Kun puhutaan Suomen tulevaisuudesta, keskustelu kääntyy usein talouskasvuun, työvoimapulaan, tekoälyyn tai valtion velkaan. Taustalla vaikuttaa kuitenkin yksi tekijä, joka yhdistää ne kaikki: nuorten hyvinvointi. Jos nuoret voivat hyvin, myös työelämä, talous ja yhteiskunta voivat hyvin. Jos eivät, seuraukset näkyvät vuosikymmeniä.
Tulevaisuus rakentuu tällä hetkellä tavallisissa suomalaiskodeissa
Kuvitellaan 19-vuotias nuori, joka valmistuu koulusta ja pohtii seuraavaa askeltaan. Hän miettii opiskelupaikkaa, ensimmäistä työpaikkaa, asumista, ihmissuhteita ja omaa paikkaansa maailmassa. Samalla hän tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat paitsi hänen omaan elämäänsä myös koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Juuri tästä syystä nuorten hyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi puheenaiheeksi. Kyse ei ole vain siitä, kuinka moni nuori voi huonosti tai tarvitsee tukea. Kyse on siitä, kuinka moni löytää paikkansa yhteiskunnassa, uskoo tulevaisuuteen ja kokee olevansa osa jotakin suurempaa.
Viime vuosina keskustelu on keskittynyt paljon mielenterveyteen, yksinäisyyteen ja jaksamiseen. Ne ovat tärkeitä aiheita, mutta niiden rinnalla on toinenkin näkökulma. Hyvinvointi ei tarkoita vain ongelmien puuttumista. Se tarkoittaa mahdollisuuksia, osallisuutta, ystävyyssuhteita, koulutusta, harrastuksia ja tunnetta siitä, että omalla elämällä on suunta.
Nuorten hyvinvointi on myös talousuutinen
Moni yllättyy kuullessaan, että nuorten hyvinvointi on yksi Suomen tärkeimmistä talouskysymyksistä.
Työelämä tarvitsee tulevina vuosina uusia osaajia enemmän kuin koskaan. Samalla väestö ikääntyy nopeasti. Jokainen nuori, joka löytää koulutuspolun, työpaikan tai yrittäjyyden mahdollisuuden, vahvistaa samalla koko yhteiskunnan kantokykyä.
Vastaavasti jokainen syrjäytymisen kierre maksaa paljon enemmän kuin usein ymmärretään. Kyse ei ole pelkästään julkisista menoista. Kyse on menetetystä osaamisesta, innovaatioista, yrityksistä, työurista ja unelmista, jotka eivät koskaan pääse toteutumaan.
Tästä näkökulmasta nuorten hyvinvointi ei ole sosiaalipolitiikan sivujuonne. Se on investointi Suomen tulevaisuuteen.
Muutos näkyy jo työelämässä
Työnantajat ovat alkaneet huomata, että nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla.
Palkka on edelleen tärkeä, mutta sen rinnalle ovat nousseet merkityksellisyys, joustavuus, yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Nuoret eivät etsi vain työpaikkaa. He etsivät paikkaa, jossa voivat rakentaa tulevaisuuttaan.
Tämä haastaa myös suomalaisia yrityksiä. Menestyvät organisaatiot eivät enää kilpaile pelkästään tuotteilla tai palveluilla. Ne kilpailevat siitä, missä nuoret haluavat tehdä töitä.
Siksi nuorten hyvinvointi näkyy yhä useammin myös yritysten strategiassa, rekrytoinneissa ja johtamisessa.
Suomen vahvuus voi löytyä yhteisöllisyydestä
Kansainvälisessä keskustelussa Suomea pidetään usein koulutuksen, turvallisuuden ja luottamuksen mallimaana. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Ne syntyvät yhteiskunnasta, jossa ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon ja voivat luottaa toisiinsa.
Nuorten kohdalla tämä tarkoittaa kouluja, harrastuksia, ystävyyssuhteita, vapaaehtoistoimintaa ja yhteisöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuden osallistua. Yhteisöllisyys ei kuulosta yhtä näyttävältä kuin tekoäly tai miljardiluokan investointi, mutta sen vaikutukset voivat olla paljon kauaskantoisempia.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Nuorten hyvinvointi vaikuttaa suoraan työelämän tulevaisuuteen, osaavan työvoiman saatavuuteen ja talouskasvuun.
Se vaikuttaa myös syntyvyyteen, yhteiskunnalliseen luottamukseen ja siihen, kuinka houkuttelevana Suomen tulevat sukupolvet näkevät oman maansa.
Hyvinvoivat nuoret eivät ole vain hyvinvointipalveluiden tavoite. He ovat Suomen tärkein tulevaisuusresurssi.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
Nuorten hyvinvointi vaikuttaa myös omaan arkeesi työelämän, palveluiden ja talouden kautta.
Jokainen nuoren saama tuki voi vaikuttaa vuosikymmenten päähän.
Hyvinvointi ei synny vain terveyspalveluissa, vaan myös kodeissa, kouluissa, harrastuksissa ja yhteisöissä.
Toimituksen näkökulma
Nuorten hyvinvoinnista puhutaan usein ongelmien kautta. Keskustelu keskittyy siihen, mikä on pielessä.
Kiinnostavampi kysymys on kuitenkin toinen: mitä tapahtuu, jos onnistumme?
Jos yhä useampi nuori löytää paikkansa yhteiskunnassa, saa koulutuksen, rakentaa työuran, perustaa yrityksen tai löytää merkityksellisen yhteisön, vaikutukset näkyvät koko Suomessa vuosikymmeniä.
Tulevaisuutta ei ratkaista pelkästään eduskunnassa, yritysten hallituksissa tai tutkimuslaboratorioissa. Se ratkaistaan myös siellä, missä nuori ihminen päättää uskaltaa uskoa omaan tulevaisuuteensa.
Lähteet
THL
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Nuorisobarometri
OECD
Valtioneuvosto
Suomen Mielenterveys ry
