Matkailijat pakkautuvat samoihin suosikkikohteisiin, vaikka muualla olisi tilaa. Nämä 10 nousevaa matkakohdetta kannattaa tuntea vuonna 2027.
Rooma, Barcelona ja monet muut matkailusuosikit yrittävät selvitä valtavista kävijämääristä. Samaan aikaan maailmassa on kohteita, joissa ongelma on lähes päinvastainen: matkailijoita olisi mahdollista ottaa vastaan enemmän. Vuoden 2027 kiinnostava matkailutrendi saattaakin olla tunnetuimman kohteen vaihtaminen paikkaan, jossa vierailulla on suurempi merkitys myös paikallisille.
Matkailijoita ei välttämättä ole liikaa – he ovat väärissä paikoissa
Matkailun suurimmista ongelmista puhuttaessa yksi sana nousee esiin yhä uudelleen: liikaturismi.
Tunnetuissa eurooppalaisissa matkailukaupungeissa ongelma näkyy ruuhkina, asuntojen hintojen nousuna, paikallisten tyytymättömyytenä ja suosituimpien nähtävyyksien valtavina kävijämäärinä. Rooman Trevin suihkulähteellä käy päivittäin kymmeniätuhansia ihmisiä. Barcelonassa, Amsterdamissa ja muissa suosikkikaupungeissa matkailun määrää on jouduttu jo aktiivisesti hallitsemaan.
Tilanne näyttää toisenlaiselta, kun katse siirretään pois maailman tunnetuimmista nähtävyyksistä.
Monissa paikoissa on hotelleja, ravintoloita, paikallisia matkailuyrittäjiä, luontoa ja nähtävää – mutta huomattavasti vähemmän kansainvälisiä vierailijoita. Matkailijoiden käyttämällä rahalla olisi näissä kohteissa myös suurempi merkitys paikalliselle taloudelle.
Tähän ajatukseen perustuu matkailuyhtiö Intrepid Travelin vuoden 2027 Not Hot List.
Listalle ei ole etsitty vain mahdollisimman tuntemattomia paikkoja. Kohteen pitää saada vähemmän vierailijoita kuin vastaavien tunnettujen matkakohteiden, mutta samalla sen täytyy olla valmis ottamaan matkailijoita vastaan. Kolmantena ehtona on jokin uusi syy matkustaa sinne juuri vuonna 2027: paremmat yhteydet, uusi reitti, tapahtuma, infrastruktuuri tai muu matkailua tukeva kehitys.
Tuloksena syntyi lista, joka ulottuu Kenian savanneilta Georgian vuorille, Sri Lankan teeviljelmille ja aina naapurimaamme Ruotsin järviseudulle.
1. Samburu National Reserve, Kenia – safari ilman Maasai Maran ruuhkia
Jos matkailija lähtee Keniaan safarille, yksi nimi hallitsee helposti suunnitelmia: Maasai Mara.
Samburu National Reserve osoittaa, ettei sen tarvitse olla ainoa vaihtoehto.
Samburussa käy vuosittain vain murto-osa Maasai Maran vierailijamäärästä. Ero näkyy konkreettisesti safarilla: vähemmän ajoneuvoja tarkoittaa rauhallisempaa kokemusta maisemassa, jossa elävät muun muassa norsut, leijonat, leopardit ja gepardit.
Alueella tavataan lisäksi eläimiä, joista käytetään nimitystä Samburu Special Five. Niihin kuuluvat verkkokirahvi, grevynseepra, somalianstrutsi, beisa ja poikkeuksellisen pitkäkaulainen gerenuk-antilooppi.
Samburun nostamisessa ei kuitenkaan ole kyse vain siitä, että matkailijalle tarjotaan rauhallisempi safari. Kenian tavoitteena on levittää matkailun hyötyjä laajemmalle sen sijaan, että suuri osa kävijöistä keskittyisi samoihin luonnonpuistoihin.
Matkailijan valitsema kansallispuisto vaikuttaa siis myös siihen, missä matkailusta syntyvät työpaikat ja tulot näkyvät.
2. Mestia, Georgia – Kaukasuksen vuoret ovat vasta avautumassa suuremmalle yleisölle
Alpeilla yksinäistä vuoristopolkua joutuu monin paikoin etsimään. Georgian Svanetissa tilanne on vielä toinen.
Kaukasuksen vuoristossa sijaitseva Mestia yhdistää jylhät vuoret, vanhat kylät ja alueelle tunnusomaiset keskiaikaiset kiviset puolustustornit. Svanien kulttuuri ja maisema tekevät alueesta hyvin erilaisen kuin Euroopan tunnetuimmat vuoristolomakohteet.
Mestia toimii tukikohtana vaelluksille, joista tunnetuimpiin kuuluu reitti kohti Ushgulia. Matkalla kuljetaan vuoristokylien, jokilaaksojen ja Kaukasuksen korkeiden huippujen keskellä.
Mestia saa edelleen alle 100 000 vierailijaa vuodessa. Vertailu Euroopan tunnetuimpiin vuoristoalueisiin kertoo mittakaavasta: Alpeilla matkailijoita lasketaan kymmenissä miljoonissa.
Tilanne ei välttämättä säily tällaisena pitkään. Alueen matkailuinfrastruktuuria kehitetään ja saavutettavuutta parannetaan. Mestiaa rakennetaan ympärivuotiseksi kohteeksi sekä vaeltajille että talvimatkailijoille.
Juuri nyt se on esimerkki paikasta, joka on tunnettu seikkailumatkailijoiden keskuudessa mutta ei vielä kansainvälisen massaturismin kohde.
3. Pohjois-Jordanian ylängöt – aivan toisenlainen Jordania
Jordanian matkailumainoksissa toistuvat usein samat värit: Petran punertava kallio ja Wadi Rumin aavikon hiekka.
Maan pohjoisosa rikkoo mielikuvan nopeasti.
Northern Highlandsin alueella vastaan tulevat vihreät kukkulat, mäntymetsät, luonnonsuojelualueet, viljelymaisemat ja roomalaiset rauniot. Ilmastokin on viileämpi kuin Jordanian tunnetuimmilla aavikkoalueilla.
Alueen kiinnostavuus perustuu myös siihen, miten matkailua rakennetaan. Paikalliset majatalot, perheiden tarjoamat ateriat ja yhteisöpohjaiset matkailupalvelut vievät matkailijan lähemmäksi maaseudun arkista elämää.
Samalla matkailusta syntyvä raha jakautuu paikkoihin, jotka jäävät helposti Petran ja Wadi Rumin valtavan vetovoiman varjoon.
Pohjois-Jordania muistuttaa, kuinka helposti kokonainen maa typistyy matkailussa muutamaan kuuluisaan nähtävyyteen.
4. Whitehorse, Kanada – pysähdy portille sen sijaan, että kulkisit siitä läpi
Kanadan Yukonin pääkaupunki Whitehorse on monelle matkailijalle ennen kaikkea lähtöpiste. Sieltä jatketaan kohti pohjoisen erämaita.
Nyt ajatusta yritetään kääntää ympäri: entä jos Whitehorse olisikin itse matkakohde?
Kaupungin ympärillä avautuvat Yukonin metsät, joet, vuoret ja valtavat erämaa-alueet. Kesällä tarjolla ovat patikointi, melonta ja maastopyöräily, talvella hiihto ja pohjoisen lumiset maisemat.
Alueen kiinnostavuus ei kuitenkaan rajoitu luontoon. Yukonin alkuperäiskansojen kulttuuri tarjoaa mahdollisuuden tutustua pohjoiseen niiden yhteisöjen näkökulmasta, jotka ovat eläneet alueella sukupolvien ajan.
Whitehorsen ympärivuotista matkailua kehitetään samalla järjestelmällisemmin. Uusi arktisen Kanadan matkailuyhteistyö pyrkii vahvistamaan paikallisyhteisöihin perustuvaa matkailua pohjoisilla alueilla.
Whitehorsen kohdalla kiinnostava muutos onkin siinä, että aikaisemmin läpikulkupaikkana tunnettu kaupunki yrittää saada matkailijat viipymään.
5. Alonnisos, Kreikka – kreikkalainen saari ilman tunnetuimpien naapureiden väkijoukkoja
Kreikan saaristossa liikaturismin ongelmat ovat tulleet tutuiksi erityisesti Santorinilla ja Mykonoksella. Alonnisoksella tunnelma on toisenlainen.
Sporadien saariryhmään kuuluva saari vastaanotti vuonna 2024 noin 70 000 matkailijaa. Läheisellä Skiathoksella määrä oli noin puoli miljoonaa.
Alonnisoksen vetovoima rakentuu kirkkaan Egeanmeren, rantojen, kylien ja luonnon ympärille. Saaren ympäristö kuuluu myös Välimeren merkittäviin merensuojelualueisiin, ja alue on tärkeä elinympäristö uhanalaiselle välimerenmunkkihylkeelle.
Meren alta löytyy lisäksi jotakin epätavallista. Peristeran saaren edustalla sijaitsevan antiikin aikaisen laivanhylyn ympärille on rakennettu vedenalainen museo, johon sukeltajat pääsevät tutustumaan.
Alonnisos osoittaa, että Kreikan saarilomasta ei tarvitse luopua liikaturismin vuoksi. Saaren vaihtaminen vähemmän tunnettuun voi muuttaa koko matkan luonteen.
6. Dili, Timor-Leste – Kaakkois-Aasian matkailukartan hiljainen nurkka
Kaakkois-Aasia kuuluu maailman suuriin matkailualueisiin, mutta matkailijat jakautuvat sielläkin hyvin epätasaisesti.
Timor-Leste eli Itä-Timor kuuluu alueen vähiten vierailtuihin maihin. Pääkaupunki Dili toimii porttina kohteeseen, joka on monelle eurooppalaiselle edelleen lähes tuntematon.
Maan rannikon edustalla on koralliriuttoja, sisämaassa vuoristoa ja kahviviljelmiä. Läheinen Atauron saari tuo Dilin ulottuville myös sukellusta ja meriluontoa.
Yksi syy vuoden 2027 nostoon on saavutettavuuden paraneminen. Lentoyhteyksiä Diliin on lisätty muun muassa Darwinista ja Kuala Lumpurista.
Tässä kohteessa juuri matkailun kehittymättömyys on osa kiinnostavuutta – mutta samalla se vaatii matkailijalta enemmän kuin valmis lomakeskus. Timor-Leste ei tarjoa samanlaista siloteltua matkailukoneistoa kuin monet sen naapurit.
Se tarjoaa mahdollisuuden nähdä Kaakkois-Aasian maa vaiheessa, jossa kansainvälinen matkailu on vasta rakentumassa.
7. Pekoe Trail, Sri Lanka – 300 kilometriä teeviljelmien keskellä
Sri Lankan rannat ovat maailmankuuluja. Maan keskiosien ylängöillä on kuitenkin syntynyt aivan toisenlainen matkailukohde.
Pekoe Trail on noin 300 kilometrin pituinen pitkän matkan vaellusreitti. Se kulkee teeviljelmien, metsien, vesiputousten, kylien ja vuoristomaisemien halki.
Reitin kiinnostavuus ei ole pelkästään maisemissa. Sen ajatuksena on tuoda matkailijoita pienempiin yhteisöihin ja levittää matkailusta syntyviä tuloja tunnetuimpien kohteiden ulkopuolelle.
Vaeltaja näkee samalla läheltä Sri Lankan teekulttuuria, joka tunnetaan maailmalla ennen kaikkea valmiista tuotteesta. Reitillä tee ei ole pakkaus kaupan hyllyllä vaan kokonainen maisema, elinkeino ja osa paikallista elämää.
Pekoe Trail edustaa matkailun toista kasvavaa suuntausta: määränpään sijasta matkan tärkeimmäksi kokemukseksi nousee itse eteneminen.
8. Liepāja, Latvia – ensi vuonna tämä Itämeren kaupunki saa koko Euroopan huomion
Yksi listan suomalaisittain kiinnostavimmista kohteista löytyy Latviasta.
Itämeren rannalla sijaitseva Liepāja on vuonna 2027 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Se tarkoittaa kaupungille vuotta, jolloin kulttuuriohjelma tuo alueelle satoja tapahtumia ja huomattavasti tavallista enemmän kansainvälistä näkyvyyttä.
Liepāja ei kuitenkaan ole pelkkä kulttuuritapahtumien näyttämö.
Kaupungissa on noin kahdeksan kilometriä hiekkarantaa, historiallista arkkitehtuuria ja erikoinen sotilasperintö. Karostan entinen sotilassatama kertoo kaupungin vaiheista Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton aikana.
Kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteet ulottuvat myös Liepājan ulkopuolelle ympäröiville alueille. Samalla Latvia pyrkii levittämään matkailua pois Riiasta, joka kerää suuren osan maan kansainvälisistä vierailijoista.
Vuosi 2027 tekee Liepājasta listan kohteista yhden ajankohtaisimmista juuri suomalaiselle matkailijalle: kyseessä on lähellä sijaitseva eurooppalainen kaupunki juuri ennen kuin sen kansainvälinen tunnettuus todennäköisesti kasvaa.
9. Carretera Austral, Chile – täällä matkakohde on 1 240 kilometriä pitkä
Chilen Patagoniassa listan idea muuttuu jälleen.
Carretera Austral ei ole kaupunki, saari eikä kansallispuisto. Se on noin 1 240 kilometriä pitkä tie.
Reitti kulkee Pohjois-Patagonian halki vuonojen, jäätiköiden, sademetsien, jokien ja vuorten keskellä. Matkan varrelle osuu pieniä yhteisöjä ja luonnonsuojelualueita, ja osa matkasta vaatii edelleen lauttayhteyksiä.
Carretera Austral kuuluu niihin matkoihin, joissa perille pääseminen ei ole päätavoite. Reitti itsessään on kokemus.
Patagonia ei tietenkään ole tuntematon matkailualue. Sen kuuluisimmat vaellus- ja luontokohteet houkuttelevat vierailijoita ympäri maailmaa. Carretera Austral tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden nähdä samaa valtavaa eteläamerikkalaista maisemaa alueella, jonne matkailuvirrat eivät keskity samalla tavalla.
Se sopii erityisesti matkailijalle, joka hyväksyy sen, ettei kaikkea ole rakennettu mahdollisimman helpoksi.
10. Dalsland, Ruotsi – listan yllätys löytyy aivan Suomen läheltä
Vuoden 2027 maailman kiinnostavimpien nousevien matkakohteiden listalla ei tarvitse matkustaa toiselle puolelle maailmaa.
Yksi kohteista löytyy Ruotsista.
Länsi-Ruotsissa sijaitseva Dalsland tunnetaan tuhansista järvistään, metsistään ja pienistä kylistään. Aluetta kutsutaan joskus Ruotsin järviseuduksi, ja sen vahvuudet ovat juuri sellaisia, joita moni suomalainen hakee lomalla muutenkin: melontaa, vaellusta, pyöräilyä, hiljaisuutta ja luonnossa yöpymistä.
Dalslandissa on yli 2 000 järveä. Gravel-pyöräilyyn tarkoitettuja reittejä ja teitä on satoja kilometrejä, ja alueesta on rakennettu määrätietoisesti hitaan luontomatkailun kohdetta.
Saavutettavuus on samalla parantunut uuden Malmön ja Oslon välisen junayhteyden myötä.
Dalslandin kiinnostavuus ei siis perustu yhteen nähtävyyteen, jonka eteen pitäisi jonottaa. Se perustuu lähes päinvastaiseen ajatukseen: tilaan, vapauteen ja mahdollisuuteen liikkua ilman valmista nähtävyyslistaa.
Suomalaiselle tässä on myös pieni paradoksi. Maailman nousevaksi matkakohteeksi voidaan nostaa maisema, joka tuntuu meistä hyvin tutulta – järviä, metsää ja hiljaisuutta.
Seuraava matkailutrendi ei välttämättä tarvitse uusia kohteita
Not Hot List kertoo lopulta enemmän matkailusta kuin näistä kymmenestä paikasta.
Vuosikymmeniä matkailuala on rakentunut ajatukselle, että mahdollisimman moni ihminen haluaa nähdä samat maailman kuuluisat paikat. Lentoyhteydet, hotellit, sosiaalinen media ja valmiit matkareitit ovat vahvistaneet ilmiötä entisestään.
Kun paikka muuttuu kuuluisaksi, sen suosio ruokkii itseään. Ihmiset matkustavat sinne, koska muutkin matkustavat sinne.
Samalla muutaman tunnin tai muutaman sadan kilometrin päässä voi olla kohde, jossa matkailijoita nimenomaan tarvittaisiin lisää.
Tässä mielessä matkailun seuraava suuri muutos ei välttämättä ole uuden matkakohteen löytäminen. Kiinnostavampaa on se, onnistutaanko olemassa olevia matkailijavirtoja jakamaan uudelleen.
Jos osa Santorinille suuntaavista valitsee Alonnisoksen, Maasai Maraan matkustavista Samburun tai Riikaan lentävistä jatkaa Liepājaan, vaikutus näkyy kahteen suuntaan. Paine vähenee kaikkein ruuhkaisimmissa kohteissa ja matkailutuloja syntyy alueille, joissa niille on enemmän tilaa ja tarvetta.
Mutta vähemmän tunnettu ei tarkoita rajatonta kasvua
Ajatuksessa on myös tärkeä raja.
Tämän päivän hiljainen matkakohde voi olla huomisen liikaturismin kohde, jos kävijämäärät kasvavat nopeammin kuin paikallinen ympäristö ja infrastruktuuri kestävät.
Juuri tästä syystä vuoden 2027 listalla ei ole tarkoitus osoittaa täysin koskemattomia paikkoja ja lähettää niihin mahdollisimman paljon ihmisiä. Valintaperusteisiin kuuluu nimenomaan se, että kohteella on infrastruktuuria ja kapasiteettia ottaa vastaan nykyistä enemmän matkailijoita.
Matkailun parempi jakautuminen ei myöskään poista lentämisen, luonnon kulumisen tai matkailurakentamisen ympäristövaikutuksia.
Se ratkaisee toisen ongelman: sen, että maailman matkailukysyntä keskittyy poikkeuksellisen voimakkaasti samoihin kaupunkeihin, saarille ja nähtävyyksille.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomalaiselle matkailijalle kehitys tarjoaa ennen kaikkea uuden tavan ajatella matkakohteen valintaa. Vaihtoehdon ei tarvitse löytyä kokonaan toisesta maasta. Jos tunnettu kohde on ruuhkainen, kiinnostava vaihtoehto voi löytyä saman maan toiselta alueelta.
Listan Liepāja ja Dalsland ovat tästä erityisen konkreettisia esimerkkejä. Molemmat sijaitsevat suomalaisittain lähellä, mutta jäävät kansainvälisessä matkailussa paljon tunnetumpien pohjoiseurooppalaisten kohteiden varjoon.
Samalla ilmiössä on kiinnostava kysymys myös Suomen omalle matkailulle. Meillä on paljon samoja ominaisuuksia, joilla Dalslandia nyt nostetaan kansainvälisesti: järviä, metsiä, hiljaisuutta, melontaa, pyöräilyä ja tilaa. Se, mikä suomalaiselle tuntuu tavalliselta, voi kansainväliselle matkailijalle olla juuri se kokemus, jota yhä ruuhkaisemmaksi muuttuvasta matkailumaailmasta etsitään.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
Ensimmäinen huomio on yksinkertainen: tunnetuimman kohteen valitseminen ei automaattisesti tarkoita parasta matkakokemusta. Vähemmän tunnettu vaihtoehto voi tarjota saman tyyppisen elämyksen pienemmillä väkijoukoilla.
Toiseksi matkakohteen valinnalla on taloudellinen vaikutus. Kun matkailija käyttää rahansa alueella, jossa kansainvälisiä vierailijoita käy vähän, majoitukseen, ruokaan, oppaisiin ja muihin palveluihin käytetty raha voi jakautua aivan eri tavalla kuin valmiiksi ruuhkaisessa matkailukeskuksessa.
Kolmanneksi kannattaa katsoa kohteita ennen kuin niistä tulee seuraavia hittejä. Liepājan kulttuuripääkaupunkivuosi, Dalslandin parantuneet junayhteydet, Dilin uudet lentoreitit ja Pekoe Trailin kehitys kertovat samasta ilmiöstä: matkailukartta muuttuu koko ajan.
Toimituksen näkökulma
Matkailussa on pitkään etsitty seuraavaa paikkaa, jonne kaikkien pitäisi mennä. Juuri tämä ajattelutapa on osaltaan synnyttänyt kohteita, joissa kaikki todella ovat yhtä aikaa.
Ehkä kiinnostavampi kysymys vuodelle 2027 onkin toinen: minne voisimme matkustaa niin, ettei meidän tarvitse olla siellä kaikkien muiden kanssa?
Maailmasta eivät ole loppumassa hienot matkakohteet. Olemme vain oppineet katsomaan liian usein samoihin suuntiin.
Lähteet
Intrepid Travel: Not Hot List 2027.
Intrepid Travel, syyskuu 2026: Intrepid releases 2027 Not Hot List.
Intrepid Travel / The Good Times: How to explore Intrepid’s latest Not Hot List destinations.
Globetrender, 9.9.2026: Intrepid reveals Not Hot List destinations for 2027.
Time Out, 10.9.2026: The emerging travel destinations to visit in 2027 – from northern Kenya to a quiet Greek island.
Euronews Travel, 9.9.2026: Alonnisos, Liepāja and Dalsland: The lesser-known destinations to put on your radar for 2027.
European Commission / Culture and Creativity: Liepāja – European Capital of Culture 2027.
Visit Sweden: Malmön ja Oslon välinen uusi junayhteys sekä Dalslandin saavutettavuus.
Timor-Lesten matkailuviranomainen: Timor-Leste makes top 10 list of underrated destinations to visit in 2027.
