Kun työpäivä venyy, puhelin piippaa tauotta ja ajatukset pyörivät vielä illallakin, moni etsii ratkaisua hyvinvointisovelluksista, kursseista tai uusista elämäntapavinkeistä.
Samaan aikaan tutkimukset osoittavat yhä uudelleen, että yksi tehokkaimmista keinoista löytyy usein muutaman sadan metrin päästä kotiovelta. Jo noin 20 minuutin oleskelu luonnossa voi laskea stressitasoa ja käynnistää kehossa palautumisen prosesseja.
Kun pää ei pysähdy, keho maksaa laskun
Moni tunnistaa tilanteen. Päivä on täynnä pieniä keskeytyksiä, viestejä, uutisia, kokouksia ja jatkuvaa reagointia. Varsinainen ongelma ei ole yksittäinen kiireinen päivä vaan se, että palautumiselle jää yhä vähemmän tilaa.
Ihmisen hermosto ei ole muuttunut samaa tahtia kuin ympäröivä maailma. Vaikka fyysiset uhat ovat vähentyneet, aivot tulkitsevat jatkuvan informaatiotulvan edelleen kuormituksena. Kehossa stressihormonit pysyvät koholla, syke nousee ja mieli jää valppaustilaan.
Siksi luonnon vaikutus kiinnostaa tutkijoita ympäri maailmaa. Kyse ei ole pelkästä mukavasta tunteesta. Luonnossa tapahtuu mitattavia muutoksia, jotka näkyvät muun muassa verenpaineessa, sykkeen vaihtelussa, stressihormonien määrässä ja mielialassa.
Jo lyhyt kävely metsässä tai puistossa voi siirtää elimistöä pois jatkuvasta hälytystilasta.
Metsä ei pyydä mitään
Luonnon vaikutuksessa on yksi poikkeuksellinen piirre. Toisin kuin monet hyvinvointipalvelut, luonto ei vaadi suorittamista.
Metsässä ei tarvitse saavuttaa tavoitteita.
Ei tarvitse laskea askelia.
Ei tarvitse mitata sykettä.
Ei tarvitse onnistua.
Tämä kuulostaa pieneltä asialta, mutta juuri siinä piilee luonnon voima. Moderni elämä perustuu jatkuvaan optimointiin. Myös hyvinvoinnista on tullut monelle projekti. Luonto toimii päinvastoin. Se tarjoaa ympäristön, jossa ihminen saa hetkeksi lopettaa suorittamisen.
Tutkijat puhuvat palauttavasta tarkkaavaisuudesta. Kaupunkiympäristössä aivot joutuvat jatkuvasti suodattamaan ärsykkeitä. Liikenne, mainokset, näytöt ja äänet vaativat huomiota. Luonnossa huomio siirtyy pehmeämmin ympäristöön. Aivot saavat hengähdystauon.
Siksi moni kokee olonsa kevyemmäksi jo lyhyen metsäkävelyn jälkeen, vaikka ei osaisi selittää miksi.
Suomessa hyvinvointi on kirjaimellisesti nurkan takana
Suomalaisesta näkökulmasta luonnon vaikutuksissa on yksi erityisen kiinnostava puoli.
Monissa maissa luonnosta on tullut luksustuote.
Suurkaupunkien asukkaat matkustavat tuntikausia päästäkseen metsään. Hyvinvointimatkoja myydään tuhansilla euroilla. Hiljaisuus, puhdas ilma ja luonnon läheisyys ovat kasvava kansainvälinen matkailuala.
Suomessa sama asia löytyy usein kävelymatkan päästä.
Yli 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsää. Järviä on lähes 188 000. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, mutta suuri osa suomalaisista asuu edelleen lähellä metsiä, puistoja tai vesistöjä.
Silti moni hyödyntää niitä yllättävän vähän.
Tässä piilee uutisen kiinnostavin näkökulma.
Suomessa keskustellaan jatkuvasti terveydenhuollon kustannuksista, työkyvystä, mielenterveydestä ja jaksamisesta. Samalla yksi tehokkaimmista hyvinvointia tukevista ympäristöistä on valmiina olemassa.
Se ei tarvitse latausta.
Se ei tarvitse tilausta.
Se ei tarvitse jäsenyyttä.
Luontokävely on muuttunut arjen vastalauseeksi
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ihmisten elämä on siirtynyt yhä enemmän näyttöjen ympärille.
Työ tehdään tietokoneella.
Asiointi tapahtuu verkossa.
Yhteydenpito tapahtuu puhelimella.
Viihde löytyy ruudulta.
Samaan aikaan luonnossa liikkuminen on saanut uuden merkityksen. Se ei ole enää pelkästään liikuntaa. Se on vastapaino ympäristölle, jossa ihminen viettää suurimman osan ajastaan.
Moni lähtee metsään ilman varsinaista tavoitetta. Juuri siksi luonnossa kävely on noussut hyvinvointikeskustelun ytimeen. Se tarjoaa jotain, mitä nykyinen arki tarjoaa yhä harvemmin: tilaa ajatella omia ajatuksia.
Kun ympärillä ei ole jatkuvaa informaatiovirtaa, mieli alkaa käsitellä asioita eri tavalla. Siksi monet parhaista ideoista syntyvät kävelyllä, eivät työpöydän ääressä.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Luonto voi olla Suomen tärkein hyvinvointivahvuus
Suomessa keskustellaan usein teknologiasta, koulutuksesta ja innovaatioista. Ne ovat tärkeitä kilpailuetuja, mutta kansainvälisesti yksi Suomen kiinnostavimmista vahvuuksista on luonto.
Samalla kun monet maat etsivät ratkaisuja stressiin, yksinäisyyteen ja mielenterveyden haasteisiin, Suomessa ratkaisu on osittain jo olemassa.
Kyse ei tarkoita sitä, että metsä korvaisi terveydenhuollon tai mielenterveyspalvelut. Kyse on siitä, että luonto voi tukea hyvinvointia tavalla, jota emme ole vielä täysin hyödyntäneet.
Suomessa metsät nähdään usein maisemana.
Yhä useammin niitä tarkastellaan myös hyvinvoinnin infrastruktuurina.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
Jo noin 20 minuutin kävely luonnossa voi auttaa kehoa siirtymään pois jatkuvasta stressitilasta.
Hyvinvointia ei tarvitse aina rakentaa uusilla välineillä, sovelluksilla tai palveluilla.
Luonnon hyödyntäminen on yksi helpoimmista tavoista lisätä palautumista tavallisessa arjessa.
Toimituksen näkökulma
Hyvinvointikeskustelu keskittyy usein siihen, mitä ihmisiltä puuttuu. Puhutaan uusista menetelmistä, palveluista ja ratkaisuista. Luontouutisissa kiinnostavinta ei kuitenkaan ole se, mitä pitäisi hankkia lisää, vaan se mitä meillä on jo.
Suomi käyttää paljon aikaa pohtiakseen tulevaisuuden innovaatioita. Samaan aikaan yksi toimivimmista hyvinvointi-innovaatioista kasvaa hiljaa ikkunoiden ulkopuolella. Metsä ei ole suomalaisille vain maisema tai vapaa-ajan kohde. Se on ympäristö, jossa ihminen palautuu tavalla, jota teknologia ei ole onnistunut korvaamaan.
Todellinen kysymys ei ole, löytyykö luonnosta hyvinvointia. Tutkimukset ovat vastanneet siihen jo kauan sitten. Kysymys kuuluu, osaammeko enää käyttää sitä.
Lähteet
World Health Organization (WHO)
Nature Scientific Reports
Harvard Health Publishing
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Luonnonvarakeskus (Luke)
Metsähallitus
