Kesätyöntekijän kohtaaminen voi vaikuttaa nuoren työelämäkuvaan pitkään. Asiakkaan pienillä teoilla on suurempi merkitys kuin usein ajatellaan. 

Kassalla, ravintolassa tai hotellin vastaanotossa työskentelevä nuori ei ole aina kokenut ammattilainen, vaan usein ihminen uransa ensimmäisissä työvuoroissa. Siksi asiakkaan käytös voi merkitä enemmän kuin yksittäinen hymy tai kiireinen huokaus antaa ymmärtää. Kesätyö ei ole vain nuoren työpaikka – se on monelle ensimmäinen kokemus siitä, millainen työelämä oikeasti on. 

Kesä näkyy Suomessa monella tavalla. Terassit täyttyvät, kaupat ruuhkautuvat, tapahtumat käynnistyvät ja matkailusesonki nostaa asiakasmääriä. Samalla tuhannet nuoret astuvat ensimmäistä kertaa työelämään tehtävissä, joissa he kohtaavat ihmisiä kasvotusten. 

Asiakkaalle kyse voi olla vain kahvista, ostoksesta, hotellihuoneesta tai jonossa odottamisesta. Nuorelle työntekijälle sama hetki voi olla paljon enemmän. Se voi olla ensimmäinen kerta, kun hän ratkaisee asiakkaan ongelman, saa kiitosta, joutuu kiireen keskelle tai kohtaa ihmisen, joka purkaa omaa turhautumistaan väärään paikkaan. 

Baronan mukaan moni kesätyöntekijä kohtaa asiakaspalvelutyössä tilanteita, joihin edes kokeneet työntekijät eivät ole täysin valmistautuneita. Yhtiön kautta työskentelee tänä kesänä noin 4 000 ihmistä esimerkiksi kaupoissa, ravintoloissa, hotelleissa, tapahtumissa sekä myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Heistä puolet on alle 30-vuotiaita, ja moni on ensimmäisessä kesätyössään.

Tässä uutisessa kiinnostavinta ei ole vain se, että nuoret tarvitsevat perehdytystä. Kiinnostavinta on se, että työelämän ensimmäinen kokemus ei synny pelkästään työnantajan tai esihenkilön käsissä. Siihen osallistuvat myös asiakkaat. 

Asiakaspalvelu on työelämän etulinjaa. Siellä näkyvät kiire, ruuhka, epäselvät tilanteet, virheet ja joskus myös ihmisten huono käytös. Samalla juuri asiakaspalvelu opettaa nopeasti paljon sellaista, mitä ei opita koulussa: rauhallisuutta, vastuuta, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja kykyä jatkaa, vaikka jokin tilanne ei mennyt täydellisesti. 

Baronan rekrytoinnin kehitysasiantuntija Anne Juusola tiivistää lähdeuutisessa olennaisen: asiakaspalvelutyö opettaa lyhyessä ajassa paljon, mutta se vaatii turvallisen ympäristön, jossa saa kysyä, epäonnistua ja yrittää uudelleen. Siitä eivät vastaa vain työnantaja ja kollegat, vaan myös asiakkaat.

Tämä on tärkeä näkökulma, koska puhumme usein nuorten työelämätaidoista ikään kuin ne syntyisivät tyhjiössä. Todellisuudessa nuoren työelämäkuva rakentuu kohtaamisista. Yksi asiallinen asiakas voi vahvistaa tunnetta siitä, että kyllä minä pärjään. Yksi epäasiallinen kohtaaminen voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa. 

Siksi pienillä eleillä on väliä. Tervehtiminen, rauhallinen käytös, kiittäminen ja maltti voivat tuntua aikuiselle asiakkaalle mitättömiltä asioilta. Nuorelle ne voivat olla viesti siitä, että hänet nähdään ihmisenä eikä vain virheettömänä palvelukoneena. 

Samalla tämä on myös työnantajille muistutus. Hyvä perehdytys ei voi tarkoittaa vain kassajärjestelmän, työvuorojen ja sääntöjen läpikäymistä. Nuorelle pitää kertoa myös, mitä tehdään, jos asiakas käyttäytyy huonosti, virhe tapahtuu tai jono kasvaa liian pitkäksi. Työelämän ensimmäisiä kokemuksia ei pidä jättää yksin nuoren kannettavaksi. 

Kesätyöstä puhutaan usein mahdollisuutena ansaita rahaa ja saada kokemusta. Se on totta. Mutta vielä enemmän se on harjoitus siitä, millaista on olla osa yhteiskuntaa, jossa ihmiset tarvitsevat toisiaan joka päivä. Asiakas ei aina voi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti järjestelmä toimii tai montako työntekijää on vuorossa. Hän voi kuitenkin vaikuttaa siihen, millainen hetki nuorelle työntekijälle jää tilanteesta käteen. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomi tarvitsee nuoria, jotka uskaltavat tulla työelämään, kokeilla, oppia ja jatkaa eteenpäin myös vaikeiden hetkien jälkeen. Jos ensimmäiset työkokemukset ovat jatkuvaa kiirettä, yksin jäämistä ja epäasiallista kohtelua, se ei rakenna hyvää työelämää. 

Tämä koskee myös yrityksiä. Asiakaspalvelun laatu ei synny vain koulutuksesta, vaan ilmapiiristä, jossa nuori työntekijä uskaltaa kasvaa osaajaksi. Kesätyöntekijöiden tukeminen on samalla investointi tulevaisuuden työntekijöihin, yrittäjiin ja esihenkilöihin. 

Laajemmin kyse on suomalaisesta arjesta. Jokainen asiakaskohtaaminen on pieni testi siitä, miten kohtelemme ihmistä, joka vasta opettelee. Hyvä työelämä ei ala juhlapuheista, vaan kassajonosta, ravintolan tiskiltä ja siitä hetkestä, kun joku sanoo kiireen keskellä: ei hätää, ota rauhassa. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Kun kohtaat kesätyöntekijän, kohtaat usein ihmisen, joka vasta rakentaa käsitystään työelämästä. 

• Rauhallinen käytös, tervehdys ja kiitos voivat vaikuttaa enemmän kuin asiakas itse huomaa. 

• Jos näet epäasiallista kohtelua, sivustakatsojan tuki voi olla nuorelle työntekijälle ratkaisevan tärkeä. 

Toimituksen näkökulma 

Kesätyöntekijöistä puhutaan usein työvoimana, vaikka he ovat ennen kaikkea tulevia työelämän tekijöitä. Asiakas ei ole vain ostaja, vaan joskus myös ensimmäinen aikuinen, joka opettaa nuorelle, millaista työelämässä ihmisten välillä voi olla. Tässä on uutisen varsinainen oivallus: työelämän kulttuuri ei synny vain johtoryhmissä tai henkilöstöstrategioissa. Se syntyy myös siinä, miten me käyttäydymme jonossa, tiskillä ja kassalla. 

Lähteet 

• Barona / STT Info: Kesätyöntekijä kohtaa asiakaspalvelussa myös vaikeita tilanteita – Baronan vinkit asiakkaille ja nuorille työntekijöille