Suomen kaupassa näkyy piristymisen merkkejä. Myynnin määrä kasvoi heinäkuussa myös ilman hintojen vaikutusta, mutta kuluttajat ovat yhä varovaisia.
Suomen taloudesta tuli maanantaina uutinen, joka näyttää arkiselta tilastolta mutta kertoo kiinnostavasta muutoksesta: kaupassa liikkuu jälleen enemmän tavaraa, eikä kasvu selity vain korkeammilla hinnoilla. Autokauppa, vähittäiskauppa ja tukkukauppa kasvoivat kaikki, samalla kun suomalaisten luottamus omaan talouteen on vähitellen kohentunut. Vielä ei kuitenkaan ole syytä puhua kulutusjuhlasta.
Kun suomalainen jättää uuden television ostamatta, siirtää auton vaihtoa vuodella tai päättää käyttää vanhaa sohvaa vielä yhden talven, yhden ihmisen ratkaisu näyttää pieneltä.
Kun saman tekee tarpeeksi moni, koko Suomen kauppa hiljenee.
Viime vuodet ovat olleet juuri tällaista aikaa. Hintojen nousu, korkeat korot, epävarmuus työpaikoista ja heikko talousluottamus ovat saaneet kotitaloudet miettimään hankintojaan tavallista tarkemmin.
Nyt tuoreissa luvuissa näkyy ensimmäisiä merkkejä toisenlaisesta suunnasta.
Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan myynnin määrä kasvoi heinäkuussa 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Olennaista on juuri sana määrä: hintojen muutoksen vaikutus on luvusta poistettu.
Kauppa ei siis saanut enemmän euroja kassaan pelkästään siksi, että tuotteet maksoivat enemmän. Tavaraa ja palveluita kaupan piirissä myös myytiin enemmän.
Kassakuitin loppusumma ei kerro kaikkea
Kaupan tilastoissa on kaksi lukua, jotka menevät helposti sekaisin.
Liikevaihto kertoo, kuinka paljon rahaa kauppaan tulee. Myynnin määrä puolestaan pyrkii kertomaan, kuinka paljon todellinen myynti on muuttunut, kun hintojen vaikutus poistetaan.
Heinäkuussa koko kaupan liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia vuodentakaisesta. Myynnin määrä kasvoi 3,3 prosenttia.
Ero on tärkeä.
Jos esimerkiksi kaupan hinnat nousevat mutta ihmiset ostavat saman verran tai vähemmän tuotteita, liikevaihto voi näyttää kasvua ilman varsinaista piristymistä.
Nyt näin ei ollut. Myös hintavaikutuksesta puhdistettu määrä kasvoi.
Se on talouden kannalta huomattavasti kiinnostavampi signaali.
Autokaupassakin tapahtui muutos
Kasvu ei tullut vain yhdestä kaupan osasta.
Autokaupan liikevaihto nousi heinäkuussa 4,8 prosenttia vuodentakaisesta. Myynnin määrä kasvoi vielä selvemmin, 3,7 prosenttia.
Tämä on käytännössä kiinnostavaa siksi, että auto kuuluu kotitalouden suurimpiin hankintoihin. Auton vaihtoa on helppo lykätä silloin, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta.
Siksi autokaupan vilkastuminen voi kertoa muutakin kuin autoista.
Kun ihminen uskaltaa sitoutua tuhansien tai kymmenientuhansien eurojen hankintaan, taustalla on usein ainakin jonkinlainen luottamus siihen, että oma talous kestää päätöksen.
Tilastosta ei kuitenkaan voida päätellä, miksi yksittäiset ihmiset ovat autoja hankkineet tai millaiset autot ovat kasvua vetäneet. Luku kertoo suunnasta, ei kuluttajien motiiveista.
Tavallinen vähittäiskauppa kasvaa maltillisemmin
Lähimpänä tavallisen kuluttajan arkea on vähittäiskauppa.
Siellä liikevaihto kasvoi heinäkuussa 2,3 prosenttia ja myynnin määrä 2,0 prosenttia vuodentakaisesta.
Käytännössä tämä on paljon olennaisempi luku suomalaisen arjen kannalta kuin koko kaupan 5,6 prosentin liikevaihdon kasvu.
Vähittäiskauppaan kuuluvat ne ostokset, joita ihmiset tekevät kaupoissa ja muissa kuluttajille tuotteita myyvissä yrityksissä.
Kahden prosentin kasvu ei tarkoita ostosbuumia.
Se tarkoittaa kuitenkin, että vähittäiskaupassa myynti ei enää kasva vain siksi, että tavarat ovat kallistuneet. Myös todellinen myynnin määrä oli vuoden takaista suurempi.
Suurin liike tapahtui kulissien takana
Koko kaupan vahvimmat luvut tulivat tukkukaupasta.
Sen liikevaihto kasvoi heinäkuussa 7,4 prosenttia ja myynnin määrä 3,4 prosenttia vuodentakaisesta.
Tukkukauppa jää tavalliselle kuluttajalle usein näkymättömäksi. Se toimii kauppojen, teollisuuden ja muiden yritysten välissä: tuotteita, koneita, materiaaleja ja tavaroita liikkuu yritykseltä toiselle ennen kuin osa niistä koskaan päätyy kuluttajan nähtäväksi.
Siksi tukkukaupan kasvu ei tarkoita suoraan sitä, että suomalaiset kotitaloudet olisivat lisänneet kulutustaan 3,4 prosenttia.
Se kertoo kuitenkin siitä, että tavaraa liikkuu suomalaisessa taloudessa vuoden takaista enemmän.
Ja juuri sitä kannattaa seurata, jos haluaa nähdä, onko pitkään odotettu talouden piristyminen leviämässä yritysten arkeen.
Kaupan takahuoneessa muutos näkyy ennen juhlapuheita
Kun kysyntä alkaa palautua, ensimmäinen muutos ei välttämättä näy näyttävinä investointeina tai uusina ostoskeskuksina.
Se näkyy arkisemmin.
Tuotteita tilataan enemmän. Varastoa täydennetään useammin. Autokaupassa tehdään enemmän kauppaa. Kuluttaja päättää, että vanhan kodinkoneen tilalle voidaan viimein ostaa uusi.
Jos kehitys jatkuu tarpeeksi pitkään, seuraava vaihe voi näkyä yritysten henkilöstötarpeessa, investoinneissa ja halukkuudessa avata uusia myymälöitä tai kehittää olemassa olevia.
Yhden kuukauden tilasto ei vielä kerro, että tähän olisi päästy.
Mutta juuri tällaisista pienistä muutoksista suurempi käänne yleensä rakentuu.
Kuluttajan mielessä kaikki ei ole vielä hyvin
Kaupan kasvu näyttää erityisen kiinnostavalta, kun sitä verrataan suomalaisten tuoreisiin arvioihin omasta taloudestaan.
Tilastokeskuksen elokuun kuluttajatutkimuksessa luottamus nousi jo lähes pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle. Luottamusindikaattori oli -3,0, kun se oli kesä- ja heinäkuussa -5,3.
Tunnelma on siis kohentunut.
Mutta suomalaiset eivät silti koe talouttaan erityisen vahvaksi.
Noin joka neljäs vastaaja arvioi oman taloutensa olevan huonommassa kunnossa kuin vuotta aiemmin. Hieman useampi koki tilanteensa parantuneen.
Työttömyyden uhkakin painaa. Työllisistä 29 prosenttia koki oman työttömyys- tai lomautusriskinsä kasvaneen.
Siksi kaupan piristymisestä ei kannata tehdä kertomusta siitä, että suomalaiset olisivat yhtäkkiä unohtaneet varovaisuuden.
Isoja hankintoja mietitään edelleen tarkasti
Kuluttajaluottamuksen yksityiskohdat paljastavat hyvin, missä suomalaiset juuri nyt menevät.
Tilastokeskuksen mukaan ajankohtaa pidettiin elokuussa edelleen erittäin huonona kestotavaroiden hankinnalle.
Silti ihmisten suunnitelmat käyttää rahaa olivat palautuneet lähemmäs normaalia.
Vuoden sisällä auton ostamista harkitsi 14 prosenttia kuluttajista. Kodin peruskorjaamiseen aikoi käyttää rahaa 17 prosenttia.
Samalla 35 prosenttia kertoi suunnittelevansa kestokulutuksensa vähentämistä seuraavan vuoden aikana ja vain 14 prosenttia lisäämistä.
Tässä tiivistyy Suomen talouden tämänhetkinen ristiriita.
Ihmiset eivät ole erityisen huolettomia, mutta he eivät myöskään enää pidätä kaikkia hankintojaan.
Tämä voi näkyä kotona yllättävän tavallisissa päätöksissä
Talouden käänne kuulostaa helposti abstraktilta käsitteeltä.
Arjessa se voi kuitenkin alkaa hyvin pienestä.
Rikkoutunut pesukone vaihdetaan eikä korjata kolmatta kertaa. Lastenhuoneeseen ostetaan uusi sänky. Auto vaihdetaan uudempaan. Pitkään siirretty remontti tilataan. Lomamatkalla käytetään hieman enemmän rahaa kuin vuotta aiemmin.
Yksittäinen päätös ei muuta Suomen taloutta.
Miljoonat samansuuntaiset päätökset muuttavat.
Juuri siksi kaupan myyntimäärä on kiinnostava mittari: se kertoo läheltä siitä kohdasta, jossa ihmisten luottamus muuttuu euroiksi ja tavaroiksi.
Yrityksille pieni kasvu voi merkitä paljon
Kaupan yritykselle ero laskevan ja hieman kasvavan kysynnän välillä voi olla suuri.
Pitkittyneessä heikossa markkinassa yritykset joutuvat varjelemaan kassaa, pienentämään varastoja, lykkäämään investointeja ja arvioimaan henkilöstötarvetta tarkasti.
Jos asiakasvirrat ja myyntimäärät vahvistuvat, yritykselle syntyy enemmän tilaa tehdä päätöksiä tulevaisuutta varten.
Tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin olla varovainen sanan ”käänne” kanssa.
Heinäkuun luku on yhden kuukauden havainto, ja tuoreimmat tiedot ovat ennakollisia. Kehityksen pitää jatkua useamman kuukauden ajan ennen kuin voidaan sanoa varmasti, että suomalainen kauppa on siirtynyt pysyvästi vahvemmalle kasvu-uralle.
Talouden muut palaset osoittavat samaan suuntaan – varovasti
Kaupan luvut eivät myöskään tule täysin yksin.
Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemien tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Kasvua tukivat erityisesti vienti ja yksityiset investoinnit.
Kuluttajien luottamus on samaan aikaan palautunut lähelle pitkän ajan keskimääräistä tasoa.
Nyt myös kaupan myyntimäärä kasvaa.
Mikään näistä ei yksin todista voimakkaasta nousukaudesta. Yhdessä ne kertovat kuitenkin taloudesta, jossa suunta ei enää näytä yhtä heikolta kuin vielä aiemmin.
Todellinen testi tulee syksyllä
Heinäkuu on kaupassa erityinen kuukausi. Ihmiset lomailevat, matkustavat ja käyttävät rahaa eri tavalla kuin tavallisessa arjessa.
Siksi kiinnostavin tieto tulee seuraavaksi.
Jos vähittäiskaupan myyntimäärä jatkaa kasvuaan myös syksyllä, kun kotitaloudet palaavat normaaliin arkeen ja suurempia hankintoja jälleen harkitaan, kyse on jo paljon vahvemmasta signaalista.
Silloin voidaan kysyä, onko pitkään säästänyt suomalainen kuluttaja vihdoin alkanut avata kukkaronnyörejään.
Heinäkuun luvut antavat ensimmäisen syyn esittää kysymys.
Vasta tulevat kuukaudet antavat vastauksen.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Kaupan piristyminen on Suomen taloudelle tärkeää siksi, että kotimainen kysyntä on ollut pitkään yksi kasvun heikoista kohdista.
Jos ihmiset alkavat jälleen tehdä lykättyjä hankintoja, vaikutus ei jää kaupan kassalle. Se kulkee tukkukauppaan, logistiikkaan, maahantuontiin, valmistukseen, huoltoon ja lopulta työllisyyteen.
Erityisen kiinnostavaa on, että samaan aikaan vienti ja yksityiset investoinnit ovat vahvistuneet. Jos niiden rinnalle tulee vahvempi kotimainen kulutus, talouden kasvupohja muuttuu aikaisempaa leveämmäksi.
Suomi ei kuitenkaan ole vielä kulutusvetoisessa nousukaudessa. Tämänhetkiset luvut kertovat ennen kaikkea siitä, että pitkään jäässä ollut koneisto liikkuu jälleen hieman.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Kaupan kasvu ei tarkoita, että hinnat olisivat palanneet entiselleen. Myynnin määrän kasvu kertoo siitä, että kauppa käy paremmin hintojen vaikutuksesta riippumatta.
- Jos olet lykännyt auton vaihtoa, remonttia tai muuta isoa hankintaa, et ole ollut yksin. Kuluttajatutkimukset osoittavat suomalaisten olevan edelleen varovaisia suurten ostosten kanssa.
- Talouden kannalta kannattaa seurata seuraavaksi syksyn vähittäiskauppaa. Jos todellinen myyntimäärä jatkaa kasvuaan useita kuukausia, piristyminen alkaa näyttää huomattavasti uskottavammalta.
Toimituksen näkökulma
Talouden käännettä ei ensimmäiseksi huomaa valtiovarainministeriön ennusteesta vaan ihmisten tavallisista päätöksistä. Uusi auto ostetaan, remontti tilataan ja rikkoutunut kodinkone vaihdetaan, kun tulevaisuus tuntuu hieman vähemmän epävarmalta. Heinäkuun kauppaluvut eivät vielä kerro nousukaudesta, mutta ne kertovat jostakin tärkeästä: suomalaiset eivät enää paina jarrua aivan yhtä voimakkaasti. Suuri talouden käänne alkaa usein hyvin pienestä ostospäätöksestä.
Lähteet
