Kun ihminen hakeutuu terveyskeskukseen, päivystykseen tai kotihoidon asiakkaaksi, hän odottaa saavansa apua. Harva kuitenkaan ajattelee, että palvelun laatu voi riippua yhtä paljon työntekijän jaksamisesta kuin hoitomenetelmistä tai käytettävissä olevasta teknologiasta. Tuore väitöstutkimus nostaa esiin tärkeän viestin: sote-alan kuormitus ei kosketa vain työntekijöitä, vaan koko yhteiskuntaa.
Moni suomalainen tunnistaa tilanteen.
Puhelimessa joutuu odottamaan pitkään. Vastaanottoaika siirtyy. Hoitaja vaikuttaa kiireiseltä. Lääkärin vastaanotto kestää vain hetken, ja vastaanotolta poistuessa mieleen jää tunne, ettei kaikkea ehtinyt kertoa.
Usein ensimmäinen ajatus on, että järjestelmä ei toimi.
Todellisuudessa taustalla on usein paljon monimutkaisempi kokonaisuus.
Vaasan yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuus heijastuu myös asiakkaisiin. Kun ammattilaiset kokevat työnsä liian raskaaksi ilman riittävää tukea, vaikutukset näkyvät palvelun laadussa, työssä pysymisessä ja lopulta kansalaisten luottamuksessa julkisiin palveluihin.
Tutkimuksen viesti on samalla yksinkertainen ja pysäyttävä: hyvinvoiva työntekijä on myös paremman palvelun edellytys.
Sote-uudistus ei ratkaissut kaikkia arjen ongelmia
Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eläneet viime vuodet poikkeuksellisen suurta muutosta.
Hyvinvointialueiden käynnistyminen oli yksi maan historian suurimmista hallinnollisista uudistuksista. Tavoitteena oli turvata palvelut, hillitä kustannusten kasvua ja vähentää alueellisia eroja.
Rakenteet muuttuivat nopeasti.
Arki muuttui hitaammin.
Monilla alueilla kamppaillaan edelleen henkilöstöpulan, kasvavien hoitojonojen ja tiukan talouden kanssa. Samalla väestö ikääntyy, pitkäaikaissairaudet lisääntyvät ja palvelujen tarve kasvaa vuosi vuodelta.
Työntekijöiltä odotetaan enemmän samaan aikaan, kun resursseja joudutaan käyttämään entistä tarkemmin.
Siksi keskustelu sote-alasta on usein keskittynyt euroihin, organisaatioihin ja säästöihin.
Tutkimus muistuttaa, että järjestelmän tärkein voimavara on edelleen ihminen.
Kuormitus näkyy ennen kaikkea kohtaamisissa
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ennen kaikkea kohtaamistyötä.
Teknologia voi nopeuttaa ajanvarausta.
Tekoäly voi auttaa tiedon käsittelyssä.
Digitaaliset palvelut voivat vähentää hallinnollista työtä.
Mutta yksikään niistä ei korvaa sitä hetkeä, jolloin ihminen kertoo toiselle ihmiselle olevansa kipeä, huolissaan tai peloissaan.
Juuri siinä hetkessä työn kuormitus näkyy ensimmäisenä.
Kiire vähentää aikaa kuunnella.
Keskeytykset vaikeuttavat keskittymistä.
Jatkuva henkilöstövaje lisää painetta.
Vaikka ammattilainen tekisi parhaansa, jatkuva kuormitus voi heikentää työssä jaksamista ja lisätä virheiden riskiä.
Asiakas ei näe työvuorolistaa tai henkilöstömitoitusta.
Hän näkee vain sen kohtaamisen, jonka saa.
Siksi yksittäinen palvelukokemus vaikuttaa helposti siihen, millaisena koko järjestelmä koetaan.
Luottamus rakentuu pienistä hetkistä
Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu vahvasti luottamukseen.
Luotamme siihen, että ambulanssi tulee.
Luotamme siihen, että lapsi saa neuvolassa apua.
Luotamme siihen, että ikääntyvä vanhempi saa tarvitsemansa kotihoidon.
Luottamus ei kuitenkaan synny lainsäädännöstä.
Se syntyy käytännön kokemuksista.
Yksi onnistunut kohtaaminen voi vahvistaa uskoa järjestelmään vuosiksi.
Toistuvat kiireen, epäselvyyden tai jatkuvien muutosten kokemukset voivat puolestaan murentaa sitä vähitellen.
Tutkimuksen merkittävin havainto onkin, ettei henkilöstön hyvinvointi ole irrallinen työhyvinvointikysymys.
Se on myös kansalaisten luottamuskysymys.
Työntekijän tukeminen on investointi, ei kuluerä
Sote-alalla keskustellaan usein uusista rekrytoinneista.
Yhtä tärkeää olisi puhua siitä, miten nykyiset työntekijät saadaan pysymään työssä.
Suomi kouluttaa vuosittain uusia ammattilaisia, mutta jos kokeneita työntekijöitä poistuu alalta nopeammin kuin uusia tulee tilalle, ongelma ei ratkea.
Siksi johtamisella, työyhteisöjen toimivuudella ja työn organisoinnilla on suuri merkitys.
Työhyvinvointi ei tarkoita pelkästään jaksamista.
Se vaikuttaa sairauspoissaoloihin, henkilöstön vaihtuvuuteen, rekrytointiin, kustannuksiin ja lopulta palvelujen saatavuuteen.
Kun työntekijä voi hyvin, koko järjestelmä toimii vakaammin.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomen väestö ikääntyy nopeammin kuin useimmissa Euroopan maissa.
Samaan aikaan hoidon tarve kasvaa, mutta työikäisten määrä pienenee.
Tämä tarkoittaa, että jokaisesta sote-alan ammattilaisesta tulee entistä tärkeämpi.
Jos heidän työhyvinvointinsa paranee, vaikutukset ulottuvat paljon työpaikkaa laajemmalle.
Ne näkyvät nopeampana hoitoon pääsynä, parempina asiakaskokemuksina, pienempänä henkilöstön vaihtuvuutena ja vahvempana luottamuksena julkisiin palveluihin.
Kyse ei siis ole vain työntekijöiden hyvinvoinnista.
Kyse on suomalaisen hyvinvointivaltion toimintakyvystä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
Jokainen käyttää elämänsä aikana sosiaali- ja terveyspalveluja, joten henkilöstön työolot vaikuttavat lopulta meihin kaikkiin.
Hyvä palvelukokemus syntyy usein siitä, että ammattilaisella on aikaa kohdata ihminen, ei vain hoitaa asia.
Työntekijöiden tukeminen voi pitkällä aikavälillä parantaa palvelujen laatua enemmän kuin monet yksittäiset rakenteelliset uudistukset.
Toimituksen näkökulma
Sote-keskustelussa huomio kiinnittyy usein rahaan, organisaatioihin ja lainsäädäntöön.
Ne ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin ratkaise sitä, millaisena ihminen kokee saamansa hoidon.
Hyvinvointivaltio ei toimi rakennuksissa eikä hallintokaavioissa.
Se toimii kohtaamisissa.
Ja jokaisen onnistuneen kohtaamisen taustalla on ihminen, jolla on oltava mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.
Ehkä juuri tässä on suomalaisen sote-keskustelun tärkein oivallus: paras investointi palveluihin ei aina ole uusi järjestelmä, vaan se, että järjestelmä pitää huolta myös niistä ihmisistä, joiden varassa se joka päivä toimii.
Lähteet:
Vaasan yliopisto
STT Info
Hyvinvointialueita koskevat julkiset tiedot ja sote-uudistuksen tausta-aineistot.
