EU:n EES-rajatarkastusten väliaikaiset joustot päättyivät 6. syyskuuta. Matkailijoita kehotetaan nyt varaamaan rajatarkastuksiin enemmän aikaa.
Euroopassa matkustavan kannattaa varautua siihen, että passintarkastus vie aiempaa enemmän aikaa. EU:n uuden biometrisen Entry/Exit System -järjestelmän ruuhkia helpottaneet väliaikaiset joustot päättyivät sunnuntaina 6. syyskuuta. Muutos ei koske samalla tavalla kaikkia suomalaisia matkailijoita, mutta sen vaikutukset voivat näkyä myös heidän matkoillaan.
Lentolippu on ostettu, matkalaukku jätetty ja lähtöportille pitäisi ehtiä. Juuri tässä vaiheessa yksi matkustajan vaikeimmin hallittavista asioista voi ratkaista, kuinka kiireiseksi matka muuttuu: jono passintarkastuksessa.
Euroopan uuden Entry/Exit Systemin eli EES-järjestelmän käyttöönotossa tapahtui sunnuntaina 6. syyskuuta merkittävä muutos.
Kesän aikana rajaviranomaisilla oli poikkeuksellisissa ruuhkatilanteissa mahdollisuus keskeyttää tilapäisesti matkustajien biometristen tietojen, kuten sormenjälkien ja kasvokuvien, keräämistä. Tarkoituksena oli estää uuden järjestelmän aiheuttamien jonojen kasvaminen kohtuuttomiksi.
Tämä väliaikainen jousto päättyi 6. syyskuuta.
Järjestelmä ei siis ole uusi juuri tällä viikolla. EES tuli asteittain käyttöön jo lokakuussa 2025 ja on ollut täydessä käytössä Schengen-alueen ulkorajoilla 10. huhtikuuta 2026 lähtien.
Uutta on se, että viranomaisilla on nyt vähemmän mahdollisuuksia keventää biometrisiä tarkastuksia pelkästään siksi, että rajalle muodostuu pitkä jono.
Mikä EES oikeastaan on?
EES on digitaalinen rajajärjestelmä, joka korvaa passien manuaalista leimaamista Schengen-alueen ulkorajoilla.
Järjestelmä rekisteröi lyhyelle vierailulle saapuvien EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulot ja maastalähdöt. Samalla tallennetaan matkustusasiakirjan tietoja sekä biometrisiä tunnisteita, kuten kasvokuva ja sormenjäljet.
Tavoitteena on tehdä Euroopan ulkorajojen valvonnasta tehokkaampaa ja turvallisempaa. Järjestelmän avulla voidaan esimerkiksi havaita automaattisesti, jos matkailija ylittää hänelle sallitun oleskeluajan, sekä vaikeuttaa väärien henkilöllisyyksien ja väärennettyjen asiakirjojen käyttöä.
Euroopan komission mukaan järjestelmään oli heinäkuun loppuun mennessä kirjattu jo yli 145 miljoonaa maahantuloa ja maastalähtöä.
Tavallista suomalaista lomamatkailijaa ei rekisteröidä EES-järjestelmään
Suomalaiselle matkailijalle tärkein yksityiskohta on tämä: EES ei lähtökohtaisesti rekisteröi Suomen kansalaisia.
Järjestelmä koskee Schengen-alueelle lyhyelle vierailulle saapuvia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. EU-maiden sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaisia ei rekisteröidä järjestelmään.
Suomalaiselta ei siis esimerkiksi Lontoosta Helsinkiin palatessa kerätä EES:n vuoksi samoja biometrisiä tietoja kuin järjestelmän piiriin kuuluvalta matkustajalta.
Silti järjestelmä voi vaikuttaa myös suomalaisen matkaan.
Samoilla lentoasemilla ja rajanylityspaikoilla liikkuu suuri määrä matkustajia, joita EES koskee. Jos heidän käsittelynsä hidastuu ja passintarkastukseen muodostuu ruuhkaa, vaikutukset voivat näkyä terminaalien toiminnassa, vaihtoyhteyksissä ja matkustajavirroissa laajemminkin.
Yksi tarkastus voi kestää aiempaa huomattavasti kauemmin
Lentoliikenneala on varoittanut EES:n vaikutuksista jo ennen nyt tapahtunutta muutosta.
Euronewsin mukaan kansainvälinen lentoliikennejärjestö IATA arvioi tavallisen passintarkastuksen vieneen aikaisemmin noin 20–25 sekuntia. EES-järjestelmän yhteydessä käsittely voi kestää noin 90 sekuntia.
Yhden matkustajan kohdalla ero kuulostaa pieneltä. Kun saman tarkastuspisteen läpi kulkee tuhansia ihmisiä, muutamalla ylimääräisellä sekunnilla tai minuutilla voi olla suuri vaikutus jonon pituuteen.
Kesällä ongelmia nähtiin jo suurilla eurooppalaisilla lentoasemilla.
Euronewsin referoimien Financial Timesin ja matkailuanalytiikkayhtiö Qsensorin tietojen mukaan Frankfurtissa keskimääräinen odotusaika ylsi heinäkuussa 120 minuuttiin, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 60 minuuttia. Amsterdamissa pisimmät odotusajat nousivat 80 minuutista 120 minuuttiin.
Kaikkia näitä viiveitä ei voi kuitenkaan selittää yksin EES:llä. Rajatarkastusten toimintaan vaikuttavat myös matkustajamäärät, henkilöstö, lentoaseman kapasiteetti ja teknisten järjestelmien toimivuus.
Yhdeksän Euroopan maata halusi joustolle jatkoa
Huoli ei ole tullut vain lentoyhtiöiltä.
Belgia, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Malta, Alankomaat, Portugali ja Sveitsi pyysivät kesällä EU:ta jatkamaan mahdollisuutta keventää EES-tarkastuksia poikkeuksellisissa ruuhkatilanteissa myös 6. syyskuuta jälkeen.
Myös lentoasemat, lentoyhtiöt ja matkailualan järjestöt ovat vaatineet lisää joustoa.
Euroopan komission viesti on ollut rauhallisempi. Komission mukaan EES toimi kesän aikana kokonaisuutena hyvin, vaikka joillakin rajanylityspaikoilla tarvitaan edelleen muutoksia.
Tässä näkyy järjestelmän vaikea tasapaino. Biometriset tarkastukset on rakennettu parantamaan turvallisuutta ja rajavalvonnan tarkkuutta, mutta samalla miljoonien matkustajien pitäisi päästä rajojen läpi ilman kohtuuttomia viiveitä.
Lentokentälle aikaisin meneminen ei ratkaise kaikkea
Tavallinen matkailuohje kuuluu: saavu lentoasemalle riittävän ajoissa.
EES:n kohdalla neuvo on edelleen hyvä, mutta sillä on rajansa.
Jos matkatavaroiden jättöpiste ei ole vielä avoinna tai matkustaja joutuu pitkään passintarkastusjonoon, neljä tuntia aikaisemmin lentoasemalle saapuminen ei välttämättä poista ongelmaa.
Erityisen tarkkana kannattaa olla vaihtolennoilla, joissa matkustaja joutuu kulkemaan Schengen-alueen ulkorajan kautta.
Lyhyeltä näyttävä vaihtoaika voi muuttua riskiksi, jos matkalle osuu ruuhkautunut passintarkastus. Siksi lentojen välisen ajan lisäksi kannattaa tarkistaa, edellyttääkö reitti rajatarkastuksen läpäisemistä vai tapahtuuko vaihto saman matkustusalueen sisällä.
Digitaalinen raja voi lopulta nopeuttaa matkustamista
EES:n tämänhetkisistä ruuhkahuolista huolimatta järjestelmän pitkän aikavälin tavoite on päinvastainen.
Kun matkustajan tiedot ovat järjestelmässä, myöhempien rajanylitysten pitäisi olla ensimmäistä rekisteröintiä sujuvampia. EES mahdollistaa myös automaattisten rajatarkastusten ja itsepalvelujärjestelmien nykyistä laajemman käytön.
Euroopan komissio pitää digitaalista järjestelmää olennaisena osana ulkorajojen modernisointia.
Siksi nyt nähtävä vaihe voi olla ennen kaikkea siirtymäongelma: vanha passien leimaamiseen perustunut järjestelmä on vaihtunut biometriseen ja digitaaliseen rajavalvontaan, mutta lentoasemien tekniikan, henkilöstön ja matkustajavirtojen täytyy vielä sopeutua siihen.
Matkailijan kannalta järjestelmän onnistumista mitataan lopulta yksinkertaisella tavalla: kuinka nopeasti rajan yli pääsee.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomalaiset ovat EES:n kannalta hyvässä asemassa, koska Suomen kansalaisia ei rekisteröidä järjestelmään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että eurooppalaisten lentoasemien mahdolliset ruuhkat olisivat suomalaiselle yhdentekeviä.
Vaikutus voi korostua matkoilla, joilla lennetään Schengen-alueen ulkopuolelle tai palataan sieltä, sekä reiteillä, joihin sisältyy rajatarkastuksen vaativa vaihto suurella eurooppalaisella lentoasemalla.
Myös Suomi on osa EES-järjestelmää Schengenin ulkorajoillaan. Helsinki-Vantaan kaltaiselle kansainväliselle vaihtolentoasemalle rajatarkastusten sujuvuus on samalla myös kilpailukykykysymys.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Suomen kansalainen ei kuulu EES-rekisteröinnin piiriin, mutta järjestelmän aiheuttamat ruuhkat voivat silti vaikuttaa omaan matkaan lentoasemilla.
- Schengen-alueen ulkopuolelle suuntautuvalla matkalla kannattaa jättää tavallista enemmän aikaa erityisesti silloin, kun reittiin sisältyy rajatarkastuksen vaativa lyhyt vaihtoyhteys.
- EES ei ole sama asia kuin tuleva ETIAS-matkustuslupa. EES on jo käytössä oleva rajanylitysten rekisteröintijärjestelmä, kun taas ETIAS ei ole vielä toiminnassa.
Toimituksen näkökulma
Euroopan rajat muuttuvat parhaillaan fyysisistä tarkastuspisteistä yhä enemmän digitaalisiksi järjestelmiksi. Matkailijalle muutos näkyy kuitenkin hyvin konkreettisessa paikassa: jonossa. Uuden teknologian todellinen onnistuminen ei ratkea vain siinä, kuinka paljon tietoa järjestelmä pystyy keräämään, vaan siinä, pystyykö se tekemään miljoonien ihmisten matkustamisesta samalla turvallista ja sujuvaa. Digitaalisen rajan pitäisi lopulta olla vanhaa älykkäämpi – ei vain hitaampi.
Lähteet
Euronews – Travelling to Europe? EES border checks are changing from 6 September
Euronewsin alkuperäinen uutinen
European Commission, Migration and Home Affairs – The Entry Exit System is fully operational since 10 April 2026. Who is exempt?
Euroopan komission EES-tiedote
European Commission, Migration and Home Affairs – Entry-Exit System (EES)
Euroopan komission EES-tietosivu
Council of the European Union – How the entry/exit system works
EU:n neuvoston EES-tietosivu
