Yli 15 000 suomalaisoppilaan seuranta osoittaa, että KiVa Koulu -ohjelman vaikutukset näkyivät koulutuksessa, työelämässä ja tuloissa aikuisena.
Koulukiusaamisen ehkäisy voi vaikuttaa paljon pidemmälle kuin koulupäivän turvallisuuteen. Yli 15 000 suomalaisoppilaan aineistoon perustuva tutkimus yhdistää KiVa Koulu -ohjelman myöhempään kouluttautumiseen, suurempiin ansioihin ja parempaan kiinnittymiseen työelämään – ja vaikutuksia seurattiin aina 30-vuotiaaksi asti.
Koulukiusaamisesta puhutaan tavallisesti sen välittömien seurausten kautta: pelosta mennä kouluun, yksinäisyydestä, oppimisvaikeuksista ja lasten hyvinvoinnista.
Uusi suomalaisiin kouluihin perustuva tutkimus nostaa rinnalle toisen näkökulman. Kiusaamisen vähentämisestä saatu hyöty ei näyttänyt päättyvän siihen, kun oppilas poistui koulun ovesta viimeisen kerran.
KiVa Koulu -ohjelmaan osallistuneiden nuorten myöhempi elämä erosi vertailuryhmästä vielä vuosia koulun jälkeen. He hakeutuivat useammin lukioon, valmistuivat todennäköisemmin yliopistosta ja ansaitsivat nuorina aikuisina enemmän.
Tutkijat pystyivät seuraamaan koulutuspolkuja, työmarkkinoille kiinnittymistä ja muita rekisteritietoja aina 30 vuoden ikään saakka.
Havainto tekee kiusaamisen ehkäisystä paitsi hyvinvointikysymyksen myös koulutus- ja talouskysymyksen.
Hyöty ei rajoittunut kiusattuihin
Tutkimuksen kiinnostavimpia havaintoja on se, etteivät pitkän aikavälin hyödyt kohdistuneet vain niihin lapsiin, joita oli kiusattu.
Myönteisiä vaikutuksia koulutukseen ja työelämään näkyi oppilailla riippumatta siitä, olivatko he kiusaajia, kiusattuja vai sivustaseuraajia. Hyötyjä havaittiin myös sukupuolesta riippumatta.
Tämä muuttaa tapaa katsoa koulukiusaamista.
Kiusaaminen ei kosketa vain kahta osapuolta. Jos luokassa on jatkuvasti turvattomuutta, vallankäyttöä tai pelkoa, koko oppimisympäristö muuttuu.
Ja kun ympäristö muuttuu paremmaksi, hyöty voi levitä paljon laajemmalle kuin niihin oppilaisiin, joiden kohdalla kiusaaminen näkyy ulospäin.
Yksi muutos pojissa heijastui koko luokkaan
Tutkijat selvittivät myös sitä, mikä voisi selittää vuosien päästä näkyviä eroja.
Kouluaikana kerättyjen kyselyaineistojen perusteella KiVa-ohjelma vähensi erityisesti poikien kiusaamiskäyttäytymistä. Tutkimusryhmän mukaan tämä oli yhteydessä myönteisempään oppimisympäristöön, parempaan opiskelumotivaatioon ja sosioemotionaalisiin hyötyihin koko oppilasjoukossa.
Tässä on tutkimuksen ehkä tärkein oivallus.
Kiusaamisen ehkäisemisen vaikutus ei välttämättä synny vain siitä, että yksittäinen kiusattu lapsi voi paremmin. Kun luokan sosiaalinen ilmapiiri muuttuu, myös muiden mahdollisuudet keskittyä, oppia ja rakentaa omaa koulupolkuaan muuttuvat.
Pieni muutos koululuokan arjessa voi näin näkyä vuosia myöhemmin koulutusvalinnoissa ja työelämässä.
Vaikutuksia näkyi myös koulun ulkopuolella
Pitkän aikavälin aineistossa löytyi vielä yksi merkittävä ero.
KiVa-ohjelman kouluissa olleet pojat syyllistyivät nuorina aikuisina rikolliseen toimintaan merkitsevästi harvemmin kuin vertailuryhmän pojat.
Tutkimusryhmä yhdistää tämän samaan kouluaikana alkaneeseen kehitykseen: haitallisen käyttäytymisen vähentyminen ei näyttänyt jäävän pelkästään koulun seinien sisälle.
Tulosta ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että koulun kiusaamisen vastainen ohjelma yksin määrittäisi ihmisen myöhempää käyttäytymistä. Aikuisuuteen vaikuttaa valtava määrä perheeseen, ympäristöön, koulutukseen ja elämäntilanteisiin liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksen vahvuus on siinä, että KiVa-ohjelmaan osallistuneet koulut ja vertailukoulut oli alun perin jaettu satunnaisesti ryhmiin.
Harvinainen mahdollisuus nähdä koulukokeilun vaikutus vuosikymmentä myöhemmin
Pitkän aikavälin koulutustutkimuksen tekeminen on vaikeaa.
Kun ihmiset päätyvät eri kouluihin tai erilaisiin ohjelmiin omien valintojensa perusteella, myöhempiä eroja on vaikea erottaa esimerkiksi perhetaustasta, motivaatiosta tai muista lähtötilanteen eroista.
KiVa-aineistossa tutkijoilla oli käytössään poikkeuksellinen lähtökohta.
Alkuperäisessä kokeessa koulut oli satunnaistettu KiVa-ohjelmaa toteuttavaan ryhmään ja vertailuryhmään. Nyt tämän kokeen yli 15 000 oppilaan kyselyaineisto yhdistettiin suomalaisiin rekisteritietoihin.
Näin tutkijat pystyivät tarkastelemaan samoja nuoria pitkälle aikuisuuteen.
Tutkimuksen tekijöihin kuuluva Zürichin yliopiston apulaisprofessori Ana Costa-Ramón kuvaa tutkimusta työpaperissaan nimenomaan KiVa-ohjelman pitkän aikavälin vaikutusten arvioinniksi.
Kiusaamisen ehkäisy näyttää myös taloudelliselta investoinnilta
Pitkä seuranta mahdollisti myös asian tarkastelun eurojen näkökulmasta.
Tutkijoiden mukaan KiVa-ohjelmaan osallistuneiden myöhemmin tuottamien suurempien verotulojen arvo ylittää jo yksin ohjelman toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset.
Tulos on yhteiskunnallisesti merkittävä.
Koulujen hyvinvointitoimia tarkastellaan helposti menoina, joiden hyötyä on vaikea mitata euroissa. Jos parempi kouluilmapiiri johtaa myöhemmin korkeampaan koulutukseen, vahvempaan työmarkkina-asemaan ja suurempiin ansioihin, asetelma muuttuu.
Kiusaamisen ehkäisy ei silloin ole vain kustannus. Se on investointi, jonka tuotto voi tulla näkyviin vasta vuosien kuluttua.
Suomalaisesta ohjelmasta on tullut kansainvälinen
KiVa Koulu kehitettiin Turun yliopistossa. Ohjelman taustalla on professori Christina Salmivallin johtama pitkä tutkimustyö koulukiusaamisen ja ryhmädynamiikan parissa.
Ohjelman keskeinen ajatus on, ettei kiusaamista tarkastella vain kiusaajan ja kiusatun välisenä tapahtumana. Myös muiden oppilaiden reaktiot vaikuttavat siihen, jatkuuko kiusaaminen ja millainen asema sillä ryhmässä on.
Suomalaisesta tutkimus- ja koulutusinnovaatiosta on sittemmin tullut kansainvälinen. Turun yliopiston mukaan KiVa Koulu on tällä hetkellä käytössä 31 maassa.
Uusi tutkimus antaa ohjelmalle näkökulman, jota sen alkuvaiheessa ei vielä pystytty näkemään: mitä koulussa tehdyt muutokset merkitsevät, kun lapset ovat aikuisia.
Tutkimus ei ole vielä lopullisesti julkaistu
Tulosten kohdalla on yksi olennainen rajaus.
Tutkimus on parhaillaan vertaisarvioitavana The Quarterly Journal of Economics -tiedelehdessä. Tutkijoiden verkkosivuilla sen tila on ”revise and resubmit”, eli käsikirjoitusta on pyydetty muokkaamaan ennen mahdollista julkaisemista.
Tuloksia on siksi perusteltua pitää vahvana mutta vielä keskeneräisenä tutkimusnäyttönä.
Aineisto ja tutkimusasetelma ovat kuitenkin huomattavan laajoja: mukana on noin 15 000 suomalaisoppilasta, alkuperäinen satunnaistettu koe sekä vuosien rekisteriseuranta.
Juuri pitkä seuranta tekee tutkimuksesta poikkeuksellisen. Koulukiusaamisen ehkäisyn seurauksia päästään katsomaan ensimmäistä kertaa aivan eri mittakaavassa kuin pelkästään seuraavan lukukauden tai kouluvuoden kautta.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa koulukiusaamisesta keskustellaan usein sen jälkeen, kun jotain on jo tapahtunut. Tämä tutkimus kääntää näkökulman ennaltaehkäisyyn ja osoittaa, kuinka suuren aikajänteen päästä sen hyödyt voivat tulla näkyviin.
Jos tulokset vahvistuvat vertaisarvioinnissa, ne antavat vahvan taloudellisen perustelun kiusaamisen ehkäisyyn käytettäville resursseille. Hyöty ei näyttäisi jäävän lasten hyvinvointiin, vaan ulottuvan koulutustasoon, työmarkkinoihin, verotuloihin ja yhteiskunnallisiin kustannuksiin.
Samalla kyse on suomalaisesta onnistumisesta. Turun yliopistossa kehitetty toimintamalli on levinnyt jo kymmeniin maihin, ja suomalaiset rekisterit mahdollistavat nyt sen vaikutusten tutkimisen tavalla, johon harvassa maassa on yhtä hyviä edellytyksiä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Kiusaamisen ehkäiseminen hyödyttää tutkimuksen perusteella koko kouluyhteisöä, ei ainoastaan niitä lapsia, jotka joutuvat suoraan kiusatuiksi.
- Koulun ilmapiirillä näyttää olevan yhteys paljon myöhempiin asioihin, kuten koulutusvalintoihin, työelämään ja ansioihin.
- Lapsen koulussa tapahtuvaa kiusaamisen ehkäisyä kannattaa ajatella pitkäaikaisena hyvinvointi- ja koulutusinvestointina, jonka vaikutukset voivat näkyä vasta aikuisena.
Toimituksen näkökulma
Koulun onnistumista mitataan usein koetuloksilla, arvosanoilla ja jatko-opintopaikoilla. Tämä tutkimus muistuttaa, että yksi koulun tärkeimmistä oppimistuloksista voi syntyä jo ennen ensimmäistäkään koetta: tunne siitä, että luokassa on turvallista olla. Jos turvallisempi kouluympäristö näkyy vuosikymmen myöhemmin koulutuksessa ja toimeentulossa, kiusaamisen ehkäisy kuuluu paljon suurempaan keskusteluun kuin olemme tottuneet ajattelemaan. Se, miten lapset kohtelevat toisiaan tänään, voi näkyä siinä, millaista yhteiskuntaa he rakentavat aikuisina.
Lähteet
Turun yliopisto – KiVa Koulu -ohjelman vaikutukset ulottuvat aikuisuuteen: ansiot kasvoivat ja rikollisuus väheni. Alkuperäinen julkaisu
Ana Costa-Ramón ym. – Non-Toxic Classrooms: Long-Run Returns from an Anti-Bullying Program. Tutkimustyö, revise & resubmit, The Quarterly Journal of Economics. Tutkimuksen esittely ja alkuperäinen työpaperi
