Kun metsäpalo syttyy toisella puolella maapalloa tai tulva katkaisee liikenneväylät, ensimmäiset kuvat tilanteesta voivat tulla suomalaisen teknologian avulla. Avaruus ei ole enää vain tutkijoiden ja astronauttien toimintakenttä, vaan nopeasti kasvava liiketoiminta, jossa suomalainen osaaminen on noussut maailman kärkeen.
Satelliitti ei ole enää kaukainen avaruuslaite vaan jokapäiväinen työkalu
Harva ajattelee satelliitteja käyttäessään navigaattoria, tarkistaessaan säätä tai seuratessaan metsien kuntoa. Silti suuri osa arjen digitaalisista palveluista perustuu avaruudesta kerättävään tietoon.
Suomalaiset yritykset ovat erikoistuneet erityisesti tutkasatelliitteihin, jotka näkevät maan pinnan myös pilvien läpi ja pimeässä. Tämä on merkittävä etu verrattuna tavallisiin kamerasatelliitteihin, jotka tarvitsevat hyvän näkyvyyden.
Kyse ei ole enää yksittäisistä avaruushankkeista vaan jatkuvasta tiedon tuotannosta, jota hyödynnetään ympäri maailmaa.
Yksi kuva voi säästää miljoonia euroja
Satelliittien keräämä tieto vaikuttaa yllättävän moniin toimialoihin.
Metsäteollisuus voi seurata puuston kasvua ja myrskytuhoja lähes reaaliaikaisesti. Vakuutusyhtiöt arvioivat tulvien tai myrskyjen aiheuttamia vahinkoja ilman, että jokaiselle alueelle tarvitsee lähettää tarkastajia.
Logistiikkayritykset seuraavat meriliikennettä ja satamien toimintaa. Maatalous hyödyntää satelliittidataa kastelun ja lannoituksen suunnittelussa, jolloin vettä ja energiaa säästyy.
Kun tieto saadaan nopeasti, myös päätökset voidaan tehdä nopeammin.
Suomalainen osaaminen on löytänyt maailmanlaajuiset markkinat
Suomi on pieni maa, mutta avaruusteknologian markkinoilla koko ei ratkaise.
Suomalaiset yritykset ovat rakentaneet erikoisosaamista, jota ostavat niin valtiot, kansainväliset järjestöt kuin yksityiset yrityksetkin.
Kasvavia markkinoita löytyy erityisesti:
- Euroopasta, jossa panostetaan turvallisuuteen ja ilmastoseurantaan
- Pohjois-Amerikasta, jossa satelliittidataa hyödynnetään logistiikassa ja vakuutusalalla
- Aasiasta, jossa kaupungistuminen lisää tarvetta infrastruktuurin jatkuvaan seurantaan
- Lähi-idästä ja Afrikasta, joissa vesivarojen ja maatalouden seuranta on yhä tärkeämpää
Kyse on miljardiluokan kansainvälisestä markkinasta, jossa suomalainen teknologia kilpailee laadulla eikä määrällä.
Avaruusteknologia näkyy yllättävän monessa suomalaisessa työpaikassa
Satelliittien rakentaminen työllistää ohjelmistokehittäjiä, elektroniikkaosaajia, data-analyytikoita, tekoälyasiantuntijoita ja konetekniikan ammattilaisia.
Sen ympärille syntyy kokonainen ekosysteemi, jossa yliopistot, tutkimuslaitokset, startupit ja suuret yritykset kehittävät uusia palveluja.
Sama satelliittidata voi päätyä metsänomistajan mobiilisovellukseen, kansainvälisen vakuutusyhtiön riskianalyysiin tai pelastusviranomaisen käyttöön luonnonkatastrofin aikana.
Avaruusosaaminen ei siis jää avaruuteen, vaan se luo työpaikkoja maan pinnalle.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomi tunnetaan jo puhtaasta vedestä, koulutuksesta ja vakaasta yhteiskunnasta. Seuraava kansainvälinen vahvuus voi olla avaruusdata.
Erityisen kiinnostavaa on se, että satelliittiosaaminen yhdistyy Suomen muihin kilpailuetuihin: metsäteollisuuteen, ympäristöteknologiaan, digitalisaatioon ja tekoälyyn.
Kun nämä alat yhdistyvät, syntyy tuotteita ja palveluja, joita voidaan myydä kaikkialle maailmaan ilman fyysisiä kuljetuksia.
Se kasvattaa vientiä, houkuttelee investointeja ja vahvistaa Suomen asemaa korkean osaamisen maana.
Uusi näkökulma: Suomen tärkein vientituote voi olla tieto
Aikaisemmin vienti tarkoitti paperia, koneita tai matkapuhelimia.
Nyt arvokkain tuote voi olla satelliitin keräämä tieto, joka liikkuu sekunneissa maanosasta toiseen.
Kun suomalainen satelliitti tunnistaa metsäpalon Kanadassa, seuraa laivan liikkeitä Tyynellämerellä tai auttaa arvioimaan tulvavahinkoja Euroopassa, Suomi ei vie enää pelkästään teknologiaa.
Se vie kykyä ymmärtää maailmaa paremmin.
Juuri siinä piilee avaruusalan suurin mahdollisuus: kaikkein arvokkain luonnonvara ei enää löydy maan alta vaan kiertää hiljaa Maan yläpuolella.
Toimituksen näkökulma
Moni ajattelee avaruutta futuristisena tutkimuskohteena, mutta todellisuudessa siitä on tullut näkymätön osa jokapäiväistä yhteiskuntaa. Kun satelliittidata yhdistyy tekoälyyn ja suomalaiseen ohjelmisto-osaamiseen, syntyy uudenlainen vientituote, jota ei tarvitse pakata konttiin eikä kuljettaa laivalla.
Suomen seuraava menestystarina ei välttämättä synny siitä, mitä valmistamme, vaan siitä, mitä osaamme nähdä ennen muita.
Lähteet
- ICEYE
- Euroopan avaruusjärjestö ESA
- Business Finland
- Euroopan komission avaruusohjelmat
- OECD Space Economy -raportit
- Suomen avaruusstrategia
