Suomen datakeskusbuumi kiihtyy vauhdilla, jota vielä muutama vuosi sitten olisi ollut vaikea kuvitella. Tänä vuonna vireille on tullut jo 60 uutta datakeskushanketta, ja nyt yhdysvaltalainen Applied Digital suunnittelee Suomeen ensimmäistä Yhdysvaltojen ulkopuolista AI Factory -kampustaan. Kyse ei ole enää yksittäisistä investoinneista, vaan Suomesta on muodostumassa yksi tekoälyajan digitaalisen infrastruktuurin kiinnostavista rakennuspaikoista.
Yksi uusi datakeskushanke lähes joka viikko
Suomen kartalle on ilmestynyt lyhyessä ajassa poikkeuksellinen määrä datakeskussuunnitelmia.
Elinkeinoelämän keskusliiton tietojen mukaan Suomessa on tullut vuonna 2026 vireille jo 60 datakeskushanketta. Se tarkoittaa käytännössä enemmän kuin yhtä uutta hanketta viikkoa kohden.
Kaikkiaan Suomessa on julkistettu viime vuosina 145 datakeskushanketta. Muutos on ollut nopea: vielä ennen vuotta 2024 suunnitteilla oli vain seitsemän hanketta.
Nyt joukkoon pyrkii myös uusi kansainvälinen toimija.
Yhdysvaltalainen Applied Digital kertoi 6. lokakuuta tehneensä sopimuksen, jonka perusteella yhtiöllä on Suomessa mahdollisuus saada käyttöönsä jopa yhden gigawatin sähkökapasiteetti. Tarkoituksena on kehittää Suomeen tekoälylaskentaan tarkoitettua datakeskuskampusta.
Yhtiölle hanke olisi merkittävä askel: kyseessä olisi sen ensimmäinen datakeskuskehitys Yhdysvaltojen ulkopuolella.
Ensimmäisen sähkökapasiteetin arvioidaan yhtiön mukaan olevan käytettävissä vuodesta 2028 alkaen.
Mittakaava on valtava. Yksi gigawatti tarkoittaa miljardia wattia sähkötehoa – esimerkiksi noin 100 miljoonan 10 watin LED-lampun yhtäaikaista tehoa. Jos yhden gigawatin teho olisi käytössä yhtäjaksoisesti kokonaisen vuoden, energiaa kuluisi 8,76 terawattituntia. Applied Digital ei kuitenkaan ole ilmoittanut rakentavansa Suomeen suoraan yhden gigawatin datakeskusta. Kyse on enimmäispotentiaalista, johon suunniteltu kampus voisi vaiheittain kasvaa.
Tämä ero on olennainen.
Sopimus sähkökapasiteetista tai datakeskuksen suunnittelu ei vielä tarkoita, että koko hanke toteutuu ilmoitetussa laajuudessa.
Tekoäly tarvitsee muutakin kuin ohjelmistoja
Datakeskusten määrän nopea kasvu liittyy suurempaan teknologiseen muutokseen.
Tekoäly mielletään helposti ohjelmistoksi, joka toimii puhelimessa tai tietokoneen selaimessa. Todellisuudessa sen taustalla tarvitaan valtavia määriä fyysistä infrastruktuuria: palvelimia, laskentapiirejä, rakennuksia, jäähdytystä, tietoliikenneyhteyksiä ja ennen kaikkea sähköä.
Mitä enemmän tekoälyä käytetään, sitä enemmän tarvitaan laskentakapasiteettia.
Siksi kilpailu tekoälyajan infrastruktuurista ei tapahdu vain Piilaaksossa tai teknologiayhtiöiden tuotekehityksessä. Samalla kilpaillaan siitä, mihin valtavat laskentakeskukset rakennetaan.
Suomi on päätynyt tähän kilpailuun yllättävän vahvasta asemasta.
Miksi juuri Suomi kiinnostaa?
Datakeskuksen sijoituspaikkaa ei ratkaista maisemien perusteella. Olennaisia ovat sähkön saatavuus, sähköverkko, tontit, tietoliikenneyhteydet, rakentamisen edellytykset ja mahdollisuus kasvattaa keskusta myöhemmin.
Suomella on useita näistä valteista.
Maa on pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu. Monilla alueilla on mahdollista löytää suuria tontteja sekä tilaa uusille sähkönsiirtoyhteyksille. Samalla Suomeen on rakennettu runsaasti uutta sähköntuotantoa.
Datakeskusten näkökulmasta kiinnostavaa on myös se, että suuri osa Suomen sähköntuotannosta sijaitsee länsirannikolla ja Pohjois-Suomessa. Fingridin mukaan yli 70 prosenttia sähköntuotannosta sijoittuu näille alueille, kun yli puolet sähkönkulutuksesta tapahtuu Etelä-Suomessa.
Tämä selittää osaltaan, miksi uusia suuria sähkönkäyttäjiä etsitään myös perinteisten kasvukeskusten ulkopuolelle.
Kyse ei siis ole pelkästään siitä, kuinka paljon Suomessa tuotetaan sähköä. Ratkaisevaa on myös, missä sähköä on saatavilla ja pystyykö uuden suuren kuluttajan liittämään verkkoon.
Tämä voi nostaa aivan uudenlaisia suomalaisia paikkakuntia kansainvälisten teknologiainvestointien kartalle.
Buumin todellinen mittakaava näkyy sähköverkossa
Datakeskusten kasvua kuvaa ehkä parhaiten yksi Fingridin luku.
Elokuun puoliväliin mennessä sähköverkon liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho oli lähes viisi gigawattia.
Vertailun vuoksi nyt julkistetussa Applied Digitalin suunnitelmassa puhutaan enintään yhdestä gigawatista.
Viiden gigawatin lukua ei kuitenkaan pidä tulkita viideksi gigawatiksi varmasti toteutuvia datakeskuksia. Fingrid korostaa itse, ettei liittymissopimus takaa hankkeen toteutumista täydessä laajuudessa.
Silti luku kertoo, kuinka suureksi kiinnostus on kasvanut.
Jos kaikki liittymissopimuksen tehneet suuret sähkönkulutushankkeet toteutuisivat kokonaisuudessaan, Suomen sähkönkulutus kasvaisi Fingridin arvion mukaan lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta.
Tässä kohtaa datakeskusbuumi muuttuu teknologiatarinasta myös energiatarinaksi.
Kaikki julkistetut keskukset eivät tule toteutumaan
Kun hankkeita ilmoitetaan kymmenittäin, syntyy helposti kuva Suomesta, johon rakennetaan lähivuosina valtava määrä uusia datakeskuksia.
Todellisuus on monimutkaisempi.
Datakeskushanke kulkee pitkän tien ennen ensimmäisen palvelimen käynnistymistä. Se tarvitsee muun muassa tontin, kaavoituksen, sähkön, verkkoliitynnän, luvat, rahoituksen ja lopulta asiakkaat.
Osa nyt julkistetuista hankkeista toteutuu. Osa muuttuu matkan varrella. Jotkin voivat jäädä kokonaan rakentamatta.
Siksi hankkeiden lukumäärää kiinnostavampi kysymys on vähitellen se, kuinka moni suunnitelmista muuttuu todellisiksi investoinneiksi ja kuinka suuri osa niiden taloudellisesta hyödystä jää Suomeen.
Tämä koskee myös Applied Digitalia. Yhtiön ilmoitus on merkittävä uusi avaus, mutta toistaiseksi kyse on kehityshankkeesta ja potentiaalisesta sähkökapasiteetista, ei valmiista gigawatin datakeskuksesta.
Datakeskukset tuovat työtä jo ennen valmistumistaan
Datakeskusten vaikutukset eivät ala vasta silloin, kun palvelimet käynnistyvät.
Rakentaminen tarvitsee maanrakennusta, sähköasennuksia, rakennustekniikkaa, suunnittelua, logistiikkaa ja lukuisia alihankkijoita.
Ylen kesällä julkaisemien tietojen mukaan datakeskustyömailla työskenteli Suomessa jo noin 10 000 ihmistä, joista yli puolet oli suomalaisia.
Vaikutus näkyy myös suunnittelualalla. Datakeskuksista on tullut merkittävä uusi rakennus- ja suunnittelukohde aikana, jolloin suomalainen rakentaminen on muuten kärsinyt pitkään heikosta suhdanteesta.
Tämä tekee buumista taloudellisesti kiinnostavamman kuin pelkät investointien kokonaisluvut antavat ymmärtää.
Jos Suomeen syntyy pysyvä datakeskusekosysteemi, ympärille voi muodostua myös osaamista, suunnittelua ja palveluyrityksiä, joita tarvitaan seuraavissa hankkeissa.
Sähköstä tulee kasvun pullonkaula
Sama kehitys tuo kuitenkin vastaan rajan, jota ei voi ratkaista pelkästään rakentamalla lisää halleja.
Datakeskukset tarvitsevat paljon sähköä.
Fingrid arvioi Suomen sähkönkulutuksen lähtevän lähivuosina voimakkaaseen kasvuun erityisesti datakeskusten ja sähkökattiloiden vuoksi. Samalla sähköntuotanto ja kulutus sijaitsevat eri puolilla maata.
Ongelma ei siis välttämättä ole vain sähkön kokonaismäärä. Sähkö pitäisi saada oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Suomessa valmistellaankin muutoksia, joiden tarkoituksena on ohjata suuria sähkönkäyttäjiä alueille, joissa verkossa on paremmin tilaa.
Tästä voi muodostua datakeskusbuumin seuraava vaihe: yritykset eivät enää valitse Suomessa vain kaupunkia tai tonttia, vaan käytännössä paikkaa sähköverkon ehdoilla.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Datakeskukset ovat Suomelle mahdollisuus, mutta niiden arvoa ei kannata mitata pelkästään sillä, kuinka monta miljardia euroa yritykset ilmoittavat investoivansa.
Olennaisempaa on, mitä niiden ympärille jää.
Parhaassa tapauksessa datakeskusinvestoinnit tuovat Suomeen rakentamista, pysyviä työpaikkoja, verotuloja, kansainvälisiä teknologiayhtiöitä, uutta sähköntuotantoa ja osaamista. Datakeskusten hukkalämpöä voidaan joissakin hankkeissa hyödyntää myös kaukolämmössä.
Samalla niiden valtava sähköntarve pakottaa Suomen ratkaisemaan sähköverkon kapasiteettiin, uuden tuotannon rakentamiseen ja hankkeiden sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä.
Suomen kannalta kiinnostavin tavoite ei siksi ole mahdollisimman suuri määrä datakeskuksia.
Tavoite on saada mahdollisimman paljon hyötyä niistä datakeskuksista, jotka tänne rakennetaan.
Jos tekoälytalouden fyysinen infrastruktuuri todella keskittyy tulevina vuosina uusiin maihin, Suomella on nyt harvinainen mahdollisuus päästä mukaan kehityksen alkuvaiheessa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Tekoälybuumi alkaa näkyä suomalaisessa maisemassa.
Tekoälyn kasvu ei tarkoita vain uusia sovelluksia. Se tarkoittaa myös rakennustyömaita, sähkölinjoja, uusia teollisuusalueita ja miljardiluokan infrastruktuuria eri puolilla Suomea.
2. Datakeskukset voivat tuoda työtä yllättäville aloille ja paikkakunnille.
Hyöty ei rajoitu ohjelmoijiin. Rakentajat, sähköasentajat, suunnittelijat, maanrakentajat ja monet paikalliset palveluyritykset voivat päästä osaksi investointeja.
3. Datakeskusten määrä ei vielä kerro niiden todellisesta vaikutuksesta.
Jatkossa kannattaa seurata julkistettujen hankkeiden sijaan sitä, mitkä hankkeet todella rakennetaan, kuinka paljon ne käyttävät sähköä ja kuinka suuri osa niiden taloudellisesta hyödystä jää Suomeen.
Toimituksen näkökulma
Suomen datakeskusbuumissa kiinnostavinta ei lopulta ole se, rakennetaanko tänne 50, 100 vai 145 keskusta. Paljon suurempi kysymys on, onnistuuko Suomi muuttamaan poikkeuksellisen kansainvälisen kiinnostuksen pitkäaikaiseksi taloudelliseksi hyödyksi. Jos datakeskukset tuovat mukanaan sähköntuotantoa, osaamista, työtä ja uutta teknologiaa, kyse voi olla paljon suuremmasta muutoksesta kuin uusista palvelinhalleista. Tekoälyajan suomalainen menestystarina voi alkaa paikasta, jota harva yhdistää tekoälyyn: sähköverkosta.
Lähteet
- Applied Digital Corporation – Applied Digital Secures Up to 1 GW of Potential Power Capacity in Finland, 6.10.2026
- Yle – Suomessa on julkistettu tänä vuonna useampi kuin yksi uusi datakeskus viikossa, 7.10.2026
- Fingrid – Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun, 18.8.2026
- Fingrid – Sähköntuotannon lähelle sijoittuminen kasvattaa sähköverkon liitettävyyttä, 9.9.2026
- Ylen aiempi uutisointi datakeskusten työllisyysvaikutuksista Suomessa. yle.fi
