Suomen seuraava suuri menestystarina ei välttämättä ole enää yksi jättiyritys 

Moni suomalainen aloittaa aamunsa katsomalla älysormuksen keräämiä unitietoja, tilaa ruokaa sovelluksella, käyttää tekoälyä työssään tai ostaa kunnostetun puhelimen uuden sijaan. Harva kuitenkaan ajattelee, että monet näistä arjen ratkaisuista ovat syntyneet Suomessa. 

Samaan aikaan, kun julkinen keskustelu keskittyy talouskasvun haasteisiin, suomalainen startup-kenttä on rakentanut hiljalleen uuden vientialan. Se ei perustu enää yhteen maailmanvalloittajaan, vaan kymmeniin nopeasti kasvaviin yrityksiin, jotka myyvät osaamista, ohjelmistoja, terveysteknologiaa, avaruusratkaisuja ja puhdasta teknologiaa koko maailmaan. 

Juuri tästä uutisessa on kyse. Suomen startupit eivät enää tavoittele pelkästään seuraavaa rahoituskierrosta, vaan niistä kasvaa miljardiluokan kansainvälisiä yrityksiä. 

Nokian jälkeen Suomi oppi rakentamaan kokonaisen ekosysteemin 

Vielä 2000-luvun alussa suomalainen teknologia tarkoitti käytännössä Nokiaa. Kun matkapuhelinjätti menetti asemansa, moni pelkäsi koko alan hiipuvan. 

Todellisuudessa tapahtui jotain paljon kiinnostavampaa. 

Nokialta lähteneet osaajat perustivat omia yrityksiään, sijoittivat uusiin innovaatioihin ja siirsivät osaamistaan yliopistoihin sekä kasvuyrityksiin. Samalla Slushista kasvoi yksi maailman tunnetuimmista startup-tapahtumista, Aalto-yliopisto vahvisti yrittäjyyskulttuuria ja kansainväliset sijoittajat alkoivat katsoa Suomea aivan uudella tavalla. 

Tuloksena syntyi verkosto, jossa tutkimus, yritykset, pääoma ja kansainväliset markkinat tukevat toisiaan. 

Menestyjiä löytyy nyt terveydestä avaruuteen 

Suomalainen startup-kenttä ei enää nojaa yhteen toimialaan, vaan sen vahvuus on monipuolisuus. 

Oura on tehnyt älysormuksesta maailmanlaajuisen hyvinvointituotteen. Sen käyttäjiin kuuluu huippu-urheilijoita, yritysjohtajia ja terveysalan ammattilaisia, ja yhtiö on noussut maailman tunnetuimpien digitaalisen hyvinvoinnin yritysten joukkoon. 

ICEYE puolestaan rakentaa avaruudesta käsin toimivaa tutkasatelliittiverkostoa, joka pystyy kuvaamaan maapalloa ympäri vuorokauden säästä riippumatta. Sen teknologiaa hyödyntävät vakuutusyhtiöt, viranomaiset ja valtiot luonnonkatastrofien ja turvallisuustilanteiden seurannassa. 

Swappie muutti käsityksen käytettyjen puhelimien kaupasta. Yritys teki kiertotaloudesta houkuttelevan vaihtoehdon miljoonille eurooppalaisille kuluttajille ja osoitti, että vastuullisuus voi olla myös kannattavaa liiketoimintaa. 

Wolt puolestaan kasvoi suomalaisesta ruokakuljetuspalvelusta kansainväliseksi teknologiayhtiöksi, jonka menestys näkyy edelleen uusien yritysten perustamisessa, sijoittamisessa ja osaajien liikkumisessa koko startup-kentällä. 

Kvanttitietokoneita rakentava IQM on noussut Euroopan merkittävimpiin alan yrityksiin, ja ohjelmistoautomaatiota kehittävä Smartly palvelee maailman suurimpia brändejä digitaalisessa markkinoinnissa. 

Myös terveysteknologiassa, puolijohteissa, puolustusteknologiassa ja tekoälyssä syntyy jatkuvasti uusia kasvuyrityksiä, joiden asiakkaat löytyvät pääosin Suomen rajojen ulkopuolelta. 

Uusi vientituote on suomalainen osaaminen 

Suomen startupien kiinnostavin piirre ei ole niiden määrä vaan niiden liiketoiminta. 

Ne eivät vie maailmalle puuta, paperia tai koneita vaan ohjelmistoja, algoritmeja, satelliitteja, terveystietoa, tekoälyratkaisuja ja tutkimukseen perustuvaa teknologiaa. 

Samaan aikaan yhä useampi yritys syntyy yliopistojen tutkimuksesta. Laboratorioissa kehitetyt innovaatiot muuttuvat yrityksiksi, jotka hakevat kasvua heti kansainvälisiltä markkinoilta. 

Kotimarkkina on monelle vain testialusta. 

Ensimmäiset suuret asiakkaat löytyvät Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista tai Lähi-idästä. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Startup-yritysten kasvu muuttaa koko talouden rakennetta. 

Ne houkuttelevat kansainvälisiä osaajia, lisäävät tutkimusinvestointeja ja luovat korkean jalostusarvon työpaikkoja. Samalla ne vahvistavat yliopistojen, yritysten ja sijoittajien yhteistyötä tavalla, joka oli Suomessa vielä kaksikymmentä vuotta sitten poikkeuksellista. 

Kasvu näkyy myös alueellisesti. Helsinki on edelleen keskus, mutta Oulu rakentaa vahvaa avaruus- ja 6G-osaamista, Tampere tunnetaan kuvantamisesta ja puolijohteista, Turku terveysteknologiasta ja lääkekehityksestä sekä Espoo kvanttiteknologiasta ja ohjelmistoista. 

Suomen kilpailukyky rakentuu yhä enemmän tiedolle kuin luonnonvaroille. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Uudet suomalaiset yritykset synnyttävät työpaikkoja myös perinteisten teknologiakeskusten ulkopuolelle. 

• Tulevaisuuden arjen palvelut voivat olla suomalaisia, vaikka niitä käyttäisivät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. 

• Kasvava startup-kenttä lisää mahdollisuuksia yrittäjille, opiskelijoille, sijoittajille ja osaajille. 

Toimituksen näkökulma 

Suomesta puhutaan edelleen usein tuhansien järvien maana, metsäteollisuuden maana tai entisenä Nokian kotina. Todellisuudessa maan suurin luonnonvara näyttää olevan jotain muuta: kyky yhdistää tutkimus, koulutus ja käytännön ongelmanratkaisu. 

Kiinnostavinta ei ole se, että Suomesta syntyy uusia miljardiyrityksiä. Kiinnostavaa on se, että niitä syntyy täysin eri toimialoille samaan aikaan. Yksi rakentaa satelliitteja, toinen kehittää terveyttä seuraavia laitteita, kolmas muuttaa kiertotalouden kuluttajatuotteeksi ja neljäs rakentaa kvanttitietokoneita. 

Se kertoo paljon suomalaisesta yhteiskunnasta. Menestys ei enää nojaa yhteen jättiyritykseen tai yhteen toimialaan, vaan hajautettuun osaamiseen, joka kestää paremmin maailman muutoksia. 

Ehkä Suomen seuraava suuri vientivaltti ei olekaan yksittäinen yritys. Se voi olla kyky synnyttää jatkuvasti uusia yrityksiä, jotka ratkaisevat globaaleja ongelmia käytännöllisesti, hiljaisesti ja ilman suuria otsikoita. 

Jos näin käy, suomalainen startup-ekosysteemi ei ole vain uusi kasvuala. Se on uusi kansallinen kilpailuetu. 

Lähteet 

Business Finland 

Startup Genome 

Slush 

Oura 

ICEYE 

Swappie 

IQM Quantum Computers 

Smartly 

Wolt