Se, kuinka paljon rahaa hyvinvointialue saa tulevaisuudessa terveyspalveluihin, ei määräydy pelkästään asukasmäärän perusteella. Myös alueen sairastavuus vaikuttaa rahoitukseen. THL julkaisi nyt päivitetyt tiedot, joita käytetään vuoden 2028 sote-rahoituksen laskennassa.
Miksi tästä kannattaa välittää?
Moni ajattelee, että valtio jakaa hyvinvointialueille rahaa sen mukaan, kuinka paljon alueella asuu ihmisiä.
Todellisuudessa laskelma on paljon monimutkaisempi.
Jos alueella on paljon pitkäaikaissairauksia, ikääntynyttä väestöä tai muuta tavallista suurempi tarve sosiaali- ja terveyspalveluille, myös rahoitusta pyritään kohdentamaan enemmän sinne, missä palveluita tarvitaan eniten.
Siksi THL:n julkaisemat sairastavuustiedot eivät ole pelkkää tilastoa. Ne vaikuttavat siihen, millä pohjalla miljardiluokan sote-rahoitus tulevina vuosina jaetaan.
Mitä THL nyt oikeastaan päivitti?
THL kerää jatkuvasti tietoa siitä, millaisia sairauksia Suomessa hoidetaan ja kuinka paljon palveluja eri alueilla käytetään.
Nyt julkaistu päivitys sisältää aiempaa täydellisemmät tiedot sairaaloiden ja perusterveydenhuollon rekistereistä. Kyse ei siis ole uusista sairauksista tai epidemioista, vaan siitä, että tietoa on kertynyt lisää ja laskelmat tarkentuvat.
Lopulliset vuoden 2025 aineistot lukitaan elokuun lopussa, minkä jälkeen niitä käytetään vuoden 2028 rahoituksen valmistelussa.
Vaikuttaako tämä heti terveyskeskukseeni?
Ei vielä.
Nyt julkaistuja tietoja käytetään valmistelussa, eikä yksittäinen päivitys muuta palveluita yhdessä yössä.
Silti tiedoilla on pitkä vaikutus. Ne ovat osa laskentamallia, jonka perusteella valtio jakaa vuosittain kymmeniä miljardeja euroja hyvinvointialueille. Mitä tarkempi kuva alueen todellisesta palvelutarpeesta on, sitä paremmin rahoitus voidaan kohdentaa.
Miksi sairastavuutta käytetään rahan jakamiseen?
Ajatus on yksinkertainen.
Kaikilla alueilla ei ole samanlaisia tarpeita.
Ikääntyvällä alueella tarvitaan enemmän kotihoitoa, pitkäaikaissairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Nuoremmilla alueilla painottuvat puolestaan esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palvelut.
Pelkkä väkiluku ei siis kerro, kuinka paljon terveyspalveluja alue oikeasti tarvitsee.
Sairastavuustiedot ovat yksi keino arvioida tätä mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Mitä tämä merkitsee tulevaisuudessa?
THL kertoo myös, että sairastavuustietojen käsittely nopeutuu tulevina vuosina.
Tavoitteena on, että rahoituksessa voitaisiin käyttää nykyistä tuoreempia tietoja. Näin alueiden muuttuvat palvelutarpeet näkyisivät rahoituksessa aiempaa nopeammin.
Jos esimerkiksi jonkin alueen väestö ikääntyy nopeasti tai palvelujen käyttö muuttuu merkittävästi, myös rahoituksen on tarkoitus seurata kehitystä entistä tarkemmin.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Hyvinvointialueiden rahoitus ei määräydy pelkän asukasmäärän perusteella, vaan myös todellisen palvelutarpeen mukaan.
- THL:n päivittämät tiedot vaikuttavat siihen, millä perusteilla vuoden 2028 sote-rahoitusta valmistellaan.
- Tarkempi tieto auttaa kohdentamaan verovaroja sinne, missä terveyspalveluille on eniten tarvetta.
Toimituksen näkökulma
Sote-rahoituksesta keskustellaan usein vain euroina, vaikka taustalla on paljon arkisempi kysymys: missä ihmiset tarvitsevat eniten hoitoa ja tukea. THL:n päivittämät sairastavuustiedot muistuttavat, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu yhä enemmän todelliseen palvelutarpeeseen eikä pelkkään väestömäärään. Se ei poista kaikkia rahoitukseen liittyviä kiistoja, mutta tekee päätöksenteosta aiempaa tietopohjaisempaa. Tavallisen ihmisen kannalta tärkein kysymys ei ole se, paljonko rahaa jaetaan, vaan kohdistuuko se sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
