Vielä muutama vuosikymmen sitten koti rakennettiin arjen välttämättömyyksiä varten. Nyt yhä useampi rakentaa sitä varten, että voisi hengittää syvempään, nukkua paremmin ja unohtaa hetkeksi koko muun maailman.

Hyvinvointi on pitkään yhdistetty kuntosaleihin, kylpylöihin, lomamatkoihin ja erilaisiin palveluihin. Nyt suunta on muuttumassa.

Kansainvälisessä sisustus- ja asumiskeskustelussa puhutaan yhä useammin hyvinvointikodista, jossa tärkeintä ei ole näyttävä keittiö tai uusimmat älylaitteet, vaan se, miltä koti tuntuu. Suunnittelun lähtökohdaksi nousevat luonnonvalo, hiljaisuus, ilmanlaatu, materiaalit, akustiikka, luonnon läheisyys ja tilat, jotka auttavat palautumaan arjen kuormituksesta.

Kyse ei ole pelkästä sisustustrendistä. Se kertoo paljon suuremmasta elämäntapamuutoksesta.

Ennen koti oli toimiva, nyt sen halutaan myös hoitavan

Sotien jälkeisessä Euroopassa koti merkitsi ennen kaikkea turvallisuutta ja käytännöllisyyttä. Tarvittiin lämmitys, keittiö, makuuhuone ja riittävästi säilytystilaa.

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa korostuivat avoimet tilat, suuret olohuoneet, kodin viihdekeskukset ja myöhemmin etätyöpisteet. Koti oli paikka, jossa tehtiin enemmän.

2020-luvun puolivälissä suunta näyttää kääntyvän.

Nyt ihmiset etsivät koteihinsa paikkoja, joissa ei tarvitse tehdä mitään.

Sisustussuunnittelijat kertovat asiakkaiden pyytävän yhä useammin rauhallisia lukunurkkauksia, meditaatioon sopivia tiloja, pehmeää valaistusta, luonnonmateriaaleja ja ratkaisuja, jotka tukevat hermoston palautumista. Wellness ei ole enää yksi huone tai sauna, vaan koko kodin suunnittelufilosofia.

Hyvinvointi muuttuu näkymättömäksi

Muutama vuosi sitten hyvinvointia rakennettiin näkyvästi.

Olohuoneeseen hankittiin kuntopyörä, pihalle kylmäallas ja sosiaaliseen mediaan kuvattiin vihersmoothieita sekä joogamattoja.

Nyt suunnittelijat puhuvat aivan toisesta ilmiöstä: näkymättömästä hyvinvoinnista.

Valaistus seuraa luonnollista vuorokausirytmiä, ilmanvaihto toimii lähes huomaamatta, akustiikka vaimentaa hälyä ja materiaalit tukevat terveellistä sisäilmaa. Hyvinvointia ei enää esitellä vieraille, vaan sitä eletään joka päivä.

Tämä näkyy myös pienissä yksityiskohdissa.

Kirjahylly palaa olohuoneeseen.

Puhelimelle etsitään paikka pois ruokapöydästä.

Kynttilät, luonnonmateriaalit, käsintehdyt esineet ja hitaat aamurutiinit korvaavat jatkuvaa tehokkuuden tavoittelua. Analogisuus on muuttunut uudeksi luksukseksi.

Teknologia ei katoa – sen rooli muuttuu

Samalla kun ihmiset puhuvat digipaastoista, kodeista tulee teknisesti entistä älykkäämpiä.

Erona on se, että teknologian halutaan toimivan taustalla.

Älykäs valaistus säätää kirkkautta automaattisesti.

Verhot avautuvat auringonnousun mukaan.

Ilmanlaatu ja lämpötila pysyvät tasaisina ilman jatkuvaa säätämistä.

Parhaimmillaan teknologia tekee itsestään lähes näkymättömän.

Tavoitteena ei ole lisätä ruutuaikaa vaan vähentää sitä.

Luonto siirtyy olohuoneeseen

Hyvinvointikodin yksi tärkeimmistä elementeistä on luonto.

Suuret ikkunat, näkymä puihin, luonnonmateriaalit, pehmeät värit ja orgaaniset muodot eivät ole enää pelkkää estetiikkaa. Niiden ajatellaan vaikuttavan siihen, miten ihminen kokee oman kotinsa ja kuinka helposti hän palautuu kiireisestä päivästä.

Tämä on kiinnostava muutos myös suomalaisesta näkökulmasta.

Moni asia, jota kansainväliset suunnittelijat nyt korostavat uutena hyvinvointiajatteluna, on ollut osa suomalaista asumista jo pitkään.

Puulattia.

Hiljainen makuuhuone.

Iso ikkuna metsään.

Sauna.

Terassi.

Järvimaisema.

Luonnonvalo.

Hyvinvointi on myös taloutta

Asumisen muutos näkyy jo rakentamisessa, kiinteistömarkkinoilla ja sisustusyrityksissä.

Kodin arvoa ei määritä enää pelkästään neliömäärä tai keittiön materiaalit, vaan myös luonnonvalo, ilmanlaatu, akustiikka, monikäyttöiset tilat ja mahdollisuus palautua omassa kodissa.

Suomelle tämä avaa kiinnostavia mahdollisuuksia.

Puurakentaminen, pohjoismainen design, valaistus, akustiikka, terveelliset materiaalit, saunat, luontopalvelut ja hyvinvointiteknologia voivat muodostaa kokonaisuuden, jonka kysyntä kasvaa kansainvälisesti.

Kyse ei ole vain asumisesta.

Kyse on hyvinvointitaloudesta.

Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Suomella on mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan tavalla, joka yhdistää asumisen, matkailun, designin ja hyvinvointipalvelut.

Maailma etsii koteja, jotka tukevat parempaa elämää, ja juuri siinä suomalainen asumiskulttuuri on vahvoilla.

Samalla suomalaiset yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluja, joissa yhdistyvät luonnonmateriaalit, teknologia, energiatehokkuus ja palautumista tukeva suunnittelu.

Mitä tämä merkitsee lukijalle?

• Hyvinvointikoti ei synny suuresta remontista vaan pienistä valinnoista: paremmasta valaistuksesta, rauhallisesta lukunurkkauksesta ja vähemmästä digihälystä.

• Monet maailman uusista asumistrendeistä ovat asioita, jotka kuuluvat jo suomalaiseen arkeen.

• Koti voi olla muutakin kuin paikka, jossa nukutaan – siitä voi tulla tärkein palautumisen tila.

Toimituksen näkökulma

Muutama vuosi sitten kodin piti näyttää hyvältä valokuvassa.

Nyt sen halutaan tuntuvan hyvältä maanantaiaamuna.

Se kertoo paljon aikamme muutoksesta.

Ihmiset eivät etsi enää jatkuvasti uusia elämyksiä, suurempia koteja tai näyttävämpiä sisustusratkaisuja. He etsivät tilaa hengittää, hiljaisuutta ajatella ja ympäristöä, jossa hermosto saa levätä.

Samalla hyvinvointikoti muistuttaa jostakin yllättävästä.

Moni kansainvälinen asumistrendi näyttää hyvin suomalaiselta.

Ei siksi, että Suomi olisi seurannut maailmaa erityisen hyvin, vaan siksi, että täällä on säilynyt elämäntapa, jossa puu, luonnonvalo, hiljaisuus, sauna ja metsä ovat olleet osa arkea jo ennen kuin niistä tuli globaaleja trendejä.

Ehkä kiinnostavin kysymys ei siis ole, millaisia koteja tulevaisuudessa rakennetaan.

Kiinnostavampi kysymys on, muistammeko itse arvostaa niitä asioita, joiden vuoksi muu maailma katsoo juuri nyt pohjoiseen.

Lähteet: House Beautiful, Livingetc, The Spruce, Forbes, Global Wellness -asiantuntijat.