Marjanpoimijoiden puute uhkaa jättää suuren osan Suomen luonnonmarjoista metsiin. Se voi nostaa hintoja ja paljastaa koko alan riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta. 

Marjanpoimijoiden puute uhkaa jättää suuren osan Suomen luonnonmarjoista metsiin. Se voi nostaa hintoja ja paljastaa koko alan riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta. 

Suomen metsissä kasvaa tänäkin kesänä valtava määrä mustikoita, puolukoita ja muita luonnonmarjoja. Silti moni niistä voi jäädä poimimatta. Syynä ei ole huono sato vaan poimijapula, joka on nostanut esiin koko suomalaisen luonnonmarja-alan tulevaisuuden. 

Marjojen määrä ei ratkaise kaikkea 

Moni ajattelee, että marjojen saatavuus riippuu ennen kaikkea siitä, millainen kesä on ollut. Todellisuudessa ratkaiseva tekijä voi olla aivan toinen: löytyykö metsästä riittävästi ihmisiä keräämään sato talteen. 

Tänä vuonna tilanne on poikkeuksellisen vaikea. Suuri osa ulkomaisille kausityöntekijöille haetuista viisumeista on hylätty, koska viranomaiset ovat arvioineet, etteivät kaikki työnantajat täytä lainsäädännön edellyttämiä velvoitteita tai että alalla on edelleen työperäisen hyväksikäytön riskejä. Päätösten seurauksena tuhansia suunniteltuja poimijoita ei saavu Suomeen.

Hintojen nousu on vain näkyvin seuraus 

Kun marjoja saadaan markkinoille vähemmän, vaikutukset näkyvät nopeasti. Jalostajat kilpailevat pienemmästä raaka-ainemäärästä, mikä nostaa hankintahintoja. Lopulta vaikutus siirtyy myös kuluttajille pakastemarjojen, mehujen, hillojen ja muiden marjatuotteiden hintoihin. 

Kyse ei kuitenkaan ole vain euroista. Monelle elintarvikealan yritykselle kotimaiset luonnonmarjat ovat tärkeä kilpailuetu. Jos raaka-ainetta ei saada riittävästi, yritykset voivat joutua pienentämään tuotantoaan tai etsimään korvaavia vaihtoehtoja. Alan toimijat arvioivatkin, että merkittävä osa sadosta voi jäädä metsiin ilman riittävää työvoimaa.

Poimijapula kertoo paljon suomalaisesta työelämästä 

Marjanpoiminta on vuosikymmenten ajan perustunut yhä enemmän ulkomailta saapuviin kausityöntekijöihin. Samaan aikaan yhä harvempi suomalainen kerää marjoja ansiotarkoituksessa. 

Tämä herättää laajemman kysymyksen: mitä tapahtuu aloille, jotka ovat riippuvaisia lyhytaikaisesta kausityöstä? Marja-ala ei ole yksin. Samankaltaisia haasteita nähdään maataloudessa, puutarha-alalla ja osassa matkailuelinkeinoa. 

Viranomaisten tiukempi linja pyrkii ehkäisemään työperäistä hyväksikäyttöä, mikä on tärkeä tavoite. Samalla ala joutuu etsimään uusia toimintamalleja, joilla sekä työntekijöiden oikeudet että yritysten toimintaedellytykset voidaan turvata.

Kyse on myös suomalaisen luonnon arvosta 

Suomi tunnetaan puhtaista metsistään ja jokamiehenoikeuksista. Luonnonmarjat ovat yksi harvoista luonnonvaroista, joita kasvaa vuosittain suuria määriä ilman viljelyä. Silti niiden hyödyntäminen ei ole itsestäänselvyys. 

Ehkä tämän kesän suurin opetus on se, ettei luonnonvara muutu hyvinvoinniksi pelkän olemassaolonsa ansiosta. Se tarvitsee toimivan ketjun metsän ja kuluttajan välille – poimijat, kuljetukset, jalostuksen ja yritykset. 

Jos jokin lenkki katkeaa, marjat jäävät metsiin, vaikka sato olisi erinomainen. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomalainen luonnonmarja-ala joutuu arvioimaan uudelleen riippuvuuttaan ulkomaisesta kausityövoimasta. Samalla keskustelu työntekijöiden oikeuksista, yritysten vastuusta ja kotimaisen elintarviketuotannon huoltovarmuudesta nousee entistä tärkeämmäksi. 

Tilanne voi vauhdittaa myös uusia ratkaisuja: parempia työehtoja, tehokkaampaa rekrytointia, teknologian hyödyntämistä ja kotimaisten poimijoiden houkuttelemista alalle. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Kotimaisten luonnonmarjojen ja marjatuotteiden hinnat voivat nousta tulevina kuukausina. 

• Omatoiminen marjastus voi olla tänä vuonna aiempaa arvokkaampi tapa hankkia laadukasta lähiruokaa. 

• Kotimaisia marjatuotteita ostamalla tukee samalla suomalaista maaseutua, jalostavaa teollisuutta ja paikallisia työpaikkoja. 

Toimituksen näkökulma 

Marjanpoimijakeskustelu nähdään usein vain työvoima- tai maahanmuuttokysymyksenä. Todellisuudessa se kertoo paljon laajemmasta muutoksesta. Suomella on edelleen yksi maailman puhtaimmista luonnonmarjavaroista, mutta niiden hyödyntäminen ei ole enää pelkkä luonnon vaan myös työmarkkinoiden kysymys. 

Ehkä tärkein kysymys ei ole, riittääkö metsissä marjoja. Olennaisempaa on, pystyykö Suomi rakentamaan järjestelmän, jossa luonnon tarjoama arvo saadaan talteen vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Se ratkaisee, jäävätkö marjat metsään vai muuttuvatko ne suomalaiseksi hyvinvoinniksi. 

Lähteet 

• Yleisradio: Berry prices set to rise after Foreign Ministry rejects foreign workers’ visas (9.7.2026). (Yle.fi) 

• Yleisradio: Most seasonal visas for foreign berry pickers rejected (8.7.2026). (Yle.fi) 

• Suomen ulkoministeriön tiedotteet kausityöviisumeista ja työnantajavelvoitteista. 

• Arctic Aromas ry:n kannanotot marja-alan työvoimatilanteesta.