Nopeampi diagnoosi ei tarkoita vain tehokkaampaa teknologiaa. Se voi tarkoittaa vähemmän epävarmuutta, parempia hoitotuloksia ja tuhansien ihmisten elämän muuttumista. 

Kun ihmiselle kerrotaan, että aivoissa on havaittu mahdollinen kasvain, alkaa usein pitkä odotus. 

Tutkimuksia tehdään useita, kudosnäytteitä lähetetään laboratorioihin ja asiantuntijat vertailevat tuloksia ennen kuin voidaan tehdä lopullinen diagnoosi. Tänä aikana potilas ja hänen läheisensä elävät usein viikkoja epätietoisuudessa. 

Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälyyn perustuvan menetelmän, joka voi tunnistaa aivokasvaimen geneettisiä ominaisuuksia minuuteissa. 

Jos menetelmä osoittautuu laajasti toimivaksi sairaaloissa, kyse ei ole vain uudesta ohjelmistosta. 

Kyse voi olla yhdestä merkittävimmistä syöpädiagnostiikan harppauksista vuosikymmeniin. 

Aivokasvain on kilpailu aikaa vastaan 

Lääketieteessä tunnetaan yksi yksinkertainen sääntö: 

Mitä aikaisemmin sairaus tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet potilaalla on saada oikea hoito. 

Erityisesti aivokasvaimissa jokainen päivä voi vaikuttaa siihen, kuinka laajaksi kasvain ehtii kehittyä ja millaisia neurologisia oireita se aiheuttaa. 

Nykyisin diagnoosi perustuu kuvantamiseen, kudosnäytteisiin, laboratoriotutkimuksiin ja patologien arvioihin. 

Prosessi on tarkka, mutta usein hidas. 

Tekoäly voi analysoida samoja tietoja sekunneissa ja löytää niistä rakenteita, joiden tunnistamiseen ihmiseltä kuluisi huomattavasti enemmän aikaa. 

Siksi monet tutkijat uskovat, että tekoäly ei tule korvaamaan lääkäreitä, vaan muuttamaan heidän työnsä tehokkaammaksi. 

Tekoäly on jo muuttamassa sairaaloita 

Moni yhdistää tekoälyn edelleen chatboteihin tai kuvien luomiseen. 

Todellisuudessa suurimmat vaikutukset voivat syntyä terveydenhuollossa. 

Tekoälyä käytetään jo: 

• rintasyövän seulonnoissa 

• keuhkokuvien analysoinnissa 

• ihosyövän tunnistamisessa 

• sydänsairauksien riskien arvioinnissa 

• lääkkeiden kehittämisessä 

• genomitutkimuksessa 

Aivokasvainten nopea diagnostiikka olisi luonnollinen seuraava askel. 

Kyse on samalla koko lääketieteen muutoksesta. 

Perinteisesti lääkäri on kerännyt tietoa ja tehnyt päätöksen. 

Tulevaisuudessa tekoäly voi käydä läpi miljoonia vertailutapauksia sekunneissa ja antaa lääkärille perustellun analyysin päätöksenteon tueksi. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomi on poikkeuksellisen hyvässä asemassa hyödyntämään tällaisia innovaatioita. 

Meillä on maailman kattavimpiin kuuluvat sähköiset potilastietojärjestelmät, korkeatasoinen syöpätutkimus sekä vahva terveysteknologian osaaminen. 

HUS, yliopistosairaalat, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja useat suomalaiset terveysteknologiayritykset kehittävät aktiivisesti tekoälyratkaisuja diagnostiikkaan. 

Suomi on myös yksi maailman johtavista genomitutkimuksen maista. 

Jos tekoälyyn perustuvat diagnostiikkamenetelmät yleistyvät, Suomi voi olla niiden käyttöönotossa Euroopan kärjessä. 

Se voisi tarkoittaa: 

• nopeampia diagnooseja 

• tehokkaampaa syövän hoitoa 

• lyhyempiä hoitojonoja 

• pienempiä kustannuksia 

• uusia suomalaisia terveysteknologiayrityksiä 

• kasvavaa terveysteknologian vientiä 

HealthTech on jo nyt yksi Suomen nopeimmin kasvavista vientialoista. 

Tekoälyn läpimurto voi kiihdyttää tätä kehitystä entisestään. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

Useimmat ihmiset eivät koskaan tarvitse aivokasvaimen diagnoosia. 

Mutta lähes jokainen tarvitsee joskus terveydenhuoltoa. 

Siksi uutinen koskee paljon laajempaa joukkoa kuin syöpäpotilaita. 

Käytännössä tämä voi tarkoittaa: 

• Vakavan sairauden diagnoosi voidaan tulevaisuudessa saada päivien tai viikkojen sijaan saman hoitopäivän aikana. 

• Potilas pääsee nopeammin oikean hoidon piiriin ja epävarmuus vähenee. 

• Lääkäreille jää enemmän aikaa potilaiden kohtaamiseen, kun tekoäly hoitaa suuren osan tietojen analysoinnista. 

Suurempi muutos tapahtuu näkymättömästi 

Digitalisaatio muutti pankit. 

Verkkokauppa muutti vähittäiskaupan. 

Tekoäly voi muuttaa terveydenhuollon yhtä perusteellisesti. 

Muutos ei välttämättä näy robottilääkäreinä tai futuristisina sairaaloina. 

Se näkyy siinä, että tutkimukset valmistuvat nopeammin, virheitä tehdään vähemmän ja lääkäri saa enemmän tietoa käyttöönsä ennen päätöksen tekemistä. 

Potilas ei ehkä edes huomaa, että taustalla työskentelee tekoäly. 

Hän huomaa vain saavansa vastauksen nopeammin. 

TOIMITUKSEN NÄKÖKULMA 

Suomessa keskustelu tekoälystä keskittyy usein siihen, viekö se työpaikkoja tai korvaako se ihmisiä. 

Tämä uutinen muistuttaa, että tekoälyn merkittävin vaikutus voi olla aivan muualla. 

Se voi pelastaa aikaa. 

Ja terveydenhuollossa aika on usein arvokkain mahdollinen resurssi. 

Yksi päivä voi ratkaista, kuinka laajaksi kasvain ehtii kehittyä. 

Yksi tunti voi nopeuttaa leikkauspäätöstä. 

Yksi minuutti voi käynnistää oikean hoidon. 

Siksi tämä ei ole pelkästään teknologiatarina. 

Tämä on tarina siitä, miten tutkimus, data ja lääketiede voivat yhdessä tehdä terveydenhuollosta inhimillisempää. 

Tekoäly ei korvaa lääkäriä. 

Se voi antaa lääkärille enemmän aikaa olla lääkäri. 

Ja juuri siinä piilee tämän uutisen todellinen merkitys. 

Jos kehitys jatkuu samaan suuntaan, seuraavan vuosikymmenen suurimmat terveydenhuollon innovaatiot eivät välttämättä ole uusia lääkkeitä tai uusia leikkausmenetelmiä. 

Ne voivat olla näkymättömiä algoritmeja, jotka auttavat ihmisiä saamaan oikean diagnoosin silloin, kun sillä on eniten merkitystä. 

Lähteet 

• Nature Medicine 

• Heidelbergin yliopiston tutkijaryhmän julkaisut 

• Kansainväliset tekoälyn diagnostiikkaa käsittelevät tutkimukset 

• WHO:n syöpätilastot 

• OECD:n terveydenhuollon digitalisaatioraportit