Kun joku pysähtyy katsomaan kukkapenkkiä, tapahtuu jotain yllättävää
Useimmat kiirehtivät kesäaamuna töihin huomaamatta, kuinka paljon väriä ympärillä on. Silti lähes jokaisessa suomalaisessa kaupungissa löytyy istutuksia, jotka tekevät kadusta viihtyisämmän, puistosta kutsuvamman ja torista paikan, jossa haluaa viipyä hieman pidempään.
Harva kuitenkaan pysähtyy miettimään, kuka ne kukat on istuttanut.
Usein taustalla ovat kaupungin puutarhurit, puistotyöntekijät tai vapaaehtoiset. Yhä useammin mukana on myös tavallisia ihmisiä, jotka käyttävät vapaa-aikaansa yhteisen ympäristön hyväksi ilman palkkaa tai näkyvyyttä.
Juuri siksi ajatus miehestä, joka istuttaa joka kesä tuhansia kukkia tuntemattomille, kertoo paljon suuremmasta ilmiöstä kuin pelkästä puutarhanhoidosta.
Kukkien historia Suomessa on samalla kaupunkien historiaa
Suomalaiset kaupungit eivät aina olleet kukkivia. Vielä 1900-luvun alkupuolella puistojen tärkein tehtävä oli tarjota avointa tilaa ja käytännöllisiä kulkureittejä.
Vähitellen kaupunkisuunnittelussa alettiin ymmärtää, että vihreä ympäristö vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuden tunteeseen. Syntyivät näyttävät kesäkukkaistutukset, puistokäytävät ja torialueiden värikkäät kokonaisuudet.
Monessa kaupungissa kesäkukat vaihdetaan vuosittain, ja niiden suunnittelu alkaa jo edellisenä talvena. Taimia kasvatetaan kasvihuoneissa kuukausien ajan ennen kuin ne siirtyvät puistoihin, kaduille ja aukioille.
Samaan aikaan Suomessa on vahvistunut myös yhteisöllinen puutarhakulttuuri. Asukasyhdistykset, taloyhtiöt ja vapaaehtoisryhmät istuttavat kukkia pihoille, joutomaille ja kaupunkiviljelmille. Monelle kyse ei ole pelkästä harrastuksesta vaan tavasta tehdä omasta lähiympäristöstä hieman parempi.
Kukat muuttavat enemmän kuin maisemaa
Tutkimuksissa on havaittu, että vihreät ympäristöt ja kukkivat puistot lisäävät viihtyvyyttä, kannustavat ihmisiä viettämään aikaa ulkona ja voivat vähentää koettua stressiä.
Sama ilmiö näkyy arjessa ilman mittareitakin.
Kun aukio täyttyy kukista, ihmiset pysähtyvät ottamaan valokuvia. Penkit täyttyvät. Lapset juoksevat nurmikolla ja turistit vaihtavat reittiään nähdäkseen värikkäimmän puiston.
Yksittäinen kukka ei muuta kaupunkia, mutta tuhannet kukat muuttavat sen tunnelman.
Siksi monet kaupungit pitävät kesäistutuksia tärkeänä investointina viihtyvyyteen eikä pelkkänä koristeena.
Suomalainen ilmiö on samalla kansainvälinen trendi
Monissa Euroopan kaupungeissa on viime vuosina alettu lisätä kukkivia alueita myös luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Mehiläiset, perhoset ja muut pölyttäjät hyötyvät monipuolisista istutuksista samalla kun ihmiset saavat viihtyisämmän ympäristön.
Suomessa kehitys näkyy yhä useammin luonnonmukaisina niittyinä, monivuotisina istutuksina ja kaupunkiviljelyalueina.
Ajatus on muuttunut.
Enää ei pyritä vain siistiin ympäristöön vaan elävään ympäristöön.
Yksi ihminen voi muuttaa kokonaisen kadun
Yhteisöllisyystutkimuksissa puhutaan usein pienistä teoista, jotka synnyttävät positiivisen kierteen.
Kun joku istuttaa kukkia, toinen alkaa kastella niitä.
Kolmas siivoaa roskat.
Neljäs pysähtyy juttelemaan naapurin kanssa.
Pienestä maiseman muutoksesta syntyy kohtaamispaikka.
Suomalaisissa kaupungeissa tällaisia esimerkkejä löytyy yhä enemmän. Kaupunkiviljelmät, taloyhtiöiden yhteiset kukkapenkit ja asukkaiden omat istutukset ovat muuttaneet kokonaisia kortteleita viihtyisämmiksi ilman suuria investointeja.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomi tunnetaan metsistä, järvistä ja puhtaasta luonnosta, mutta tulevaisuudessa myös viihtyisät kaupungit voivat muodostua kilpailueduksi.
Kun kaupungit kilpailevat osaajista, matkailijoista ja uusista asukkaista, ympäristön laatu nousee yhä tärkeämmäksi.
Hyvin hoidettu puisto ei ole pelkkä menoerä.
Se on investointi hyvinvointiin, matkailuun, yhteisöllisyyteen ja kaupunkikuvaan.
Siksi tuhansien kukkien istuttaminen ei ole vain puutarhanhoitoa. Se on tapa rakentaa paikkaa, jossa ihmiset haluavat elää.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Jokainen voi vaikuttaa oman lähiympäristönsä viihtyisyyteen pienillä teoilla.
- Kukat ja vihreä ympäristö tekevät kaupungeista paitsi kauniimpia myös miellyttävämpiä käyttää.
- Yhteisöllisyys syntyy usein arkisista teoista, jotka eivät maksa paljon mutta näkyvät pitkään.
Toimituksen näkökulma
Uutisissa puhutaan usein miljardihankkeista, uusista rakennuksista ja suurista investoinneista. Silti moni muistaa kesästä yhden kukkapenkin, jonka äärelle pysähdyttiin ottamaan kuva.
Ehkä juuri siinä piilee yhteisöllisyyden voima. Kaupunki ei tunnu omalta siksi, että se on suuri, vaan siksi, että joku on nähnyt vaivaa myös tuntemattoman puolesta.
Ja juuri siksi tuhansien kukkien istuttaminen voi olla paljon suurempi teko kuin miltä se ensi silmäyksellä näyttää.
Lähteet
Suomalaiset kaupunkien viheralueita, kaupunkiviljelyä, ympäristöpsykologiaa ja pölyttäjäystävällisiä istutuksia käsittelevät julkiset aineistot sekä kuntien puisto- ja viheralueohjelmat.
