Maahan pudonnut roska ei välttämättä jää siihen, mihin se putosi. Syksyn tuulet ja sateet voivat kuljettaa pieniäkin roskia pitkälle, jopa vesistöihin asti. Suomen Pakkauskierrätys RINKI muistuttaa, että roskaantumista voi ehkäistä yksinkertaisilla teoilla niin kaupungissa kuin luontoretkellä.
Yksi pieni roska voi lähteä pitkälle matkalle
Syksyiset puistot, rannat ja ulkoilureitit houkuttelevat nauttimaan luonnosta. Samalla ympäristöön jääneet roskat voivat lähteä liikkeelle tavoilla, joita ei tule helposti ajatelleeksi.
Kadulle pudonnut karkkipaperi, puistoon jäänyt muovipakkaus tai maahan heitetty tupakantumppi ei välttämättä pysy alkuperäisellä paikallaan.
Tuuli voi siirtää kevyitä roskia, ja sadevedet voivat kuljettaa niitä kaduilta ja pihoilta ojiin, puroihin ja jokiin.
Sieltä osa roskista voi kulkeutua edelleen järviin tai mereen.
Suomen Pakkauskierrätys RINKI nosti ilmiön esiin perjantaina 16. lokakuuta julkaisemassaan tiedotteessa.
Ringin viesti on yksinkertainen: roskaantumisen ehkäisy on tehokkainta silloin, kun roska ei alun perinkään päädy ympäristöön.
Kyse ei ole vain syrjäisten luontokohteiden siisteydestä. Sama ongelma koskee kaupunkien katuja, puistoja ja muita arjen ympäristöjä.
Sadevesi voi kuljettaa roskia vesistöihin
Roskan matkaa ei aina huomaa.
Kevyt pakkausmateriaali voi siirtyä tuulen mukana kadun reunaan. Sateella vesi voi kuljettaa roskan ojaan tai hulevesien kulkureitille.
Jos roska päätyy puroon tai jokeen, se voi kulkeutua veden mukana pidemmälle.
Kaikki roskat eivät tietenkään päädy mereen. Osa jää maastoon, tarttuu kasvillisuuteen tai kerääntyy veden kulkureittien varrelle.
Olennaista on kuitenkin se, ettei roskan aiheuttama haitta välttämättä rajoitu paikkaan, johon se jätettiin.
Suomessa vesistöjä on runsaasti, ja monet kaupungit sekä asuinalueet sijaitsevat jokien, järvien tai meren läheisyydessä.
Siksi roskaantumisen ehkäisy on tärkeää myös kaukana varsinaisista uimarannoista tai retkeilykohteista.
Eläimille roska voi olla vaarallinen jo keskellä kaupunkia
Roskien haitat eivät ala vasta siinä vaiheessa, kun ne päätyvät vesistöihin.
Suomen Pakkauskierrätys Ringin mukaan roskat voivat aiheuttaa ongelmia eläimille myös kaupunkiympäristössä.
Linnut ja muut eläimet voivat erehtyä syömään ruoalta näyttäviä roskia. Terävät esineet voivat aiheuttaa vammoja, ja eläimet voivat takertua esimerkiksi muovipusseihin, naruihin tai pakkauksiin.
Pienikin roska voi siis olla muuta kuin esteettinen haitta.
Erityisesti luontoretkillä helposti unohtuvat pakkausten pienet osat, kuten repäisynauhat ja korkkien irtoavat osat, kannattaa kerätä huolellisesti talteen.
Tupakantumpit ja purukumitkaan eivät kuulu luontoon tai kadulle.
Vaikka yksittäinen roska saattaa näyttää mitättömältä, sen vaikutuksia ei voi arvioida pelkän koon perusteella.
Ensilumi ei siivoa syksyn jälkiä
Syksyn vaihtuessa talveen roskaantumisessa tapahtuu jotain, mikä voi jäädä huomaamatta.
Ensilumi peittää maassa olevat roskat näkyvistä.
Puiston nurmikko, tienvarsi tai rantapolku saattaa näyttää jälleen siistiltä, vaikka roskat ovat edelleen paikallaan lumen alla.
Keväällä lumen sulaessa ne tulevat uudelleen esiin.
Ringin mukaan osa roskista voi lisäksi hajota talven aikana pienemmiksi kappaleiksi, jolloin sulamisvedet voivat kuljettaa niitä edelleen ympäristöön.
Tämä tekee syksystä tärkeän ajankohdan roskaantumisen ehkäisyssä.
Ennen lumipeitettä maahan jääneet roskat ovat vielä helpommin havaittavissa ja kerättävissä.
Talven saapuminen ei siis ratkaise roskaongelmaa. Se voi vain tehdä sen tilapäisesti näkymättömäksi.
Roskaton retki alkaa jo kotona
Syksyn ulkoiluun ei tarvitse liittää monimutkaisia sääntöjä, jotta ympäristö pysyy siistinä.
Paljon voidaan tehdä jo ennen retkelle lähtemistä.
Kun eväät pakkaa uudelleenkäytettäviin rasioihin, kertakäyttöistä pakkausjätettä voi syntyä vähemmän.
Retkireppuun kannattaa ottaa myös pieni pussi mahdollisia roskia varten.
Kaikilla ulkoilureiteillä ei ole jäteastioita, eikä niiden tarvitsekaan olla jokaisen levähdyspaikan vieressä.
Kun syntyneet roskat tuo mukanaan kotiin tai mökille, ne voidaan lajitella asianmukaisesti.
Samalla luontokohteiden jätehuollon kuormitus vähenee.
Roskattomuus ei kuitenkaan koske vain pitkää vaellusta. Samat periaatteet toimivat puistonpenkillä nautittujen eväiden, rantakävelyn tai tavallisen työmatkan yhteydessä.
Viisi pientä tekoa, joilla on merkitystä
Roskaantumisen ehkäiseminen onnistuu usein arkisilla valinnoilla.
1. Vie roska seuraavaan jäteastiaan. Jos lähistöllä ei ole roskista, pidä roska mukana, kunnes sopiva jäteastia löytyy.
2. Älä jätä roskia täyden astian viereen. Maahan jätetyt pakkaukset voivat levitä tuulen tai eläinten mukana ympäristöön.
3. Muista myös pienet roskat. Tupakantumpit, purukumit, pillit ja pakkausten repäisynauhat kuuluvat jäteastiaan.
4. Vähennä retkellä syntyvää jätettä. Kestävät eväsrasiat ja uudelleenkäytettävät juomapullot voivat helpottaa roskattoman retken suunnittelua.
5. Tuo roskat takaisin. Luontoretkellä syntyneet jätteet voi kuljettaa kotiin tai mökille ja lajitella siellä oikein.
Jos huomaat toisen pudottaman roskan ja sen poimiminen on turvallista, myös sen kerääminen voi auttaa.
Teräviä esineitä, tuntemattomia aineita tai muita vaarallisia roskia ei kuitenkaan pidä käsitellä paljain käsin.
Roskaaminen on myös laissa kiellettyä
Roskaantumisen ehkäisy ei perustu pelkästään vapaaehtoisuuteen tai hyviin tapoihin.
Suomen jätelaki kieltää ympäristön roskaamisen.
Lain mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua esimerkiksi epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähenemistä tai vaaraa ihmisille ja eläimille.
Lähtökohtaisesti roskaajalla on myös velvollisuus siivota aiheuttamansa roskaantuminen.
Säännökset koskevat yhtä lailla kaupunkien ympäristöjä kuin luontoalueita.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa luonnon läheisyys on monelle tärkeä osa arkea.
Järvien, metsien, saariston ja kaupunkien rantareittien säilyminen viihtyisinä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
Roskaantumisen ehkäiseminen on yksi tapa huolehtia yhteisistä ympäristöistä.
Erityisen tärkeää on ymmärtää, että kaupunkien ja luonnon roskaantuminen eivät ole toisistaan irrallisia ongelmia. Kadulle päätynyt roska voi myöhemmin kulkeutua vesistöön.
Ympäristön siisteydestä huolehtiminen hyödyttää siten sekä lähialueen asukkaita että laajemmin luontoa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
Arjessa kannattaa muistaa kolme asiaa.
Ensimmäinen: Roska ei välttämättä jää putoamispaikkaansa. Tuuli ja sade voivat kuljettaa sitä pitkälle.
Toinen: Roskan koolla ei ole yksiselitteistä yhteyttä sen aiheuttamaan haittaan. Myös pienet esineet voivat olla vaaraksi eläimille.
Kolmas: Ympäristön siistinä pitäminen ei edellytä suuria muutoksia. Roskien kuljettaminen oikeaan jäteastiaan ja retkijätteen vähentäminen ovat yksinkertaisia tapoja ehkäistä ongelmaa.
Toimituksen näkökulma
Roskaantumisesta puhutaan usein suurena ympäristöongelmana, mutta sen ehkäiseminen alkaa hyvin pienistä päätöksistä. On helppo ajatella, ettei yhdellä kadulle pudonneella pakkauksella ole suurta merkitystä. Syksyn sade ja tuuli muistuttavat kuitenkin siitä, ettei roska välttämättä pysy siellä, mihin se jätettiin.
Suomen luonnon ja kaupunkien siisteys on yhteinen asia. Sen suojeleminen ei vaadi jokaiselta suuria ympäristötekoja, vaan myös sitä, että tavalliset roskat päätyvät oikeaan paikkaan.
Lähteet
- Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (16.10.2026). Roska ei kuulu maisemaan – syksyllä pienikin roska voi päätyä pitkälle. https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/roska-ei-kuulu-maisemaan-syksylla-pienikin-roska-voi-paatya-pitkalle.html
- Finlex. Jätelaki 646/2011, erityisesti 72 § (roskaamiskielto) ja 73 § (roskaajan siivoamisvelvollisuus). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/646
- Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Pakkausten lajittelu ja Rinki-ekopisteet. https://rinkiin.fi/
