Antony Gormleyn Hold saapuu Kiasmaan vuonna 2027. Pohjoismaiden tähän asti laajin Gormley-näyttely muuttaa museotilat osaksi taidekokemusta.
Kiasmassa ei ensi vuonna riitä, että taidetta katsoo seinän vierestä. Antony Gormleyn suurnäyttelyssä kävijä pääsee kulkemaan teosten läpi, ryömimään niiden sisällä ja kokemaan, miltä tuttu museorakennus tuntuu, kun oma keho muuttuu osaksi teosta.
Museossa kävijä on yleensä katsoja. Hän liikkuu teoksesta toiseen, pysähtyy ja jatkaa matkaa.
Brittiläisen kuvanveistäjän Antony Gormleyn Hold-näyttely kääntää asetelmaa toiseen suuntaan. Kun näyttely avautuu Helsingin Kiasmassa 12. helmikuuta 2027, myös kävijän oma keho joutuu töihin.
Joidenkin teosten läpi voi kulkea tai ryömiä. Toiset pakottavat harppaamaan, kumartumaan tai muuttamaan kulkureittiä. Kokonaisia huoneita täyttävät installaatiot tekevät samalla Steven Hollin suunnittelemasta Kiasmasta enemmän kuin näyttelyn taustan.
Rakennuksesta tulee osa kokemusta.
Helsinkiin tulee Gormleyn tähän asti laajin näyttely Pohjoismaissa
Hold on Kiasman vuoden 2027 suurnäyttely, ja museo kuvailee sitä Gormleyn tähän asti laajimmaksi näyttelyksi Pohjoismaissa.
Kokonaisuus ulottuu taiteilijan 1970-luvun tuotannosta nykyhetkeen. Esillä on sekä yksittäisiä veistoksia että kokonaisia näyttelytiloja käyttäviä installaatioita.
Näyttely avautuu 12. helmikuuta ja jatkuu 21. marraskuuta 2027.
Gormley kuuluu kansainvälisesti tunnetuimpiin brittiläisiin nykykuvanveistäjiin. Hänen tuotantonsa keskiössä on vuosikymmenten ajan ollut ihmiskeho – mutta usein tavalla, jossa kiinnostavinta ei ole kehon ulkonäkö vaan se, mitä tapahtuu kehon ja sitä ympäröivän tilan välillä.
Hänet tunnetaan myös valtavista julkisista veistoksista. Tunnetuimpiin kuuluu Pohjois-Englannissa kohoava Angel of the North, jonka siipien kärkiväli on 54 metriä.
Gormley sai Turner-palkinnon vuonna 1994. Hänen näyttelyitään on viime vuosina nähty muun muassa Antwerpenissä, Dallasissa, Pariisin Musée Rodinissa ja Singaporen National Galleryssa.
Kiasma sopii näyttelyyn poikkeuksellisen hyvin
Holdissa kiinnostavaa on myös se, mihin näyttely tuodaan.
Kiasma ei ole neutraali valkoinen laatikko. Steven Hollin suunnitteleman rakennuksen kaartuvat muodot, rampit, käytävät, korkeuserot ja epätavalliset näyttelytilat ohjaavat jo valmiiksi sitä, miten ihminen liikkuu museossa.
Gormleyn taiteessa juuri tätä suhdetta tutkitaan: miten rakennettu ympäristö määrää liikkumistamme ja kuinka tietoisia olemme oman kehomme paikasta tilassa.
Siksi näyttelyä voi ajatella myös kokeena.
Mitä tapahtuu, kun taideteos ei enää pysy omalla jalustallaan, vaan alkaa määrätä, mihin kävijä astuu, kuinka hän kumartuu ja mistä hän pääsee kulkemaan?
Tällöin museovierailu ei ole pelkästään katsomista. Siitä tulee fyysinen kokemus.
Taidetta ei tarvitse ymmärtää ennen kuin sen voi kokea
Nykytaiteeseen liittyy toisinaan korkea kynnys. Teoksen edessä voi syntyä tunne, että pitäisi tietää jotakin taidehistoriasta tai ymmärtää, mitä taiteilija yrittää sanoa.
Hold tarjoaa tähän kiinnostavan vastakohdan.
Jos teos saa ihmisen kiertämään, kumartumaan tai ryömimään, ensimmäinen reaktio syntyy ennen tulkintaa. Keho ehtii ymmärtää jotakin ennen kuin mieli alkaa etsiä selitystä.
Siinä on myös näyttelyn mahdollinen vetovoima ihmisille, jotka eivät tavallisesti ajattele nykytaidetta omaksi alueekseen.
Kysymys ei välttämättä olekaan ensimmäiseksi siitä, mitä teos tarkoittaa.
Kysymys voi olla paljon yksinkertaisempi: miltä tässä tuntuu olla?
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Kansainvälisesti tunnetun taiteilijan uran tähän asti laajimman Pohjoismaissa järjestettävän näyttelyn saaminen Helsinkiin vahvistaa Suomen asemaa osana kansainvälistä nykytaiteen kenttää.
Näyttelyllä on myös matkailullista potentiaalia. Hold on esillä yli yhdeksän kuukautta, joten kyse ei ole lyhyestä tapahtumasta vaan suuresta osasta Helsingin vuoden 2027 kulttuuritarjontaa.
Samalla näyttely näyttää, kuinka itse museorakennuksesta voidaan tehdä kilpailuetu. Kiasman arkkitehtuuri ei tässä tapauksessa ole vain paikka, johon kansainvälinen näyttely tuodaan. Se on yksi syy siihen, miksi kokonaisuudesta voi muodostua juuri Helsingissä omanlaisensa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Näyttely avautuu Kiasmassa 12. helmikuuta 2027 ja jatkuu 21. marraskuuta saakka, joten sen näkemiseen jää poikkeuksellisen pitkä aika.
- Kokemus poikkeaa perinteisestä veistosnäyttelystä. Osaan teoksista mennään sisälle, ja kävijän oma liikkuminen on osa sitä, miten teokset koetaan.
- Gormleyn taiteeseen ei tarvitse tulla valmiin tulkinnan kanssa. Näyttelyn perusidea – oman kehon suhde tilaan – on asia, jonka jokainen museokävijä pystyy kokemaan itse.
Toimituksen näkökulma
Ehkä kiinnostavin asia Holdissa ei lopulta ole se, kuinka tunnettu Antony Gormley on tai kuinka laaja näyttely Helsinkiin saadaan. Kiinnostavampaa on ajatus museosta, jossa kävijä ei voi pysyä ulkopuolisena tarkkailijana.
Kun taide pakottaa muuttamaan askelta, kumartumaan tai ryömimään, teoksen ja katsojan välinen turvallinen etäisyys katoaa.
Joskus taidetta ymmärtääkseen ei tarvitse tietää enemmän. Riittää, että astuu sisään.
Lähteet
Kiasma / Kansallisgalleria: Antony Gormley: Hold. Näyttelytiedot, näyttelyn sisältö ja ajankohta 12.2.–21.11.2027.
Kiasman näyttelysivu
Kiasma / Kansallisgalleria: Kiasma esittää nykytaiteen suurnimen Antony Gormleyn tähän asti laajimman näyttelyn Pohjoismaissa. Tiedote 16.9.2026.
Kiasman tiedote
Antony Gormley: taiteilijan viralliset verkkosivut, teokset ja näyttelyhistoria.
Antony Gormleyn viralliset sivut
