Laaja tutkimuskatsaus löysi toistuvia eroja naisten ja miesten saamassa hoidossa. Erot näkyivät useilla lääketieteen aloilla ja eri hoidoissa.
Sama sairaus, samanlainen hoidon tarve – mutta eri hoito. Tuore tutkimuskatsaus havaitsi, että naisten ja miesten saama hoito eroaa toisistaan useilla lääketieteen aloilla. Tutkijoita yllätti erityisesti se, kuinka johdonmukaisesti sama ilmiö toistui.
Potilas menee lääkäriin saadakseen hoitoa sairauteensa. Sukupuolen ei pitäisi itsessään ratkaista, päätyykö hoitopolku esimerkiksi leikkaukseen, toimenpiteeseen tai lääkitykseen.
Silti juuri tällaisia eroja löytyi tuoreessa tutkimuskatsauksessa.
University of St Andrewsin tutkijat tarkastelivat viime vuosien tutkimuksia, joissa oli mitattu naisten ja miesten tosiasiallisesti saamaa hoitoa. Tarkasteluun päätyneistä 38 potilasaineistoihin perustuneesta tutkimuksesta peräti 33:ssa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero naisten ja miesten saamassa hoidossa.
Useimmiten suunta oli sama: miehet saivat naisia enemmän aktiivista hoitoa.
Eroja löytyi eri puolilta terveydenhuoltoa
Kyse ei ollut vain yhdestä sairaudesta tai yhdestä lääketieteen erikoisalasta.
Eroja havaittiin esimerkiksi kardiologiassa, kirurgiassa, elinsiirtolääketieteessä ja päivystyshoidossa. Tarkastelluissa tutkimuksissa aktiivinen hoito saattoi tarkoittaa esimerkiksi leikkausta, stentin asentamista tai vahvempaa kipulääkitystä.
Tutkimuskatsaukseen sisältyi kaikkiaan 41 tutkimusta. Niistä 38 oli potilasrekistereihin perustuvia retrospektiivisiä tutkimuksia.
Kun tutkijat tarkastelivat niitä 29 tutkimusta, joissa tuloksia oli korjattu useiden muiden hoitoon mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden perusteella, 25:ssä havaittiin edelleen merkittävä ero naisten ja miesten hoidossa.
Tämä tekee havainnosta kiinnostavamman kuin pelkkä yksittäinen vertailu. Erot eivät kadonneet kokonaan silloinkaan, kun tutkimuksissa pyrittiin ottamaan huomioon muita potilaiden ja sairauksien välisiä eroja.
Tutkimus ei kerro, että jokainen ero olisi syrjintää
Tässä kohdassa on tärkeää vetää raja siihen, mitä tuloksista voidaan päätellä.
Tutkimuskatsaus osoittaa, että naisia ja miehiä hoidetaan usein eri tavalla. Se ei kuitenkaan osoita, että jokainen havaittu ero olisi perusteeton tai johtuisi sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.
Potilaan hoitopäätökseen voivat vaikuttaa esimerkiksi sairauden vaikeusaste, muut sairaudet, hoitoon liittyvät riskit ja potilaan omat toiveet.
Tutkijoiden huomio kiinnittyi kuitenkin siihen, ettei tarkastelluissa tutkimuksissa yleensä löytynyt hoitosuositusta, joka olisi itsessään edellyttänyt erilaista hoitoa sukupuolen perusteella.
Siksi seuraava kysymys on vaikeampi mutta olennaisempi: mistä erot syntyvät?
Lääketieteen historia voi näkyä yhä vastaanotolla
Yksi mahdollinen selitys löytyy paljon kauempaa kuin yksittäisestä lääkärin vastaanotosta.
Naiset olivat pitkään aliedustettuina lääketieteellisissä tutkimuksissa. Sen seurauksena osa sairauksia, oireita ja hoitoja koskevasta tiedosta on rakentunut aineistoille, joissa miehet ovat olleet vahvemmin edustettuina.
Tutkijat nostavat esiin myös aiempia havaintoja siitä, että naisten oireita on joissakin tilanteissa tulkittu miehiä useammin esimerkiksi ahdistukseen liittyviksi ja diagnostisia virheitä on havaittu myös silloin, kun tutkimustulokset ovat viitanneet sairauteen.
Tuore katsaus ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan sitä, kuinka suuri osa nyt havaituista hoitoeroista selittyy tällaisilla mekanismeilla.
Se paljastaa ennen kaikkea kysymyksen, jota on tutkittu yllättävän vähän.
Potilaiden hoitoeroja on tutkittu paljon vähemmän kuin työelämän tasa-arvoa
Tutkijat löysivät vuosilta 2018–2023 kaikkiaan 551 tutkimusta, joissa tarkasteltiin sukupuoleen liittyviä eroja terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuuksissa ja työelämässä.
Potilaiden tosiasiallisesti saaman hoidon sukupuolieroja käsitteli samalla ajanjaksolla vain 41 tutkimusta.
Ero kertoo tutkimuksen katvealueesta.
Terveydenhuollon tasa-arvosta voidaan keskustella paljon, mutta lopulta potilaan kannalta ratkaiseva kysymys on hyvin konkreettinen: saanko sairauteeni saman mahdollisuuden tehokkaaseen hoitoon kuin toinen vastaavassa tilanteessa oleva ihminen?
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Katsaus on kansainvälinen eikä sen perusteella voida päätellä, että samat erot toteutuisivat Suomessa samanlaisina tai samassa mittakaavassa.
Tulokset ovat silti merkityksellisiä myös suomalaiselle terveydenhuollolle. Ne nostavat esiin tarpeen tarkastella hoitopäätöksiä paitsi lääketieteellisinä ratkaisuina myös datana: saavatko samanlaisessa kliinisessä tilanteessa olevat potilaat yhdenvertaisesti tutkimuksia, toimenpiteitä ja hoitoja?
Suomen kaltaisessa laajoja terveysrekistereitä hyödyntävässä maassa tätä kysymystä on myös mahdollista tutkia järjestelmällisesti.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Hoidon erot eivät automaattisesti tarkoita huonompaa hoitoa. Potilaiden tilanteet eroavat toisistaan, ja hoitopäätöksille voi olla lääketieteellisiä perusteita.
- Omasta hoidosta kannattaa kysyä. Jos jokin hoitovaihtoehto ei sovi itselle, on perusteltua kysyä, miksi sitä ei suositella ja mitä vaihtoehtoja on tarjolla.
- Tutkimus muistuttaa, että lääketiede ei kehity vain uusilla lääkkeillä ja laitteilla. Myös vanhojen toimintatapojen mittaaminen voi paljastaa asioita, joita terveydenhuollossa ei muuten huomata.
Toimituksen näkökulma
Terveydenhuollon tasa-arvo ei lopulta ratkea sillä, kohdellaanko kaikkia näennäisesti samalla tavalla. Olennaisempaa on selvittää, saavatko samanlaisessa tilanteessa olevat ihmiset yhtäläisen mahdollisuuden parhaaseen perusteltuun hoitoon.
Tuoreen tutkimuksen kiinnostavin havainto ei siksi ole yksittäinen ero naisten ja miesten välillä. Se on se, kuinka vähän potilaiden saamien hoitojen eroja on ylipäätään järjestelmällisesti tutkittu.
Jos eroja ei mitata, niitä on myös vaikea nähdä.
Lähteet
University of St Andrews: Measured treatment differences between sexes and genders: A scoping review, julkaistu 16.9.2026.
PLOS One: Miriam Veenhuizen & Andrew O’Malley, Measured treatment differences between sexes and genders: A scoping review, 16.9.2026, DOI 10.1371/journal.pone.0356176.
Medical Xpress / University of St Andrews: Women less likely than men to be offered active medical treatment for the same conditions, 16.9.2026.
The Guardian: Women with same health conditions as men ‘less likely to be offered active treatment’, 16.9.2026.
