Moni suomalainen on tottunut lukemaan uutisia talouskasvun prosenteista, korkotasoista ja valtion velasta. Tärkeämpi kysymys kuuluu kuitenkin: mistä Suomen seuraavan vuosikymmenen kasvu oikeasti syntyy? Talouden ennusteet ovat kääntyneet jälleen varovaisen myönteisiksi, mutta pinnan alla tapahtuu paljon kiinnostavampi muutos.
Kun suomalainen kuulee sanan talouskasvu, mieleen nousevat usein suuret vientiyritykset, metsäteollisuus tai teknologiajätit. Todellisuudessa seuraavan kasvukauden voittajat voivat löytyä yllättävistä paikoista.
Viime vuodet ovat olleet suomalaisille raskaita. Korkojen nousu pysäytti asuntokauppaa, rakentaminen hiljeni, kuluttajat säästivät ja yritykset siirsivät investointejaan. Nyt useat talousennusteet osoittavat kuitenkin samaan suuntaan: Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle vuosien pysähtyneisyyden jälkeen.
Kasvun ennustetaan kiihtyvän lähivuosina, kun inflaatio rauhoittuu, korot laskevat ja kuluttajien ostovoima vahvistuu. Mutta tällä kertaa kiinnostavin kysymys ei ole kasvun määrä vaan sen lähde.
Rakentaminen oli vuosikymmeniä yksi Suomen talouden moottoreista. Nyt talouden painopiste näyttää siirtyvän aloille, joita vielä muutama vuosi sitten pidettiin erikoisina tai marginaalisina. Datakeskukset, puhtaan energian investoinnit, puolustusteollisuus, terveysteknologia, kvanttilaskenta ja ruokateknologia houkuttelevat Suomeen miljardiluokan hankkeita.
Esimerkiksi datakeskusinvestoinnit ovat kasvaneet nopeasti. Kansainväliset teknologiayritykset etsivät paikkoja, joissa energia on puhdasta, sähköverkko vakaa ja yhteiskunta turvallinen. Suomi täyttää kaikki nämä ehdot. Samalla vihreän siirtymän hankkeet tuovat investointeja alueille, jotka ovat pitkään etsineet uusia kasvun lähteitä.
Toinen kiinnostava ala on terveysteknologia. Suomalaiset yritykset kehittävät ratkaisuja ikääntyvän maailman tarpeisiin samaan aikaan, kun väestön vanheneminen kiihtyy lähes kaikissa kehittyneissä maissa. Kyse ei ole vain uusista laitteista tai sovelluksista, vaan kokonaisista palveluista, joille syntyy maailmanlaajuista kysyntää.
Myös puolustusteollisuuden merkitys on muuttunut. Euroopan turvallisuustilanne on lisännyt investointeja, joista hyötyvät monet suomalaiset yritykset. Samalla syntyy uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia aloille, joita ei vielä muutama vuosi sitten nähty kasvun vetureina.
Ehkä kaikkein kiinnostavin muutos liittyy kuitenkin siihen, miten talouskasvu syntyy. Aiemmin kasvu perustui usein suuriin yksittäisiin yrityksiin. Nyt kasvua rakentaa yhä useammin kokonainen verkosto startup-yrityksiä, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja kansainvälisiä sijoittajia. Menestys ei synny yhdestä jättiyrityksestä vaan kokonaisesta ekosysteemistä.
Suomen seuraava haaste ei ole raha vaan ihmiset
Talousennusteissa puhutaan paljon investoinneista, mutta vähemmän siitä, kuka kaiken työn tekee.
Seuraavan viiden vuoden aikana suuri määrä suomalaisia siirtyy eläkkeelle. Monilla aloilla poistuvien työntekijöiden määrä on suurempi kuin uusien tulijoiden määrä. Tämä koskee niin teollisuutta, terveydenhuoltoa, koulutusta kuin monia asiantuntija-ammattejakin.
Keskustelu keskittyy usein työvoimapulaan, mutta harvemmin kysytään, voisiko osa ratkaisua löytyä niistä ihmisistä, jotka ovat juuri poistumassa työelämästä. Suomeen on kertynyt valtava määrä kokemusta, osaamista ja hiljaista tietoa, joka katoaa eläkkeelle siirtymisen mukana.
Moni terve ja työkykyinen eläkeläinen voisi halutessaan jatkaa työelämässä osa-aikaisesti, mentorina, neuvonantajana tai projektityössä. Samalla yritykset etsivät kiivaasti osaajia. Tulevaisuuden työmarkkinoilla kysymys ei välttämättä ole vain uusien työntekijöiden löytämisestä vaan myös siitä, miten olemassa oleva osaaminen saadaan pysymään mukana pidempään.
Kasvun suurin este ei siis välttämättä ole rahoituksen puute. Se voi olla osaajien puute.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomen talous näyttää siirtyvän vaiheeseen, jossa menestys ei enää perustu yksittäiseen toimialaan. Tuleva kasvu rakentuu useiden uusien alojen ympärille samanaikaisesti.
Tämä tekee taloudesta aiempaa monipuolisemman ja mahdollisesti myös vakaamman. Samalla kilpailu osaajista kiristyy. Koulutus, tutkimus, työperäinen maahanmuutto ja kokeneiden työntekijöiden osaamisen hyödyntäminen nousevat entistä tärkeämpään asemaan.
Suomen vahvuus ei välttämättä ole se, että olemme suurin tai nopein. Vahvuus voi olla siinä, että olemme yksi harvoista maista, jossa energia, teknologia, turvallisuus, koulutus ja yhteiskunnallinen vakaus kohtaavat samassa paketissa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Talouskasvun vaikutukset voivat näkyä uusina työpaikkoina, investointeina ja parempina uramahdollisuuksina.
- Tulevaisuuden voittaja-aloja ovat yhä useammin energia, terveysteknologia, puolustusteollisuus ja digitaaliset palvelut.
- Osaamisen merkitys kasvaa entisestään riippumatta siitä, onko uran alussa vai sen loppupäässä.
Toimituksen näkökulma
Talousuutisissa puhutaan usein siitä, kuinka monta prosenttia bruttokansantuote kasvaa. Se on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää, mistä kasvu syntyy. Suomen seuraava menestystarina ei välttämättä ole yksi uusi Nokia. Se voi olla satojen yritysten, tutkimusryhmien ja osaajien muodostama verkosto, joka rakentaa kasvua monella alalla yhtä aikaa. Todellinen kysymys ei ole, palaako Suomi kasvuun. Kysymys on siitä, uskallammeko nähdä, että seuraava kasvukausi näyttää hyvin erilaiselta kuin edellinen.
Lähteet
Suomen Pankki
Valtiovarainministeriö
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Business Finland
Tilastokeskus
ETLA
