 

Käytännössä tämä voi näkyä hyvin arkisina asioina: 

  • aamulla ehtii kävellä tai käydä kuntosalilla ennen töitä 
  • lounaan voi syödä rauhassa eikä kiireessä työpöydän ääressä 
  • lapset voi hakea päiväkodista ilman stressiä 
  • työpäivän jälkeen jää energiaa harrastuksille tai ystäville 
  • palautuminen alkaa heti työpäivän päätyttyä eikä vasta työmatkan jälkeen. 

Hyvinvointi syntyy usein pienistä muutoksista, jotka toistuvat joka päivä. 

Parempi keskittyminen näkyy myös yrityksen tuloksessa 

Etätyön suurin hyöty ei välttämättä ole joustavuus vaan keskittyminen. 

Avokonttorissa työpäivä voi katketa jatkuvasti keskusteluihin, kokouksiin, puheluihin ja muihin häiriöihin. Kotona tai rauhallisessa työympäristössä moni pystyy työskentelemään pidempiä jaksoja ilman keskeytyksiä. 

Esimerkkejä: 

Ohjelmistokehittäjä 

voi kirjoittaa monimutkaista koodia kolme tuntia yhtäjaksoisesti ilman keskeytyksiä sen sijaan, että työ keskeytyisi jatkuvasti. 

Markkinointiasiantuntija 

voi suunnitella kampanjan alusta loppuun saman päivän aikana ilman siirtymiä kokoushuoneesta toiseen. 

Kirjanpitäjä tai analyytikko 

voi käsitellä suuria tietomääriä rauhallisesti ja tehdä vähemmän virheitä. 

Luovan alan työntekijä 

voi hyödyntää itselleen parhaiten sopivia työskentelyrytmejä, jolloin ideointi ja ongelmanratkaisu paranevat. 

Tuottavuus ei siis välttämättä synny pidemmistä työpäivistä vaan paremmasta mahdollisuudesta keskittyä. 

Etätyö muuttaa myös yritysten toimintaa 

Yrityksille etätyö ei ole pelkkä henkilöstöetu. 

Se voi tarkoittaa: 

  • pienempiä toimitilakustannuksia 
  • laajempaa rekrytointialuetta 
  • pienempää henkilöstön vaihtuvuutta 
  • vähemmän sairauspoissaoloja 
  • parempaa työnantajamielikuvaa. 

Esimerkiksi helsinkiläinen teknologiayritys voi palkata ohjelmistokehittäjän Kajaanista, data-analyytikon Kuopiosta ja markkinointiosaajan Turusta ilman, että kenenkään tarvitsee muuttaa. 

Kilpailu osaajista muuttuu samalla koko Suomen laajuiseksi. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Etätyö voi olla yksi merkittävimmistä suomalaisen työelämän ja aluekehityksen muutoksista vuosikymmeniin. 

Pitkään työpaikat ovat keskittyneet suuriin kasvukeskuksiin, mikä on nostanut asuntojen hintoja, lisännyt liikennettä ja kiihdyttänyt muuttoliikettä. 

Jos yhä useampi asiantuntijatyö voidaan tehdä osittain etänä, ihmiset voivat asua nykyistä vapaammin siellä missä haluavat. 

Se voi tarkoittaa: 

  • enemmän verotuloja pienemmille kunnille 
  • lisää asiakkaita paikallisille yrityksille 
  • elinvoimaisempia keskustoja 
  • vähemmän pendelöintiä 
  • pienempiä liikennepäästöjä. 

Suomalaisille matkailu- ja mökkipaikkakunnille tämä voi avata täysin uuden mahdollisuuden. 

Sen sijaan että mökillä vietettäisiin vain viikonloput, siellä voidaan tehdä töitä useita päiviä viikossa. Tämä kasvattaa kysyntää kahviloille, ravintoloille, kaupoille, coworking-tiloille ja nopeille tietoliikenneyhteyksille. 

Samalla yritysten ei tarvitse rajata rekrytointejaan vain pääkaupunkiseudulle. 

Mitä tämä merkitsee työelämälle tulevaisuudessa? 

Työpaikan kilpailuetu ei enää synny pelkästä palkasta. 

Yhä useampi osaaja arvostaa: 

  • mahdollisuutta vaikuttaa omaan työpäivään 
  • joustavuutta 
  • luottamukseen perustuvaa johtamista 
  • parempaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa. 

Yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään etätyön, toimistopäivät ja yhteisöllisyyden, voivat houkutella parhaat osaajat myös kansainvälisesti. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

  • Voit säästää vuodessa satoja tunteja, jotka aiemmin kuluivat työmatkoihin. 
  • Työpäivään voi jäädä enemmän keskittynyttä aikaa ja vähemmän kiireen tunnetta. 
  • Työn ja muun elämän yhteensovittaminen voi helpottua ilman, että urakehitys hidastuu. 

Toimituksen näkökulma 

Etätyökeskustelu on liian usein juuttunut kysymykseen siitä, missä ihmiset istuvat työpäivän aikana. 

Paljon tärkeämpi kysymys on, miten työ rakentuu. 

Tulevaisuuden kilpailukykyiset yritykset eivät mittaa työntekijän arvoa sillä, kuinka monta tuntia hän viettää toimistolla, vaan sillä, kuinka hyvin hän pystyy ratkaisemaan ongelmia, tekemään yhteistyötä ja luomaan uutta. 

Sama koskee kaupunkeja. 

Jos ihmiset eivät enää matkusta joka aamu samaan paikkaan, asuminen voi hajautua, pienemmät kaupungit voivat kasvaa ja työelämä voi muuttua aidosti valtakunnalliseksi. Nopeat verkkoyhteydet voivat olla tulevaisuudessa yhtä tärkeä kilpailuetu kuin moottoritiet olivat aikanaan. 

Etätyö ei myöskään tarkoita yksinäistä työskentelyä kotona. Parhaimmillaan se yhdistää kaksi maailmaa: toimiston yhteisöllisyyden ja etätyön keskittymisen. 

Siksi kysymys ei enää ole siitä, palaavatko ihmiset toimistolle. 

Todellinen kysymys kuuluu: kuinka rakennetaan työelämä, jossa ihmiset voivat tehdä parhaansa, yritykset kasvaa nopeammin ja koko Suomi hyötyä siitä, että työ ei ole enää sidottu yhteen osoitteeseen. 

Lähde 

Lähde: University of Central Lancashire – tutkimus etätyön vaikutuksista hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen.