Sokea egyptiläinen Mark Morad rakensi tekoälysovelluksen, joka kuvailee ympäristöä näkövammaisille. Nyt ScribeMeä käytetään jo 140 maassa.
Kun Mark Morad menetti näkönsä, tavalliset apuvälineet eivät pystyneet kertomaan hänelle kaikkea, mitä hän tarvitsi opiskelussa ja arjessa. Hän opetteli ohjelmoimaan ja rakensi ratkaisun itse. Nyt hänen tekoälysovelluksensa auttaa tuhansia näkövammaisia eri puolilla maailmaa.
Kuusitoistavuotias Karen Morad oli kesäkuussa safarilla Keniassa. Eläimet olivat hänen ympärillään, mutta hän ei voinut nähdä niitä
Sitten hänen älylasinsa alkoivat kertoa, mitä ympärillä tapahtui.
Tekoäly kuvaili Karenille eläimiä, kertoi kuinka kaukana ne olivat ja mitä ne tekivät. Ympäristö, joka muuten olisi jäänyt suurelta osin näkymättömäksi, muuttui sanoiksi ja niiden kautta mielikuviksi.
Kokemus oli Karenille poikkeuksellinen. Hän oli menettänyt näkönsä viisi vuotta aikaisemmin.
Teknologian takana oli hänen oma veljensä.
Kun olemassa oleva teknologia ei riittänyt
Egyptiläinen Mark Morad on vasta 20-vuotias. Hän on opiskelija, yrittäjä ja ohjelmistokehittäjä – ja sisarensa tavoin sokea.
Markin näkö alkoi heiketä vuonna 2018. Tutkimuksissa ei löytynyt yksiselitteistä selitystä, mutta perheelle kerrottiin, että harvinainen ja parantumaton näköhermon sairaus johtaisi lopulta näön menettämiseen.
Vuoden 2021 loppuun mennessä sekä Mark että Karen olivat menettäneet näkönsä kokonaan.
Arjen lisäksi vaikeudet näkyivät koulussa. Mark pystyi käyttämään ruudunlukuohjelmia tekstin käsittelyyn, mutta fysiikan ja kemian kaltaiset oppiaineet paljastivat teknologian rajat. Kun vastaan tuli kaavioita, yhtälöitä ja muuta visuaalista tietoa, tavalliset ruudunlukijat eivät enää pystyneet auttamaan samalla tavalla.
Mark yritti ottaa yhteyttä vastaavia ongelmia ratkoviin sovelluskehittäjiin ulkomailla.
Vastauksia ei tullut.
Niinpä hän alkoi opetella ohjelmointia itse.
YouTube-videoista alkoi tie omaan sovellukseen
Mark opiskeli ohjelmointia muun muassa YouTube-opetusvideoiden avulla. Vuoteen 2023 mennessä hänellä oli jo toimiva versio sovelluksesta, joka sai nimekseen ScribeMe.
Aluksi kyse oli ennen kaikkea dokumenttien käsittelystä. Sen jälkeen sovellus on kasvanut huomattavasti laajemmaksi tekoälyavustajaksi.
ScribeMe pystyy käyttämään puhelimen kameraa ja vastaamaan reaaliaikaisesti käyttäjän kysymyksiin ympäristöstä. Se voi auttaa esimerkiksi tunnistamaan paikkoja ja esineitä sekä tulkitsemaan kameran välittämää visuaalista tietoa.
Sovellus tukee 20 kieltä, mukaan lukien arabia. Juuri arabian puutteellisen tuen Mark oli havainnut ongelmaksi monissa muissa työkaluissa.
ScribeMe on saatavilla iPhone- ja Android-puhelimille. Se toimii myös Metan älylasien kanssa.
Älylasien merkitys on näkövammaiselle käyttäjälle suurempi kuin ensiksi saattaa ajatella. Puhelinta ei tarvitse pitää kädessä ja suunnata ympäristöön, jolloin kädet jäävät vapaiksi esimerkiksi valkoisen kepin käyttämiseen.
Tekoäly voi antaa takaisin osan itsenäisyydestä
Karen käyttää veljensä kehittämää sovellusta paljon arkisemmissa tilanteissa kuin Kenian safarilla.
Se auttaa häntä löytämään koululuokan, tunnistamaan kauppoja, valitsemaan vaatteita ja opiskelemaan.
Juuri tässä piilee tarinan kiinnostavin puoli.
Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä ennen kaikkea valtavana taloudellisena ja työelämää muuttavana voimana. Keskustelua hallitsevat kysymykset siitä, mitä ammatteja tekoäly muuttaa, kuinka paljon yritykset säästävät ja kuinka tehokkaasti kone voi tehdä ihmisen töitä.
Näkövammaisen ihmisen näkökulmasta teknologian arvo voidaan mitata aivan toisin.
Voinko lukea tämän pakkauksen?
Mikä rakennus edessäni on?
Minkä värinen vaate minulla on kädessäni?
Mitä ympärilläni tapahtuu?
Kun tekoäly pystyy vastaamaan tällaisiin kysymyksiin, teknologian tärkeimmäksi saavutukseksi ei jää tehokkuus. Se voi tarkoittaa suurempaa itsenäisyyttä.
ScribeMe on levinnyt jo 140 maahan
Markin projekti sai lisää vauhtia teknologiakilpailuista. Vuonna 2024 hän menestyi Vodafone Egyptin järjestämässä tekoälyyn ja avustavaan teknologiaan keskittyneessä hackathonissa.
Menestys toi mukaan toisen perustajan ja auttoi kehittämään ScribeMeä alkuperäistä dokumenttityökalua pidemmälle.
Nyt sovelluksella on tuhansia käyttäjiä 140 maassa.
Perusversion voi ladata ilmaiseksi. Lisäominaisuuksia sisältävä tilaus maksaa 20 dollaria kuukaudessa tai 200 dollaria vuodessa.
Markin tarina on samalla hyvä muistutus siitä, mistä monet hyödyllisimmät innovaatiot syntyvät. Kehittäjä ei aina huomaa ongelmaa markkinatutkimuksesta. Joskus hän tuntee sen omasta elämästään.
Mark tiesi täsmälleen, missä olemassa oleva teknologia epäonnistui, koska hän itse tarvitsi parempaa.
Tekoäly näkövammaisten apuna kehittyy nopeasti
ScribeMe ei ole yksin. Tekoälyä käytetään jo useissa näkövammaisille tarkoitetuissa palveluissa ja laitteissa ympäristön kuvailemiseen, tekstien lukemiseen ja esineiden tunnistamiseen.
Älylasit tekevät kehityksestä erityisen kiinnostavaa. Kameran ja tekoälyn yhdistäminen silmälaseihin voi muuttaa avustavan teknologian käyttämistä huomattavasti luontevammaksi kuin puhelimen jatkuva käsittely.
Samalla teknologia tuo mukanaan kysymyksiä yksityisyydestä. Käyttäjän ympäristöä jatkuvasti havainnoivat kamerat voivat tallentaa tai välittää tietoa myös muista ihmisistä. Siksi seuraava kehitysaskel ei ole vain parempi kuvantunnistus. Ratkaistavana ovat myös tietosuoja, luotettavuus ja se, kuinka paljon kriittistä apua käyttäjä voi turvallisesti jättää tekoälyn varaan.
Suomessa tätä kehitystä tehdään myös lähellä. Oulun yliopistossa on tutkittu järjestelmää, jossa tekoäly tunnistaa ympäristön esineitä ja liikkuvia esteitä, muodostaa kamerakuvasta kuvauksen ja välittää tiedon käyttäjälle äänenä. Tavoitteena on käsitellä tietoa mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti lähellä käyttäjää.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa tekoälykeskustelu keskittyy helposti yritysten kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja julkisen sektorin tuottavuuteen. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta ScribeMen kaltaiset ratkaisut osoittavat toisen suuren mahdollisuuden.
Suomessa on vahvaa tekoäly-, konenäkö- ja terveysteknologian osaamista. Niiden yhdistäminen esteettömyyteen tarjoaa alueen, jossa teknologialla voidaan parantaa ihmisen arkea hyvin konkreettisesti.
Tässä markkina ja yhteiskunnallinen hyöty eivät myöskään ole vastakohtia. Jos sama teknologia lisää miljoonien ihmisten itsenäisyyttä ja samalla synnyttää uusia yrityksiä, kyse on juuri sellaisesta innovaatiosta, jossa teknologinen kehitys saa helposti ymmärrettävän tarkoituksen.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Tekoäly ei tarkoita vain chatbotteja ja työn automatisointia. Konenäön ja puheen yhdistelmästä kehittyy käytännöllisiä apuvälineitä ihmisten jokapäiväiseen elämään.
- Älylasit voivat nousta tärkeäksi tekoälyn käyttöliittymäksi. Kun kamera, tekoäly ja ääni toimivat yhdessä ilman puhelimen käsittelyä, teknologia pystyy seuraamaan käyttäjää osana tavallista arkea.
- Parhaat innovaatiot eivät aina synny suuryritysten laboratorioissa. ScribeMen alku oli nuoren miehen hyvin henkilökohtainen ongelma, johon olemassa olevat työkalut eivät tarjonneet riittävää ratkaisua.
Toimituksen näkökulma
Tekoälyn tulevaisuutta mitataan nyt miljardeissa, laskentatehossa ja siinä, kuinka monta työtehtävää kone pystyy hoitamaan. ScribeMe tarjoaa paljon inhimillisemmän mittarin: pystyykö teknologia antamaan ihmiselle takaisin jotakin, jonka hän on menettänyt? Kun 20-vuotias sokea opiskelija rakentaa työkalun, joka auttaa hänen sisartaan kokemaan Kenian safarin ja tuhansia muita selviytymään itsenäisemmin arjesta, tekoäly lakkaa olemasta abstrakti teknologia. Sen arvo näkyy siinä, mitä ihminen pystyy sen avulla jälleen tekemään.
Lähteet
• Reuters – Blind Egyptian entrepreneur’s AI app helps others ’see’ the world, 18.8.2026
• Scientific Reports – SENSEYE: a resource-aware visionary framework for assisting individuals with visual disabilities, 11.5.2026
• ABC News – AI-powered glasses improve everyday life for disability sector amid privacy concerns,
