Uusi tutkinto ei ole aina tarpeen – yritykset painottavat lyhyitä täsmäkoulutuksia
Kauppakamarien kysely avaa myös näkemyksiä siitä, kuka opinnot maksaa.
Työuran aikana tarvittava lisäosaaminen ei aina edellytä kokonaisen uuden tutkinnon suorittamista. Kauppakamarien kyselyssä yritykset pitivät yksittäisiä kursseja ja lyhyitä täsmäkoulutuksia selvästi uusia perustutkintoja tärkeämpinä henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.
Osaamisen päivittämistä pohtiva työntekijä joutuu usein suuren kysymyksen äärelle: pitäisikö palata opiskelemaan kokonaan uusi tutkinto? Yritysten vastaukset tarjoavat rinnalle pienemmän vaihtoehdon. Tarvittava lisäosaaminen voi löytyä yhdestä opintojaksosta tai rajatusta koulutuskokonaisuudesta.
Kauppakamarien osaajakyselyssä noin 81 prosenttia vastaajayrityksistä piti yksittäisiä kursseja ja opintojaksoja melko tai erittäin tärkeinä henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Lyhyitä täsmä- ja muuntokoulutuksia arvosti hieman yli 80 prosenttia.
Mahdollisuutta uuden perustutkinnon suorittamiseen piti tärkeänä 28 prosenttia vastaajista.
Ero on huomattava, mutta sen merkitys pitää rajata oikein. Yritykset arvioivat henkilöstönsä osaamisen kehittämistä. Tulokset eivät tarkoita, että perustutkinnot olisivat tarpeettomia tai että lyhyt kurssi korvaisi ammatin vaatiman pätevyyden.
Olemassa olevan osaamisen päälle tarvitaan uutta
Työssä tarvittavat taidot muuttuvat esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn käytön myötä. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan edellytä ammatin vaihtamista. Usein kyse on uuden työvälineen, menetelmän tai tehtäväkokonaisuuden oppimisesta.
Kyselyn tuloksista avautuu siksi käytännöllinen näkökulma: lisäkoulutuksen suunnittelun lähtökohtana kannattaa olla se, mitä työntekijän pitää osata seuraavaksi.
Kokonainen tutkinto antaa laajan pohjan. Täsmäkoulutuksen tarkoitus on rajatumpi. Se täydentää aiempaa osaamista juuri siinä kohdassa, jossa työ tai uusi tehtävä sitä vaatii.
Yritysten painotus tekee näkyväksi myös työntekijälle hyödyllisen eron. Osaamisen uudistaminen ja kaiken aloittaminen alusta ovat kaksi eri asiaa.
Kuka maksaa työuran aikaiset opinnot?
Kyselyssä selvitettiin myös yritysten näkemyksiä koulutuksen rahoitusvastuusta. Vastaukset vaihtelivat selvästi sen mukaan, mihin tarpeeseen koulutusta hankitaan.
Nykyiseen työhön liittyvän lisäkoulutuksen ensisijaisen rahoitusvastuun sijoitti työnantajalle 84 prosenttia vastaajista. Yrityksen sisällä uuteen tehtävään kouluttamisesta vastuun katsoi kuuluvan yritykselle 93 prosenttia.
Omasta kiinnostuksesta suoritettavat yksittäiset opinnot nähtiin puolestaan pääosin yksilön vastuuna. Näin vastasi 92 prosenttia yrityksistä. Työttömille suunnatun koulutuksen ensisijaisen rahoitusvastuun sijoitti julkiselle sektorille 90 prosenttia.
Luvut kuvaavat vastaajien näkemyksiä. Ne eivät ole uusia rahoituspäätöksiä eivätkä määritä työnantajan lakisääteisiä velvollisuuksia.
Työntekijälle tulokset tarjoavat silti hyvän keskustelun lähtökohdan. Jos koulutus palvelee nykyistä työtä tai työnantajan suunnittelemaa tehtävämuutosta, sen kustannuksista ja opiskeluun käytettävästä ajasta on perusteltua keskustella yhdessä.
Kysely kertoo yritysten tarpeista, ei työllistymistakuusta
Lokakuun 12. päivänä julkistettuihin tuloksiin perustuva kysely tehtiin elokuussa, ja siihen vastasi 885 kauppakamarien jäsenyritystä eri puolilta Suomea.
Vastaajat olivat pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Palveluala muodosti suurimman toimialaryhmän.
Aineisto kertoo, millaisia koulutusmuotoja vastaajayritykset arvostavat. Se ei mittaa sitä, kuinka moni tietyn koulutuksen suorittanut on saanut työpaikan tai edennyt urallaan.
Tämä ero on tärkeä myös koulutusta valitsevalle. Lyhyys ei itsessään tee koulutuksesta hyödyllistä. Ratkaisevaa on, mitä siinä opitaan ja mihin osaamista tarvitaan.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Kysely nostaa esiin koulutuksen ja työelämän välisen yhteyden. Tutkintojen rinnalla tarvitaan mahdollisuuksia täydentää osaamista rajatuilla kokonaisuuksilla.
Oppilaitoksille yritysten vastaukset ovat viesti siitä, että myös työuran aikaiset, lyhyemmät opinnot ovat tärkeitä. Työnantajille ne avaavat kysymyksen siitä, miten nykyisten työntekijöiden osaamista kehitetään uusien tarpeiden mukana.
Täsmäkoulutus ei ratkaise kaikkia työmarkkinoiden ongelmia. Se on kuitenkin yksi keino rakentaa yhteys aiemman osaamisen ja uuden tehtävän välille.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Määrittele ensin, mitä uutta taitoa tarvitset työssäsi. Selvitä sen jälkeen, riittääkö sen oppimiseen yksittäinen kurssi tai lyhyt täsmäkoulutus.
- Keskustele työnantajan kanssa kustannuksista ja opiskeluun käytettävästä ajasta, jos koulutus liittyy nykyiseen työhösi tai uuteen tehtävään yrityksessä.
- Arvioi koulutusta sen sisällön perusteella. Kyselyn suosima koulutusmuoto ei yksin takaa työpaikkaa, palkankorotusta tai uralla etenemistä.
Toimituksen näkökulma
Työuran aikana kertynyt osaaminen on uuden oppimisen lähtökohta. Siksi kouluttautumista kannattaa tarkastella myös täydentämisenä: mikä puuttuva taito avaisi seuraavan tehtävän tai helpottaisi nykyistä työtä? Tutkinnon laajuus ja koulutuksen hyödyllisyys eivät ole sama mittari. Hyvä koulutus rakentaa sillan siihen, mitä ihminen jo osaa, ja siihen, mitä hänen pitää osata seuraavaksi.
LähteetKeskuskauppakamari: yritysten näkemykset täsmäkoulutuksista ja koulutuksen rahoituksesta, 12.10.2026.
- Kauppakamarien osaajakyselyn alkuperäinen aineisto, PDF – 885 vastaajayritystä, koulutusmuotojen arviointi ja rahoitusvastuuta koskevat vastaukset.
