PISA 2025 paljastaa jyrkän laskun nuorten lukutaidossa. OECD:n mukaan ruutuaika, vähentynyt lukeminen ja digihäiriöt näkyvät oppimistuloksissa.
15-vuotiaiden lukutaito on OECD-maissa heikentynyt PISA-mittausten historian alimmalle tasolle. Uudet tulokset nostavat esiin ruutuajan, vähentyneen huvikseen lukemisen ja tekoälyn käytön – mutta ongelma ei ole teknologia itsessään vaan tapa, jolla sitä käytetään.
Lukeminen ei ole kadonnut – mutta tapa lukea on muuttunut
Nuori voi viettää päivän aikana tuntikausia tekstin äärellä ja silti lukea aiempaa vähemmän.
Viestit, sosiaalinen media, verkkosivut, videot, hakutulokset ja tekoäly tuovat ruudulle jatkuvan tekstivirran. Se ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin pitkäjänteinen lukeminen, jossa ajatusta seurataan, sisältöä tulkitaan ja merkityksiä yhdistetään.
OECD:n uudet PISA 2025 -tulokset osoittavat, että juuri näissä taidoissa on tapahtunut vakava muutos. Lukemisen keskimääräiset tulokset OECD-maissa ovat nyt alimmalla tasolla koko PISA-tutkimusten historian aikana.
Kyse ei ole vain muutamasta maasta tai pienestä otoksesta. PISA 2025 -arviointiin osallistui yli 760 000 15-vuotiasta 91 maasta ja taloudesta. Otos edustaa noin 33 miljoonaa samanikäistä koululaista.
Pudotus jatkui pandemian jälkeenkin
Lukemisen tulokset laskivat OECD-maissa 14 pistettä vuodesta 2022 vuoteen 2025. OECD:n mukaan kyseessä on suurin kahden peräkkäisen PISA-kierroksen välillä havaittu lukemisen pudotus.
Kun tarkastellaan pidempää ajanjaksoa, muutos näyttää vielä suuremmalta.
Vuosien 2015 ja 2025 välillä OECD-maiden keskimääräinen lukemisen pistemäärä laski 28 pistettä. OECD arvioi sen vastaavan noin puolentoista kouluvuoden oppimista.
Tulosten heikentyminen ei myöskään alkanut koronapandemiasta. Monissa maissa lasku oli käynnissä jo ennen vuotta 2020.
Se tekee kysymyksestä vaikeamman: kyse ei ole enää vain poikkeusvuosien jättämästä oppimisvajeesta, vaan pidemmästä muutoksesta nuorten arjessa ja oppimisessa.
Ruutuaika ja vähentynyt huvikseen lukeminen kulkevat rinnakkain
OECD nostaa tuloksissa vahvasti esiin digitaalisen ympäristön.
Nuorten lisääntynyt ruutuaika ja vähentynyt vapaa-ajan lukeminen ovat kulkeneet yhdessä heikentyneiden lukutulosten kanssa. Samalla OECD on havainnut yleistyvän ilmiön, jota se kuvaa kiireiseksi lukemiseksi: teksti käydään nopeasti läpi ja vastaus annetaan ennen kuin sisältöä on kunnolla ymmärretty.
Tällaisen lukemisen osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2018.
Myös sosiaalisen median käyttö on kasvanut. Vuodesta 2022 niiden oppilaiden osuus, jotka käyttävät sosiaalista mediaa yli tunnin päivässä, kasvoi lähes kuusi prosenttiyksikköä.
Tämä ei tarkoita, että ruutu itsessään tekisi nuoresta huonomman lukijan. OECD:n aineisto kertoo yhteyksistä, ei siitä, että yksi yksittäinen tekijä selittäisi koko laskun.
Suomi on edelleen OECD-keskiarvon yläpuolella – mutta lasku jatkui
Suomen tulos on yhä kansainvälisesti hyvä, mutta suunta on huolestuttava.
PISA 2025 -tutkimuksessa suomalaisnuorten lukutaidon keskiarvo oli 474 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 461 pistettä. Suomen tulos laski 16 pistettä vuodesta 2022. OECD-maissa vastaava pudotus oli keskimäärin 14 pistettä.
Suomi ei siis enää kuulu aivan maailman terävimpään kärkeen. OECD:n mukaan PISA 2025:n parhaisiin koulutusjärjestelmiin kuuluivat muun muassa Singapore, Kiinan B-S-J-Z-alue, Viro, Japani, Etelä-Korea, Macao, Taiwan ja Britannia. Suomi jäi tämän kärkiryhmän ulkopuolelle.
Suomen sisällä huomio kiinnittyy myös poikkeuksellisen suureen sukupuolieroon. Tytöt menestyivät lukemisessa keskimäärin 46 pistettä poikia paremmin, kun OECD-maiden keskimääräinen ero oli 30 pistettä. OECD:n vertailussa Suomen ero oli yksi suurimmista osallistujamaiden joukossa.
Samaan aikaan suomalaiset nuoret käyttävät koulussa digitaalisia laitteita paljon. OECD:n aineistossa Suomessa opiskeluun käytetty ruutuaika koulupäivän aikana oli keskimäärin kolme tuntia, mikä oli suurimpia määriä koko vertailussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että juuri ruutuaika selittäisi Suomen lukutaidon heikkenemisen – aineisto osoittaa yhteyksiä, ei yksittäistä syytä.
Digitaalinen häiriö ulottuu koko luokkahuoneeseen
Yksi PISA-aineiston kiinnostavimmista havainnoista koskee sitä, mitä tapahtuu silloin, kun nuori itse yrittää keskittyä mutta muut ympärillä eivät.
Yli joka neljäs oppilas kertoi, että luokkatoverit häiriintyvät digilaitteista useimmilla tai kaikilla luonnontieteiden oppitunneilla.
Tällaisissa luokissa oppilaiden tulokset olivat keskimäärin heikompia. He myös kokivat vähemmän sitoutumista opiskeluun ja heikompaa yhteyttä kouluun.
Digitaalinen häiriö ei siis ole pelkästään yksilön oma valinta. Yhden puhelin tai jatkuva ruudun vilkuilu voi vaikuttaa myös ympärillä olevien opiskelurauhaan.
Tekoäly ei ole ongelma – mutta sen käyttötapa voi olla
PISA 2025 tuo ensimmäistä kertaa näkyvästi mukaan myös generatiivisen tekoälyn.
OECD:n mukaan oppilaat, jotka käyttivät tekoälyä tekstien kirjoittamiseen koulutehtävissä, menestyivät keskimäärin heikommin luonnontieteissä kuin ne, jotka eivät käyttäneet sitä tähän tarkoitukseen.
Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että tekoäly heikentäisi oppimista.
Tulokset olivat parempia niiden aktiivisten tekoälyn käyttäjien joukossa, jotka käyttivät sitä oppimisen apuna ja joita oli opetettu arvioimaan tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuutta.
Ero on olennainen.
Tekoäly voi auttaa selittämään vaikeaa asiaa, antaa palautetta ja tarjota harjoituksia. Jos se sen sijaan tekee opiskelijan puolesta juuri sen ajattelutyön, jonka kautta oppiminen syntyy, hyöty voi jäädä pieneksi.
OECD:n viesti onkin poikkeuksellisen selvä: teknologiaa pitäisi käyttää oppimisen syventämiseen, ei ajattelun ohittamiseen.
Perustaidot ratkaisevat myös digitaalisessa maailmassa
PISA 2025 mittasi ensimmäistä kertaa erikseen myös nuorten kykyä oppia ja ratkaista ongelmia digitaalisessa ympäristössä.
Lähes kaksi kolmesta OECD-maiden oppilaasta saavutti vaaditun tason laskennallisessa ongelmanratkaisussa. Mutta vain noin puolet saavutti tämän tason samalla, kun heidän perustaitonsa luonnontieteissä, lukemisessa ja matematiikassa olivat riittävät.
Tulos muistuttaa asiasta, joka helposti unohtuu teknologian kehittyessä.
Mitä enemmän tietoa, tekoälyä ja digitaalisia työkaluja ihmisellä on käytössään, sitä tärkeämmäksi nousee kyky ymmärtää lukemaansa, arvioida tietoa ja erottaa olennainen epäolennaisesta.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomi tunnettiin pitkään kansainvälisesti maana, jonka nuorten lukutaito oli poikkeuksellisen vahva. Siksi maailmanlaajuinen kehitys koskettaa Suomea erityisen läheltä, vaikka yksittäisten maiden tulokset vaihtelevat.
Kysymys ei ole vain koulujen teknologiasta tai siitä, pitäisikö puhelimia rajoittaa oppitunneilla. Kyse on myös siitä, kuinka paljon nuorten arjessa on enää tilaa pitkäjänteiselle lukemiselle ilman jatkuvia keskeytyksiä.
Suomessa keskustelu lukutaidosta kytkeytyy samalla koulutuksen tasa-arvoon. OECD:n aineiston mukaan sosioekonominen tausta ennustaa edelleen voimakkaasti oppimistuloksia, joten kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia saada tukea lukemiseen ja oppimiseen kodin ulkopuolella tai sen sisällä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Nuoren suuri tekstimäärä ruudulla ei tarkoita automaattisesti vahvaa lukutaitoa. Pitkien tekstien rauhallinen lukeminen harjoittaa eri taitoja kuin nopea selailu.
- Tekoälyn kohdalla ratkaisevaa ei ole vain se, käytetäänkö sitä, vaan mihin sitä käytetään. Oppimista tukeva käyttö ja tehtävän ulkoistaminen tekoälylle ovat kaksi eri asiaa.
- Keskittymistä kannattaa tarkastella myös ympäristön ominaisuutena. Puhelimet, ilmoitukset ja muiden laitteiden käyttö voivat häiritä oppimista, vaikka oma laite pysyisi taskussa.
Toimituksen näkökulma
Digitaalinen maailma ei ole tehnyt lukemisesta tarpeetonta. Se on tehnyt hyvästä lukutaidosta entistä arvokkaampaa. Kun tekstiä tuottavat ihmisten lisäksi algoritmit ja tekoäly, kyky pysähtyä, ymmärtää ja arvioida lukemaansa muuttuu perustaidosta myös suojaksi huonoa tietoa vastaan. Tulevaisuuden ongelma ei välttämättä ole se, etteivät nuoret enää lue – vaan se, kuinka harvoin heidän tarvitsee lukea hitaasti.
Lähteet
OECD – PISA 2025: Students’ reading and mathematics performance declined sharply across the OECD
OECD – International launch of PISA 2025, remarks by OECD Secretary-General Mathias Cormann
OECD – PISA 2025 Results (Volume I)
Reuters – Teen reading slumps to worst this century due to surge in screen time
