Suomen teknologia-alalla tapahtuu nyt kaksi näennäisesti ristiriitaista asiaa: liiketoiminta vahvistuu, mutta työntekijöiden määrä vähenee. Samaan aikaan datakeskuksiin liittyvät työpaikkailmoitukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Yhdessä nämä havainnot kertovat muutoksesta, joka voi vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia Suomessa tulevaisuudessa tarvitaan.
Teknologia-alan kasvu ei enää kerro suoraan uusista työpaikoista
Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan uusia datakeskuksia, joiden ympärille syntyy mittavia rakennushankkeita. Samalla tietotekniikan ja viestinnän yritysten liiketoiminta on alkanut vahvistua.
Työllisyystilastoissa samanlaista kasvua ei kuitenkaan vielä näy.
Ilmarisen 15. lokakuuta julkaiseman suhdanneindeksin mukaan viestinnän ja tietotekniikan toimialan työntekijämäärä väheni syyskuussa 1,6 prosenttia vuodentakaisesta.
Tilastokeskuksen tuoreimmat liiketoimintaluvut kertovat toisenlaisesta kehityksestä. Informaation ja viestinnän toimialan liikevaihto kasvoi elokuussa 5,1 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettu tuotannon volyymi 3,3 prosenttia vuodentakaisesta.
Yritysten liiketoiminta voi siis kasvaa ilman, että työntekijöiden määrä kasvaa samassa tahdissa.
Tämä ei ole sinänsä uusi talouden ilmiö. Teknologia-alan muutoksessa siitä tulee kuitenkin erityisen kiinnostava, koska samaan aikaan syntyy aivan uudenlaista työvoiman kysyntää.
Datakeskusten ympärillä tapahtuu jotain poikkeuksellista
Työpaikkapalvelu Duunitorin 15. lokakuuta julkaisema aineisto kertoo datakeskuksiin liittyvien rekrytointi-ilmoitusten voimakkaasta kasvusta.
Tammi–syyskuussa 2026 datakeskus mainittiin yli 3 400 työpaikkailmoituksessa. Edellisen vuoden vastaavana aikana mainintoja oli noin 900.
Kasvua kertyi 277 prosenttia.
Erityisen nopeaa kehitys oli syyskuussa, jolloin datakeskuksiin liittyviä ilmoituksia julkaistiin lähes 800. Vuotta aiemmin niitä oli noin 130.
Määrä on edelleen pieni suhteessa Suomen koko työmarkkinaan. Datakeskusilmoitukset muodostivat syyskuussa 3,2 prosenttia kaikista Duunitorin julkaisemista työpaikkailmoituksista.
Silti niiden merkitys rekrytointimarkkinan muutoksessa oli huomattava. Duunitorin mukaan datakeskusilmoitusten lisääntyminen selitti syyskuussa koko palvelun työpaikkailmoitusten kasvun. Ilman niitä ilmoituksia olisi ollut hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Luvut eivät tarkoita, että Suomeen olisi syntynyt 3 400 uutta datakeskustyöpaikkaa. Kyse on ilmoituksista, joissa datakeskus on mainittu, ja sama hanke tai tehtävä voi näkyä rekrytointiaineistossa usealla tavalla.
Ilmoitusten kasvu kertoo silti selvästi siitä, että datakeskushankkeisiin etsitään aiempaa enemmän työntekijöitä.
Yllättävin ammatti ei ole ohjelmistokehittäjä
Datakeskukset yhdistetään helposti palvelimiin, ohjelmistoihin, tekoälyyn ja kansainvälisiin teknologiayhtiöihin.
Työpaikkailmoitukset kertovat kuitenkin, että suurin välitön kysyntä kohdistuu aivan toisenlaiseen osaamiseen.
Duunitorin aineistossa rakennusalaan liittyvät tehtävät muodostivat 46 prosenttia tämän vuoden datakeskusilmoituksista. Teollisuuden ja teknologian osuus oli 18 prosenttia.
Tieto- ja tietoliikennetekniikan tehtävät sijoittuivat vasta kolmanneksi kahdeksan prosentin osuudella.
Yleisimmin haettu ammattinimike oli sähköasentaja. Sen jälkeen tulivat projektipäällikkö, sähköinsinööri, maanrakennustyöntekijä ja kaivinkoneenkuljettaja.
Tässä on Viikon näkökulman olennainen havainto.
Kun puhumme Suomen teknologisesta kasvusta, kuvittelemme usein uusia ohjelmistoyrityksiä ja asiantuntijatyöpaikkoja. Suurten teknologiahankkeiden ensimmäiset työllisyysvaikutukset voivat kuitenkin näkyä sähköasennuksissa, maanrakennuksessa ja talotekniikassa.
Tekoälyn tarvitsemaa laskentakapasiteettia ei rakenneta pelkällä ohjelmointiosaamisella. Tarvitaan myös sähköverkkoja, jäähdytystä, rakennuksia ja niiden ylläpitoa.
Perinteiset tekniset ammatit voivat siten olla ratkaisevassa asemassa uuden teknologian käyttöönotossa.
Rakennustyö ja pysyvä työpaikka ovat kaksi eri asiaa
Datakeskusinvestoinneista puhuttaessa on tärkeää erottaa toisistaan rakentamisen aikainen ja valmistumisen jälkeinen työllisyys.
Suuren datakeskuksen rakentaminen tarvitsee monenlaisia ammattilaisia. Rakennusvaiheessa työskentelee esimerkiksi asentajia, suunnittelijoita, koneenkuljettajia ja työnjohtajia.
Kun laitos valmistuu, työn luonne muuttuu.
Datakeskus tarvitsee edelleen esimerkiksi ylläpidon, sähkötekniikan, jäähdytyksen, turvallisuuden ja tietojärjestelmien ammattilaisia. Pysyviä työpaikkoja syntyy kuitenkin yleensä selvästi vähemmän kuin rakentamisen aikana.
Ilmarisen asiantuntija-arvion mukaan datakeskusinvestointien suurimmat suorat työllisyysvaikutukset syntyvät tavallisesti juuri rakennusvaiheessa.
Siksi miljardiluokan investointisuunnitelmaa ei voi suoraan muuttaa arvioksi tuhansista pysyvistä työpaikoista.
Tämä ei tee investoinnista merkityksetöntä. Rakentaminen, hankinnat, ylläpito ja mahdolliset muut paikalliset vaikutukset voivat hyödyttää monia yrityksiä.
Mutta taloudellinen investointi, tilapäinen työvoimatarve ja pysyvä työllisyys ovat eri mittareita.
Juuri niiden erottaminen on tärkeää, kun arvioidaan datakeskusten merkitystä Suomelle.
Mitä tämä tarkoittaa työnhakijalle ja opiskelijalle?
Työmarkkinoiden muutos herättää kysymyksen siitä, millaiseen osaamiseen kannattaa panostaa.
Tuoreet ilmoitukset kertovat, että datakeskushankkeissa tarvitaan esimerkiksi sähkötekniikan, talotekniikan, automaation ja projektinhallinnan taitoja.
Samalla myös tietotekniikan osaamiselle on kysyntää. Datakeskusten käyttö edellyttää palvelinympäristöjen, tietoverkkojen ja turvallisuuden hallintaa.
Työmarkkinat eivät siis yksinkertaisesti jakaudu voittaviin ja häviäviin ammatteihin.
Osaamisen yhdistelmät voivat muuttua entistä arvokkaammiksi. Esimerkiksi sähkötekniikan ammattilaiselle automaation osaaminen voi avata uusia mahdollisuuksia. Tietotekniikan asiantuntijalle taas fyysisen infrastruktuurin, tietoturvan tai energiajärjestelmien tunteminen voi olla hyödyksi.
Myös kansainvälisyys näkyy. Duunitorin tarkastelemista tämän vuoden datakeskusilmoituksista yli kolmannes oli englanninkielisiä.
Tämä kertoo, että monissa tehtävissä teknisen osaamisen rinnalla tarvitaan valmiutta toimia kansainvälisissä työympäristöissä.
Yksittäisten työpaikkailmoitusten perusteella ei silti voida ennustaa, mitä ammatteja tarvitaan eniten esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua.
Ne tarjoavat ajankohtaisen näkymän siihen, millaisesta osaamisesta yritykset ovat nyt valmiita kilpailemaan.
Tekoälyn vaikutuksista on liian aikaista tehdä lopullisia päätelmiä
Teknologia-alan työntekijämäärän laskua olisi houkuttelevaa selittää tekoälyn yleistymisellä.
Sellaiseen johtopäätökseen nykyiset luvut eivät kuitenkaan riitä.
Ilmarisen aineistossa työntekijämäärän lasku alkoi alkuvuonna 2024. Taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi yritysten kustannuspaineet, muuttunut kysyntä, rekrytointien lykkääminen ja työn organisoinnin muutokset.
Tekoäly voi olla yksi kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, mutta sen tarkkaa osuutta ei näiden tilastojen perusteella tunneta.
Lisäksi Ilmarisen ja Duunitorin aineistot mittaavat eri asioita.
Ilmarisen suhdanneindeksi seuraa työntekijämäärän muutoksia yli 50 000 asiakasyrityksen ja noin 600 000 työntekijän joukossa. Se ei kata kaikkia Suomen työntekijöitä.
Duunitorin aineisto puolestaan kertoo palvelussa julkaistuista ilmoituksista, joissa datakeskus mainitaan. Ne voivat liittyä useisiin toimialoihin ja sekä määräaikaisiin että pitkäkestoisiin tarpeisiin.
Lukuja ei siksi voi asettaa vastakkain todisteena siitä, että työpaikat olisivat siirtyneet suoraan IT-yrityksistä datakeskustyömaille.
Ne osoittavat kuitenkin kaksi samanaikaista kehityssuuntaa: perinteisen teknologia-alan työllisyys ei ole vielä elpynyt, mutta uuden teknologisen infrastruktuurin rakentaminen synnyttää voimakasta rekrytointikysyntää.
Suomen seuraava kasvukysymys koskee osaamista
Datakeskusten merkitystä Suomelle pitäisi arvioida pidemmällä aikavälillä myös sen perusteella, mitä niiden ympärille jää rakentamisen päätyttyä.
Syntyykö pysyviä työpaikkoja? Saavatko suomalaiset yritykset uusia asiakkaita ja tilauksia? Kehittyykö sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää myös seuraavissa hankkeissa?
Näillä kysymyksillä on merkitystä myös koulutuksen suunnittelulle.
Jos sähkötekniikan, automaation ja jäähdytysjärjestelmien osaajista tulee pulaa, koulutuksen ja yritysten yhteistyön on pystyttävä vastaamaan tarpeeseen. Toisaalta koulutuspaikkojen lisäämistä ei pidä perustaa pelkästään tilapäiseen rakennusbuumiin.
Suurten investointien onnistumista ei voi arvioida vain euroilla tai uusien työmaiden määrällä. Myös energiankulutus, paikalliset vaikutukset ja investointien pitkäaikainen taloudellinen hyöty kuuluvat kokonaiskuvaan.
Suomen teknologinen kasvu ei siis välttämättä näytä enää samalta kuin aiempina vuosikymmeninä.
Seuraava ratkaiseva merkki ei ole pelkästään se, kuinka monta uutta datakeskusta Suomeen suunnitellaan. Kiinnostavampaa on nähdä, kuinka suuri osa tämänhetkisestä rakennusvaiheen työvoimatarpeesta muuttuu pysyväksi osaamiseksi, yritystoiminnaksi ja työpaikoiksi.
Siitä alkaa selvitä, kuinka paljon uuden teknologian investoinneista jää Suomeen myös sen jälkeen, kun rakennustyömaiden valot sammuvat.
Lähteet
- Ilmarinen: Ilmarisen suhdanneindeksi: Milloin IT- ja viestintäalan kasvu muuttuu työpaikoiksi? Julkaistu 15.10.2026.
- Duunitori: Datakeskuksiin rekrytoidaan nyt ennätyksellisen paljon tekijöitä – eniten haetaan sähköasentajia. Julkaistu 15.10.2026.
- Tilastokeskus: Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, elokuu 2026. Julkaistu 30.9.2026.
