Lauantai EKSTRA
Vielä muutama vuosi sitten tekoäly oli teknologiayritysten laboratorioissa kehitetty työkalu, josta puhuttiin tulevaisuuden mahdollisuutena. Nyt se on tullut osaksi tavallista työpäivää. Se kirjoittaa raportteja, analysoi dataa, auttaa lääkäreitä diagnooseissa, suunnittelee markkinointikampanjoita ja etsii sekunneissa tietoa, jonka kokoamiseen olisi aiemmin kulunut tunteja. Samalla se pakottaa yritykset, työntekijät ja opiskelijat pohtimaan yhtä kysymystä: miltä työelämä näyttää viiden vuoden kuluttua?
Tekoälystä käytävä keskustelu on usein ollut mustavalkoista. Toiset uskovat sen vievän miljoonia työpaikkoja, toiset taas näkevät sen ratkaisuna lähes kaikkiin tuottavuusongelmiin. Todellisuus näyttää olevan huomattavasti monipuolisempi.
Työelämän historian perusteella teknologiset murrokset eivät yleensä poista työn tarvetta. Ne muuttavat sitä. Samalla kun vanhoja tehtäviä katoaa, syntyy uusia ammatteja, uusia liiketoimintamalleja ja kokonaan uusia toimialoja.
Juuri tätä muutosta eletään nyt.
Työelämän suurin murros sitten internetin
Monessa suomalaisessa yrityksessä tekoäly ei ole enää kokeilu vaan päivittäinen työväline. Sitä käytetään asiakaspalvelussa, ohjelmistokehityksessä, markkinoinnissa, analytiikassa, henkilöstöhallinnossa, juridiikassa ja terveydenhuollossa. Muutos on tapahtunut poikkeuksellisen nopeasti. Vielä kaksi vuotta sitten moni yritys pohti, kannattaako tekoälyä kokeilla. Nyt kysymys kuuluu, kuinka nopeasti sen käyttöä voidaan laajentaa.
Merkittävintä ei kuitenkaan ole itse teknologia vaan se, että työn tekemisen tapa muuttuu lähes kaikilla toimialoilla samanaikaisesti.
Aikaisemmin toimistotyö rakentui pitkälti tiedon etsimisen, käsittelyn ja dokumentoinnin ympärille. Työntekijä kirjoitti muistioita, analysoi raportteja, kokosi taulukoita, laati tarjouksia ja etsi taustatietoja eri lähteistä.
Nyt suuri osa tästä työstä voidaan tehdä sekunneissa.
Markkinoinnin asiantuntija voi pyytää tekoälyä tekemään ensimmäisen luonnoksen kampanjasta. Myyntijohtaja saa hetkessä yhteenvedon asiakkaan toimialasta ja kilpailijoista. Lakimies löytää satojen sivujen sopimuksesta olennaisimmat riskit muutamassa minuutissa. Lääkäri voi vertailla uusia tutkimuksia ja saada päätöksenteon tueksi analyysin, jonka tekeminen käsin olisi vienyt huomattavasti enemmän aikaa.
Työ ei kuitenkaan lopu tähän.
Päinvastoin.
Rutiinit siirtyvät koneille, asiantuntijuus saa uuden roolin
Kun rutiinit vähenevät, ihmisille jää enemmän aikaa siihen, mikä tuottaa eniten arvoa: asiakkaiden kohtaamiseen, strategiseen ajatteluun, ongelmien ratkaisemiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen.
Tästä syystä yhä useampi yritys ei puhu henkilöstön vähentämisestä vaan tuottavuuden kasvattamisesta.
Suomessa tämä voi olla erityisen merkittävä muutos.
Monilla toimialoilla kärsitään jo nyt osaajapulasta ja väestön ikääntyminen lisää painetta entisestään. Samalla yritykset etsivät keinoja kasvaa ilman, että henkilöstömäärää voidaan lisätä samassa suhteessa.
Tekoäly tarjoaa tähän uuden mahdollisuuden.
Jos sama työntekijä pystyy hoitamaan aiempaa enemmän rutiineja automatisoidusti, aikaa vapautuu tehtäviin, joissa ihmisen osaaminen on edelleen ratkaisevaa. Asiakaspalvelussa tämä voi tarkoittaa pidempiä kohtaamisia ja parempaa palvelua. Terveydenhuollossa enemmän aikaa potilaalle. Myynnissä enemmän aikaa asiakassuhteiden rakentamiseen. Markkinoinnissa enemmän aikaa luovuudelle ja strategialle.
Tekoäly ei siis välttämättä korvaa ihmistä, vaan toimii työparina, joka hoitaa suuren osan taustatyöstä.
Samaan aikaan yritysten rekrytointitarpeet muuttuvat nopeasti.
Tekoäly ei muuta vain työpäivää vaan myös rekrytointia
Vielä muutama vuosi sitten riitti, että markkinoinnin ammattilainen hallitsi sosiaalisen median, analytiikan ja sisällöntuotannon. Nyt yhä useampi työnantaja odottaa, että sama henkilö osaa hyödyntää generatiivista tekoälyä, automatisoida työprosesseja ja analysoida suuria tietomääriä.
Sama kehitys näkyy lähes kaikilla toimialoilla.
Myyjä käyttää tekoälyä valmistautuakseen asiakastapaamiseen.
HR-asiantuntija hyödyntää sitä rekrytointiprosessin alkuvaiheessa.
Ohjelmistokehittäjä kirjoittaa osan koodista tekoälyn avulla.
Toimittaja etsii taustatietoja ja analysoi aineistoja uusilla työkaluilla.
Opettaja rakentaa oppimateriaaleja entistä tehokkaammin.
Kyse ei ole kokonaan uusista ammateista vaan olemassa olevien ammattien muuttumisesta.
Ehkä vielä kiinnostavampaa on kuitenkin se, että samalla syntyy täysin uusia tehtäviä.
Yritykset etsivät nyt osaajia rakentamaan tekoälystrategioita, kouluttamaan henkilöstöä, kehittämään automaatioita, hallitsemaan datan laatua ja varmistamaan, että tekoälyä käytetään vastuullisesti.
Moni näistä tehtävistä ei ollut olemassa vielä muutama vuosi sitten.
Uudet ammatit syntyvät usein silloin, kun niitä ei vielä osata nimetä
Historia osoittaa, että juuri näin teknologiset murrokset yleensä etenevät.
Kun internet yleistyi, kukaan ei puhunut verkkokauppa-asiantuntijoista, hakukoneoptimoinnista tai sosiaalisen median strategioista.
Nyt ne ovat kokonaisia toimialoja.
Tekoäly voi synnyttää seuraavan vastaavan kasvuaallon.
Suomella on tähän poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat.
Korkea koulutustaso, vahva teknologiaosaaminen, toimiva digitaalinen infrastruktuuri ja yritysten nopea kyky omaksua uusia ratkaisuja muodostavat yhdistelmän, jota monessa maassa tavoitellaan.
Samaan aikaan suomalaiset startupit kehittävät tekoälyratkaisuja terveydenhuoltoon, koulutukseen, teollisuuteen ja palveluliiketoimintaan. Yliopistot lisäävät AI-koulutusta, ja myös perinteiset yritykset investoivat voimakkaasti automaatioon ja dataan.
Muutos ei siis tapahdu joskus tulevaisuudessa.
Se tapahtuu nyt.
Ja ehkä suurin yllätys on se, että tekoälyn suurin vaikutus ei näytä olevan työpaikkojen katoaminen vaan työn uudelleen jakautuminen.
Pk-yrityksille avautuu uusi mahdollisuus kasvaa
Yritykset tarvitsevat edelleen osaavia ihmisiä, mutta heidän työpäivänsä näyttää erilaiselta kuin ennen. Rutiinit vähenevät, päätöksenteon merkitys kasvaa ja kyky hyödyntää teknologiaa muuttuu lähes jokaisen ammatin perustaidoksi.
Työelämä on muuttumassa nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Samalla syntyy kokonaan uusia mahdollisuuksia niille yrityksille ja ihmisille, jotka ovat valmiita muuttumaan sen mukana.
Tulevaisuuden työpaikat syntyvät nyt – yritykset etsivät osaajia, joita ei vielä muutama vuosi sitten ollut olemassa
Työelämän historiassa uudet ammatit syntyvät yleensä huomaamatta.
Suomen seuraava kasvuloikka voi rakentua tekoälyn varaan
Harva olisi 1990-luvulla uskonut, että muutaman vuosikymmenen kuluttua tuhannet suomalaiset työskentelevät verkkokaupan, sosiaalisen median, hakukoneoptimoinnin tai digitaalisen markkinoinnin parissa. Vielä harvempi olisi osannut ennustaa vaikuttajamarkkinoinnin, verkkokoulutusten tai sovelluskehityksen muodostavan kokonaisia toimialoja.
Tekoälyn kohdalla sama ilmiö näyttää toistuvan, mutta huomattavasti nopeammin.
Yritykset eivät enää etsi pelkästään ohjelmistokehittäjiä tai data-analyytikoita. Ne etsivät ihmisiä, jotka ymmärtävät, miten tekoäly voidaan tuoda osaksi liiketoimintaa, asiakaskokemusta ja päivittäistä työntekoa.
Muutos näkyy rekrytoinneissa ympäri maailmaa.
Yhä useampi avoin työpaikka sisältää vaatimuksen tekoälyn hyödyntämisestä, vaikka tehtävänimike olisi edelleen markkinointipäällikkö, projektijohtaja, myyntiasiantuntija tai henkilöstöpäällikkö.
Työnimike ei välttämättä muutu.
Työn sisältö muuttuu.
Juuri tässä piilee yksi tekoälymurroksen kiinnostavimmista piirteistä.
Kilpailu ei ratkea teknologialla vaan osaamisella
Aikaisemmissa teknologisissa vallankumouksissa kokonaiset ammatit saattoivat kadota ja uusia syntyä niiden tilalle. Nyt sama ihminen voi tehdä samaa työtä kuin ennen, mutta huomattavasti erilaisilla työkaluilla.
Markkinoinnin ammattilainen ei enää käytä päiviä ensimmäisten tekstiluonnosten kirjoittamiseen tai kohderyhmien analysointiin. Tekoäly pystyy tekemään nämä vaiheet minuuteissa, jolloin aikaa jää enemmän luovalle suunnittelulle, brändin rakentamiselle ja asiakkaiden ymmärtämiselle.
Myynnissä muutos näkyy samalla tavalla.
Asiakastapaamiseen valmistautuminen, kilpailijoiden analysointi, tarjouspohjien rakentaminen ja tapaamismuistiot voidaan pitkälti automatisoida. Sen sijaan luottamuksen rakentaminen, neuvottelut ja pitkäjänteiset asiakassuhteet korostuvat entistä enemmän.
Terveydenhuollossa tekoäly voi vertailla miljoonia tietopisteitä, tunnistaa poikkeamia kuvantamisesta ja ehdottaa mahdollisia diagnooseja. Silti potilas ei tule vastaanotolle pelkästään saadakseen analyysin. Hän tulee kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi.
Sama kehitys näkyy juridiikassa, koulutuksessa, finanssialalla, teollisuudessa ja luovilla aloilla.
Tekoäly ei poista asiantuntijaa, vaan muuttaa hänen työnsä painopistettä.
Samalla syntyy kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Vuoden 2030 työelämä voi näyttää yllättävän erilaiselta
Pienellä yrityksellä voi nyt olla käytössään työkalut, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat vain suuryritysten saavutettavissa. Sisällöntuotanto, analytiikka, asiakaspalvelu, kansainvälinen markkinointi ja käännökset voidaan toteuttaa huomattavasti pienemmillä resursseilla kuin aikaisemmin.
Tämä voi muuttaa myös yrittäjyyttä.
Yhden tai kahden henkilön yritys voi rakentaa kansainvälistä liiketoimintaa hyödyntämällä tekoälyä päivittäisessä työssään. Hallinnollinen työ vähenee, markkinointi tehostuu ja asiakkaita voidaan palvella useilla kielillä ilman suurta organisaatiota.
Juuri tästä syystä monet taloustutkijat uskovat tekoälyn suurimman vaikutuksen näkyvän pk-yrityksissä.
Kun rutiinityö vähenee, pienet yritykset voivat kasvaa nopeammin ja keskittyä siihen, mikä luo eniten arvoa: asiakkaisiin, tuotteisiin ja uusiin palveluihin.
Suomelle tämä voi olla merkittävä kilpailuetu.
Tekoäly voi tasoittaa yritysten pelikenttää
Suomalaiset yritykset ovat perinteisesti menestyneet teknologian hyödyntämisessä, mutta samalla työmarkkinoita haastaa osaajapula. Monella toimialalla avoimia työpaikkoja on enemmän kuin sopivia hakijoita.
Jos tekoäly pystyy vapauttamaan asiantuntijoiden aikaa rutiineista, sama työvoima voi tuottaa enemmän lisäarvoa ilman, että henkilöstömäärää kasvatetaan vastaavasti.
Samalla syntyy kokonaan uusia palveluita.
Jo nyt markkinoille tulee yrityksiä, jotka rakentavat tekoälyratkaisuja terveydenhuoltoon, koulutukseen, rakentamiseen, energia-alalle ja asiakaspalveluun. Moni niistä olisi ollut mahdoton perustaa vielä muutama vuosi sitten.
Ehkä merkittävin muutos on kuitenkin näkymätön.
Tekoäly tekee tiedosta helposti saavutettavaa, mutta samalla tiedon arvioinnista tulee entistä tärkeämpää. Yritykset tarvitsevat ihmisiä, jotka osaavat erottaa olennaisen epäolennaisesta, yhdistää eri lähteitä ja tehdä päätöksiä tilanteissa, joissa valmiita vastauksia ei ole.
Siksi tulevaisuuden arvokkain osaaminen ei välttämättä ole kyky käyttää yhtä tekoälypalvelua.
Arvokkainta voi olla kyky ymmärtää liiketoimintaa, asiakkaita ja yhteiskuntaa sekä hyödyntää tekoälyä niiden tukena.
Työelämän seuraava suuri kilpailu ei ehkä käydäkään siitä, kenellä on tehokkain tekoäly.
Se käydään siitä, kuka osaa käyttää sitä viisaimmin.
Suomen kilpailukyky rakentuu yhä enemmän osaamisen varaan
Suomen seuraava kasvuloikka voi rakentua tekoälyn varaan – mutta ratkaiseva kilpailu käydään osaamisesta
Kun Nokian matkapuhelimet hallitsivat maailmanmarkkinoita, Suomi tunnettiin teknologiaosaamisesta, insinööreistä ja rohkeasta tuotekehityksestä. Vaikka maailma on muuttunut, moni niistä vahvuuksista on edelleen olemassa.
Nyt ne voivat saada uuden merkityksen.
Tekoälystä on muutamassa vuodessa tullut globaali kilpailutekijä, jonka vaikutukset ulottuvat lähes kaikille toimialoille. Samalla maat kilpailevat siitä, missä syntyvät seuraavat innovaatiot, kasvuyritykset ja kansainväliset menestystarinat.
Suomella on tässä kilpailussa useita vahvuuksia, joita ei aina huomata.
Digitaalinen infrastruktuuri kuuluu maailman parhaisiin. Julkiset palvelut ovat pitkälle sähköisiä, yritykset ovat tottuneet hyödyntämään teknologiaa ja väestön koulutustaso on korkea. Lisäksi suomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen, mikä on tärkeä kilpailuetu aikana, jolloin tekoälyn käyttöön liittyvät myös tietoturva, läpinäkyvyys ja vastuullisuus.
Monessa maassa yritykset pohtivat vielä, uskaltaako tekoälyä käyttää.
Suomessa keskustelu on siirtynyt jo siihen, miten sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti.
Tämä voi osoittautua merkittäväksi eduksi.
Tekoäly ei nimittäin ole vain ohjelmisto tai sovellus. Se on yleiskäyttöinen teknologia samalla tavalla kuin sähkö, internet tai pilvipalvelut. Se voi parantaa lähes jokaisen yrityksen toimintaa riippumatta siitä, valmistetaanko siellä koneita, tarjotaanko terveyspalveluja vai kehitetäänkö uusia matkailuelämyksiä.
Juuri tästä syystä myös pienet yritykset ovat nousseet tekoälykeskustelun keskiöön.
Aikaisemmin kansainvälinen markkinointi, laajat analyysit, monikielinen asiakaspalvelu tai laadukas sisällöntuotanto vaativat suuria budjetteja ja kokonaisia asiantuntijatiimejä.
Nyt samat työkalut ovat muutaman hiiren klikkauksen päässä.
Pieni suomalainen designyritys voi rakentaa kansainvälisiä kampanjoita useilla kielillä. Matkailuyrittäjä voi automatisoida asiakasviestinnän ympäri vuorokauden. Konsultti voi analysoida satojen sivujen aineistoja muutamassa minuutissa ja käyttää vapautuneen ajan asiakkaiden kohtaamiseen.
Tämä muuttaa myös kilpailua.
Yrityksen koko ei enää ratkaise kaikkea.
Ratkaisevaksi tekijäksi nousee kyky hyödyntää teknologiaa nopeammin ja luovemmin kuin kilpailijat.
Työelämän tärkein taito voi olla jatkuva oppiminen
Sama ilmiö näkyy koulutuksessa.
Vielä muutama vuosi sitten opiskelijoita opetettiin etsimään tietoa.
Nyt tieto löytyy sekunneissa.
Yhä tärkeämmäksi nousee kyky arvioida tiedon luotettavuutta, yhdistää eri näkökulmia ja ratkaista ongelmia, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta.
Tekoäly muuttaa myös jatkuvan oppimisen merkitystä.
Työura ei enää rakennu yhden tutkinnon varaan, vaan osaamista päivitetään jatkuvasti. Yritykset kouluttavat henkilöstöään hyödyntämään uusia työkaluja, ja samalla työntekijät rakentavat omaa kilpailukykyään oppimalla käyttämään tekoälyä osana päivittäistä työtä.
Kyse ei ole pelkästään teknisestä osaamisesta.
Yhä useampi yritys huomaa, että tärkeintä on ymmärtää liiketoimintaa ja asiakasta. Tekoäly voi tuottaa vaihtoehtoja, mutta ihminen päättää edelleen, mikä niistä on oikea ratkaisu.
Myös johtaminen muuttuu.
Esihenkilöiden odotetaan tulevaisuudessa ymmärtävän, miten tekoäly vaikuttaa tiimien työhön, osaamisen kehittämiseen ja päätöksentekoon. Samalla heidän tärkeimmäksi tehtäväkseen voi nousta muutoskyvyn rakentaminen.
Parhaiten menestyvät organisaatiot eivät välttämättä ole niitä, joilla on eniten tekoälyä.
Ne voivat olla niitä, joissa ihmiset uskaltavat kokeilla, oppia nopeasti ja hyödyntää uusia työkaluja osana normaalia työtä.
Suomessa tästä on jo nähtävissä ensimmäisiä merkkejä.
Terveysteknologia, ohjelmistokehitys, koulutusteknologia, teollinen automaatio ja puhtaan siirtymän ratkaisut yhdistyvät yhä useammin tekoälyyn. Samalla syntyy uusia yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu kokonaan AI-ratkaisuihin.
Taloudellinen vaikutus voi olla huomattava.
Jos yritysten tuottavuus kasvaa, syntyy enemmän investointeja, uusia työpaikkoja ja uusia vientituotteita. Samalla Suomen kilpailukyky voi vahvistua aikana, jolloin lähes kaikki kehittyneet taloudet etsivät uusia kasvun lähteitä.
Ehkä suurin muutos ei kuitenkaan näy yritysten tuloslaskelmissa vaan työpäivän rakenteessa.
Rutiinit vähenevät.
Tietoa löytyy nopeammin.
Päätöksiä voidaan tehdä paremman analyysin pohjalta.
Ja yhä useamman asiantuntijan työ siirtyy suorittamisesta kehittämiseen.
Jos tämä kehitys jatkuu nykyisellä vauhdilla, seuraavan viiden vuoden aikana työelämä voi muuttua enemmän kuin edellisten kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä.
Se ei tarkoita työelämän loppua.
Se voi tarkoittaa sen perusteellista uudistumista.
UTISONin näkökulma: Suurin mahdollisuus löytyy usein suurimman muutoksen keskeltä
Kun työelämää tarkastellaan viiden vuoden päähän, suurin virhe on kuvitella, että tekoäly korvaa kokonaisia ammattiryhmiä yhdessä yössä.
Todennäköisempi kehityssuunta on huomattavasti hienovaraisempi, mutta samalla paljon syvällisempi.
Työpäivä muuttuu.
Asiantuntija ei enää aloita päiväänsä etsimällä tietoa kymmenistä eri järjestelmistä, vaan tekoäly kokoaa olennaiset asiat valmiiksi. Myyjä saa analyysin asiakkaan liiketoiminnasta ennen ensimmäistä tapaamista. Rakennussuunnittelija voi vertailla satoja vaihtoehtoja muutamassa minuutissa. Lääkäri saa päätöksenteon tueksi tuhansien tutkimusten pohjalta muodostetun yhteenvedon.
Samaan aikaan ihmiselle jää enemmän aikaa siihen, mitä teknologia ei ainakaan vielä osaa tehdä.
Luottamuksen rakentamiseen.
Neuvotteluihin.
Johtamiseen.
Luovaan ajatteluun.
Vaikeiden päätösten tekemiseen.
Empatiaan.
Juuri tästä syystä moni kansainvälinen yritys puhuu nykyään enemmän tekoälyavusteisesta työstä kuin tekoälyn korvaamasta työstä.
Teknologia toimii taustalla näkymättömänä työparina, joka nopeuttaa prosesseja ja vapauttaa aikaa korkeamman lisäarvon tehtäviin.
Myös yritysten kilpailu muuttuu.
Vielä muutama vuosi sitten kilpailuetu syntyi usein pääomasta, tuotantokapasiteetista tai henkilöstön määrästä.
Tulevaisuudessa ratkaisevaksi tekijäksi voi nousta oppimisnopeus.
Yritys, joka pystyy ottamaan uusia työkaluja käyttöön nopeasti, kehittämään henkilöstön osaamista jatkuvasti ja muuttamaan toimintatapojaan ketterästi, voi kasvaa huomattavasti kilpailijoitaan nopeammin.
Tämä avaa myös suomalaisille pk-yrityksille mahdollisuuksia, joita ei aikaisemmin ollut.
Pieni yritys voi rakentaa kansainvälistä liiketoimintaa ilman suurta markkinointiorganisaatiota, automatisoida asiakaspalvelua useilla kielillä, analysoida markkinoita reaaliajassa ja kehittää uusia tuotteita huomattavasti aiempaa pienemmillä resursseilla.
Tekoäly voi tasoittaa pelikenttää.
Samalla muuttuu myös käsitys osaamisesta.
Työmarkkinoilla arvostetaan edelleen vahvaa ammattitaitoa, mutta sen rinnalle nousee kyky oppia nopeasti, hyödyntää uusia työkaluja ja yhdistää teknologia liiketoiminnan tavoitteisiin.
Tekoälyosaamisesta voi tulla yhtä luonnollinen perustaito kuin sähköpostin, taulukkolaskennan tai verkkopalaverien käytöstä on tullut.
Ne, jotka omaksuvat muutoksen ensimmäisten joukossa, voivat rakentaa merkittävän kilpailuedun.
Tämä näkyy jo nyt rekrytoinneissa.
Työnantajat etsivät yhä useammin ihmisiä, jotka eivät pelkästään tunne omaa alaansa vaan ymmärtävät myös, miten tekoäly voi tehostaa sitä.
Muutos ulottuu lähes kaikille toimialoille.
Terveydenhuoltoon.
Teollisuuteen.
Matkailuun.
Kauppaan.
Rakentamiseen.
Koulutukseen.
Mediaan.
Jopa ammatteihin, joita on pitkään pidetty vaikeasti automatisoitavina.
Silti yksi asia näyttää säilyvän.
Yritykset tarvitsevat edelleen ihmisiä.
Ehkä jopa enemmän kuin ennen.
Mutta heiltä odotetaan uudenlaista osaamista ja ennen kaikkea kykyä kehittyä jatkuvasti.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomella on mahdollisuus hyödyntää tekoälyä tavalla, joka vahvistaa koko kansantaloutta.
Väestö ikääntyy, työvoimapula kasvaa ja tuottavuuden parantamisesta on tullut yksi tärkeimmistä talouskysymyksistä.
Jos tekoäly vapauttaa asiantuntijoiden aikaa rutiineista ja parantaa yritysten tehokkuutta, sama työvoima voi tuottaa enemmän arvoa ilman, että työmäärä kasvaa.
Samalla syntyy uusia vientituotteita, uusia palveluita ja uusia yrityksiä.
Suomella on jo vahva asema terveysteknologiassa, koulutuksessa, ohjelmistokehityksessä, puhtaan teknologian ratkaisuissa ja digitaalisissa palveluissa.
Tekoäly voi toimia näiden kaikkien kasvun vauhdittajana.
Kyse ei siis ole pelkästään teknologiasta.
Kyse on seuraavan vuosikymmenen kilpailukyvystä.
Mitä tämä merkitsee työntekijälle?
Moni pohtii tällä hetkellä, kannattaako tekoälyä pelätä.
Ehkä parempi kysymys on, kannattaako sitä opetella käyttämään.
Todennäköisesti suurin riski ei ole se, että tekoäly korvaa ihmisen.
Suurempi riski voi olla se, että kilpailija osaa hyödyntää sitä paremmin.
Tulevaisuuden työelämässä menestyvät todennäköisesti ne, jotka suhtautuvat muutokseen uteliaasti, kehittävät osaamistaan jatkuvasti ja uskaltavat kokeilla uusia toimintatapoja.
Historia osoittaa, että jokainen suuri teknologinen murros on synnyttänyt uusia mahdollisuuksia niille, jotka ovat olleet valmiita oppimaan.
Tekoäly näyttää seuraavan samaa polkua.
UTISONin toimituksen näkökulma
Tekoälykeskustelu alkaa usein työpaikkojen katoamisesta.
Ehkä meidän pitäisi puhua enemmän työn muuttumisesta.
Höyrykone ei lopettanut työntekoa. Internet ei lopettanut työntekoa. Älypuhelin ei lopettanut työntekoa.
Ne muuttivat sitä.
Tekoäly tekee todennäköisesti saman.
Osa tehtävistä automatisoituu, uusia syntyy ja vanhat ammatit rakentuvat uudelleen. Samalla yritykset etsivät osaajia, jotka pystyvät yhdistämään teknologian, liiketoiminnan ja ihmisten tarpeet.
UTISON uskoo, että kiinnostavin kysymys ei ole se, mitä tekoäly vie.
Kiinnostavampi kysymys on se, mitä kaikkea se mahdollistaa.
Se voi vapauttaa aikaa innovaatioille, parantaa palveluja, auttaa ratkaisemaan työvoimapulaa ja antaa pienille yrityksille mahdollisuuden kasvaa tavalla, joka oli vielä muutama vuosi sitten mahdotonta.
Suomella on kaikki edellytykset olla tässä muutoksessa edelläkävijä.
Korkea koulutustaso, vahva teknologiaosaaminen ja kyky omaksua uusia ratkaisuja ovat kilpailuetuja, joiden merkitys kasvaa tulevina vuosina.
Työelämä muuttuu varmasti.
Mutta jos historia on opettanut jotain, niin sen, että suurimmat mahdollisuudet löytyvät usein juuri niistä murroksista, joita aluksi pelätään eniten.
Ehkä tekoälyn suurin vaikutus ei olekaan se, että ihmiset tekevät vähemmän töitä.
Ehkä sen suurin vaikutus on se, että ihmiset voivat tehdä enemmän sellaista työtä, jolla on eniten merkitystä.
