Kauppojen ruokahävikki on vähentynyt Suomessa yli 40 prosenttia vuodesta 2018. Taustalla ovat ennustaminen, logistiikka ja myymälöiden arkinen työ.
Ruokakaupoissa päätyy hävikkiin selvästi pienempi osa ruoasta kuin vielä muutama vuosi sitten. Kehitys osoittaa, että ruokahävikkiä voidaan vähentää merkittävästi ilman yhtä suurta läpimurtoa – ratkaisevaa on ollut monta pientä muutosta ruokaketjun arjessa.
Ruokakaupan hyllyllä näkyvä alennustarra on vain pieni osa paljon suuremmasta järjestelmästä.
Jo ennen kuin maitopurkki, leipäpussi tai tomaattirasia päätyy hyllylle, kauppa yrittää ratkaista yhden vaikean kysymyksen: kuinka paljon tuotetta ihmiset oikeasti ostavat ennen kuin se ehtii vanhentua?
Tässä suomalaiset ruokakaupat näyttävät onnistuneen vuosi vuodelta paremmin.
Vuonna 2018 päivittäistavarakaupan läpi kulkevasta ruoasta päätyi hävikkiin 1,6 prosenttia. Vuonna 2025 osuus oli enää 0,92 prosenttia.
Muutos tarkoittaa, että kaupan ruokahävikki on vähentynyt seitsemässä vuodessa yli 40 prosenttia.
Kiinnostavinta ei silti ole pelkkä prosenttiluku. Olennaisempaa on se, miten tulokseen on päästy.
Suuri muutos syntyi pienistä ratkaisuista
Ruokahävikin vähentämisessä ei ole tapahtunut yhtä teknologista läpimurtoa, joka olisi ratkaissut ongelman.
Sen sijaan kaupat ovat muuttaneet järjestelmällisesti tapaa, jolla ruokaa tilataan, ennustetaan, hinnoitellaan ja käsitellään.
Kun myyntiennuste osuu paremmin kohdalleen, kauppaan ei tilata liikaa tuotteita. Kun logistiikka toimii tarkemmin, tuotteille jää enemmän myyntiaikaa. Myymälöissä päiväyksiä seurataan, lähestyvän päiväyksen tuotteita alennetaan ja myymättä jäänyttä ruokaa voidaan ohjata esimerkiksi ruoka-apuun.
Taustalla ovat myös yhä kehittyneemmät menekinhallinta- ja ennustejärjestelmät. Ne auttavat arvioimaan esimerkiksi viikonpäivien, sesonkien ja kysynnän vaihteluiden vaikutusta siihen, kuinka paljon kutakin tuotetta kannattaa tilata.
Teknologia ei kuitenkaan yksin ratkaise hävikkiä. Myymälöiden henkilökunnan päivittäisillä ratkaisuilla on edelleen merkittävä rooli.
Juuri tässä kehityksessä on laajempi opetus: ruokahävikin kaltaista suurta ongelmaa ei aina ratkaista yhdellä suurella päätöksellä. Joskus ratkaisu syntyy tuhansista pienistä päätöksistä, jotka toistuvat joka päivä.
Alle prosentin hävikki ei tarkoita, että työ olisi valmis
Kaupan saavuttama taso on jo varsin matala.
Päivittäistavarakauppa on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen, jonka mukaan ruokahävikkiä pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Alan mukaan kauppa on Suomessa jo lähellä tätä tavoitetta.
Nollaan hävikkiä tuskin voidaan käytännössä painaa.
Ruokakaupan täytyy pitää hyllyissä riittävästi tuotteita asiakkaiden tarpeisiin, mutta samalla kysyntä muuttuu jatkuvasti. Sää, juhlapyhät, sesongit, kampanjat ja jopa yksittäiset tapahtumat voivat vaikuttaa siihen, mitä ihmiset ostavat.
Liian varovainen tilaaminen voisi puolestaan johtaa tyhjiin hyllyihin.
Hävikin vähentämisessä onkin kyse tasapainosta: ruokaa pitäisi olla saatavilla silloin, kun sitä halutaan ostaa, mutta mahdollisimman vähän pitäisi jäädä myymättä.
Suurin ruokahävikin haaste löytyykin kodeista
Kaupan lukujen paraneminen siirtää huomion väistämättä seuraavaan kysymykseen: missä suurin osa ruokahävikistä Suomessa oikeastaan syntyy?
Vastaus löytyy lähempää kuin moni ehkä ajattelee.
Luonnonvarakeskuksen vuoden 2024 tietojen mukaan vähittäis- ja tukkukaupan osuus koko elintarvikeketjun ruokahävikistä on noin 13 prosenttia. Kotitalouksien osuus on noin 45 prosenttia.
Kodeissa ruokaa heitetään pois yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Rahaksi muutettuna puhutaan noin 590 miljoonasta eurosta.
Keskimääräinen suomalainen heittää pois noin 27 kiloa ruokaa vuodessa, arvoltaan noin sata euroa.
Siksi kaupan kehitys on kiinnostava myös kuluttajan näkökulmasta. Jos ruokakaupan hävikkiä voidaan vähentää järjestelmällisellä ennakoinnilla ja pienillä käytännön muutoksilla, sama periaate toimii ainakin osittain myös kotona.
Ostoslista, jääkaapin sisällön tarkistaminen ennen kauppaan lähtöä, päiväysten ymmärtäminen ja tähteiden käyttäminen eivät kuulosta suurilta ympäristöteoilta.
Juuri siksi ne voivat olla tehokkaita.
Hävikkiviikko tekee onnistumisesta ajankohtaisen
Tällä viikolla vietettävä Hävikkiviikko nostaa ruokahävikin jälleen esille. Tämän vuoden teemassa korostuvat satokauden tuotteet.
Ajatus on yksinkertainen: kun ruokaa ostetaan ja käytetään silloin, kun sitä on luonnostaan runsaasti saatavilla, koko ruokaketjun resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin.
Samalla kaupan luvut näyttävät, ettei ruokahävikin vähentäminen ole enää vain tavoite tulevaisuudelle.
Muutos on jo käynnissä.
Vuonna 2018 kaupan ruokahävikki oli 1,6 prosenttia kokonaismyyntivolyymista. Sen jälkeen osuus on laskenut 1,5 prosenttiin vuonna 2019, 1,1 prosenttiin vuonna 2020, noussut hetkellisesti 1,3 prosenttiin vuonna 2021 ja laskenut sen jälkeen asteittain. Vuonna 2024 osuus oli noin prosentti ja vuonna 2025 enää 0,92 prosenttia.
Seitsemän vuoden kehityksessä olennaista ei siis ole yhden vuoden poikkeuksellinen tulos vaan pidempi suunta.
Ruokaa menee hukkaan vähemmän kuin ennen.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Ruokahävikin vähentäminen on harvinainen ympäristöteko siinä mielessä, että ympäristöhyöty ja taloudellinen hyöty kulkevat pitkälti samaan suuntaan.
Hukkaan päätyneeseen ruokaan on käytetty raaka-aineita, energiaa, vettä, kuljetuksia, varastointia ja työtä. Kun vähemmän ruokaa päätyy jätteeksi, myös näitä resursseja käytetään tehokkaammin.
Kaupan yli 40 prosentin vähennys osoittaa samalla, että hävikkiin voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä johtamisella, paremmalla tiedolla ja käytännön prosessien kehittämisellä.
Seuraava suuri mahdollisuus on kodeissa, joissa syntyy edelleen selvästi suurin osuus Suomen ruokahävikistä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Kaupan hävikki on jo pieni. Alle prosentti päivittäistavarakaupan läpi kulkevasta ruoasta päätyi vuonna 2025 ruokahävikiksi.
- Suurempi mahdollisuus löytyy omasta keittiöstä. Kotitaloudet muodostavat noin 45 prosenttia koko ruokaketjun ruokahävikistä.
- Hävikin vähentäminen säästää myös rahaa. Suomalainen heittää keskimäärin noin sadan euron arvosta ruokaa pois vuodessa.
Toimituksen näkökulma
Ruokahävikistä puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti siihen, kuinka paljon ruokaa edelleen heitetään pois. Kaupan kehitys kertoo toisenlaisen tarinan: ongelmaa on onnistuttu pienentämään merkittävästi ilman yhtä suurta ja näyttävää ratkaisua.
Se on ehkä tämän uutisen kiinnostavin havainto. Suuret muutokset eivät aina näytä suurilta silloin, kun niitä tehdään.
Jos sama pitkäjänteisyys saadaan siirrettyä kaupan järjestelmistä suomalaisiin keittiöihin, seuraava yli 40 prosentin pudotus voi syntyä siellä.
Lähteet
Päivittäistavarakauppa ry, 23.9.2026: Kaupan ruokahävikki väheni jälleen.
Päivittäistavarakauppa ry – alkuperäinen tiedote
Päivittäistavarakauppa ry: Näin kauppa vähentää ruokahävikkiä.
Päivittäistavarakauppa ry – ruokahävikin taustatiedot
Yle / STT, 23.9.2026: Ruokahävikki päivittäistavarakaupoissa väheni edelleen.
Yle – vahvistava uutislähde
Motiva: Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen tulokset 2024.
Motiva – materiaalitehokkuuden seuranta
