Suomen talous kasvaa ennakoitua nopeammin viennin ja investointien vetämänä. Seuraavaksi ratkaistaan, näkyykö käänne työpaikoissa ja arjessa.
Suomen taloudesta saatiin pitkästä aikaa selvästi odotuksia parempi ennuste. Vienti ja investoinnit vetävät kasvua, ja Suomen Pankki nosti tämän vuoden kasvuennusteensa 1,7 prosenttiin. Tavalliselle suomalaiselle todellinen käänne alkaa kuitenkin vasta silloin, kun paremmat luvut näkyvät työpaikoissa, kuluttamisessa ja luottamuksessa tulevaan.
Suomen taloudessa on tapahtumassa jotain, jota on odotettu pitkään: suunta näyttää viimein selvästi ylöspäin.
Suomen Pankin tuore väliennuste arvioi bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1,7 prosenttia. Vielä kesäkuussa kasvuksi arvioitiin vain 0,7 prosenttia. Muutos ei siis ole pieni ennusteen hienosäätö, vaan kuva Suomen talouden tilanteesta on muutamassa kuukaudessa parantunut olennaisesti.
Ensi vuodelle ennustetaan 1,6 prosentin ja vuodelle 2028 1,3 prosentin kasvua.
Kasvun taustalla ovat ennen kaikkea vienti ja yksityiset investoinnit. Suomen talous lähti myös vuoteen 2026 vahvemmasta tilanteesta kuin aikaisemmin arvioitiin.
Tämä on tärkeä muutos. Suomi on viettänyt vuosia tilanteessa, jossa parempaa on odotettu aina seuraavan nurkan takaa. Nyt kasvua ei enää pelkästään odoteta. Sitä on jo tapahtunut.
Silti tärkein kysymys on vasta edessä.
Talous voi kääntyä ennen kuin ihminen huomaa mitään
Kansantalous ja ihmisen oma talous elävät eri aikataulussa.
Yritysten tilauskirjat voivat vahvistua, vienti kasvaa ja investointeja käynnistyä kauan ennen kuin työntekijä huomaa muutoksen palkassaan tai työnhakija avoimien työpaikkojen määrässä.
Juuri nyt Suomessa näkyvät tämän välivaiheen molemmat puolet.
Kuluttajien luottamus koheni elokuussa jo pitkän aikavälin keskimääräiselle tasolle. Samalla moni kokee oman taloutensa edelleen vaisuksi. Työssä käyvät suomalaiset arvioivat myös henkilökohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan yhä korkeaksi.
Tämä selittää näennäisen ristiriidan: talousuutiset voivat muuttua myönteisemmiksi samaan aikaan, kun ihmisten arjessa tunnelma ei vielä tunnu juuri paremmalta.
Talouden käänne tulee ensin tilastoihin. Keittiönpöydälle se saapuu myöhemmin.
Tällä kertaa kasvu tulee kiinnostavasta suunnasta
Kasvun rakenne on vähintään yhtä tärkeä asia kuin kasvuprosentti.
Suomen Pankin mukaan alkuvuoden vahvistumista ovat vetäneet erityisesti vienti ja yksityiset investoinnit. Se on Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle taloudelle merkittävä yhdistelmä.
Vienti tuo Suomeen kysyntää ulkomailta. Investoinnit puolestaan kertovat siitä, että yritykset ja muut toimijat ovat valmiita käyttämään rahaa tulevaisuuden tuotantoon, kapasiteettiin ja kasvuun.
Suomi on saanut viime aikoina myös poikkeuksellisen suuria investointiuutisia. Google ilmoitti syyskuussa vähintään 13 miljardin euron investoinneista tekoälyinfrastruktuuriin Suomessa seuraavien kahden vuoden aikana.
Yksittäinen jättihanke ei tietenkään ratkaise kansantalouden ongelmia. Se kertoo silti kiinnostavasta muutoksesta: Suomi ei ole kasvussa ainoastaan odottamassa kuluttajien paluuta kauppoihin. Kasvua rakennetaan myös investointien ja kansainvälisen kysynnän kautta.
Jos tämä jatkuu, sillä on paremmat mahdollisuudet levitä ajan mittaan muualle talouteen.
Työmarkkinat ovat seuraava suuri testi
Tässä kohtaa optimismia pitää kuitenkin jarruttaa.
Suomen Pankki arvioi työttömyysasteen pysyvän tänä vuonna korkealla, 10,4 prosentissa. Ensi vuonna sen ennustetaan laskevan 9,8 prosenttiin ja vuonna 2028 edelleen 9,0 prosenttiin.
Työmarkkinoilla siis puhutaan vielä ennustetusta käänteestä, ei valmiista onnistumisesta.
Tämä on huomisen kannalta ehkä koko ennusteen tärkein kohta.
Jos yritysten kysyntä vahvistuu riittävästi, niiden tarve palkata ihmisiä kasvaa. Kun työttömyys alkaa laskea, vaikutukset leviävät nopeasti myös kuluttajien luottamukseen. Työpaikan säilyminen tai uuden työn löytyminen vaikuttaa kotitalouden päätöksiin aivan eri tavalla kuin hyvä BKT-luku.
Suomen seuraava talousvaihe ratkaistaankin pitkälti siinä, muuttuuko investointien ja viennin veto työpaikoiksi.
Kuluttaja ei ole vielä täysin vakuuttunut
Toinen ratkaiseva tekijä löytyy suomalaisista kodeista.
Elokuussa kuluttajien luottamusindikaattori nousi -3,0 pisteeseen, käytännössä pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Vuotta aikaisemmin lukema oli -7,6.
Muutos on huomattava.
Silti vain 14 prosenttia kuluttajista piti elokuussa ajankohtaa hyvänä kalliiden hankintojen tekemiseen. Työssä käyvistä 29 prosenttia koki henkilökohtaisen työttömyyden tai lomautuksen riskinsä kasvaneen.
Suomalaiset siis katsovat tulevaisuutta jo hieman luottavaisemmin, mutta eivät vielä avaa lompakkoaan huolettomasti.
Juuri tässä piilee myös seuraava mahdollisuus.
Jos työllisyys alkaa parantua ja epävarmuus vähenee, kotitalouksien kulutus voi vahvistaa vienti- ja investointivetoista kasvua. Silloin talouden elpyminen muuttuisi nykyistä laaja-alaisemmaksi.
Yksi varoitusmerkki ei ole kadonnut
Kasvun rinnalla kulkee tällä hetkellä myös toinen voima: energian kallistuminen.
Suomen Pankki ennustaa inflaation nousevan tänä vuonna 2,4 prosenttiin. Taustalla ovat erityisesti Lähi-idän konfliktin aiheuttamat energian hinnannousut.
Perusennusteessa energian vaikutus jää väliaikaiseksi. Inflaation arvioidaan hidastuvan ensi vuonna 1,4 prosenttiin ja olevan vuonna 2028 noin 1,8 prosenttia.
Tämä oletus on kuitenkin tärkeä.
Jos energian tarjontahäiriöt pitkittyvät ja hinnat pysyvät korkeina, vaikutukset voivat levitä kuljetuksiin, tuotantoon ja lopulta kuluttajahintoihin. Silloin kotitalouksien ostovoima joutuisi jälleen paineeseen juuri, kun talouden pitäisi saada lisää vauhtia.
Suomen talouden näkymä on siis parempi, mutta se ei ole riskitön.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Merkittävin muutos ei ole 1,7 prosentin kasvuluku itsessään. Olennaisempaa on, että Suomen talouden suunta näyttää nyt erilaiselta kuin vielä muutama kuukausi sitten.
Vienti vetää. Yksityiset investoinnit ovat kasvaneet. Kuluttajien luottamus on kohentunut. Yritysten työllistämisodotukset ovat vahvistuneet.
Nämä ovat juuri niitä palasia, joiden pitää osua kohdalleen, jotta pitkään vaisuna pysynyt talous voi päästä takaisin kasvun tielle.
Mutta Suomessa on edelleen korkea työttömyys, ja julkisen talouden ongelmat eivät katoa 1–2 prosentin talouskasvulla. Myöskään kotitalouksien varovaisuus ei katoa yhdellä hyvällä ennusteella.
Siksi vuotta 2026 ei vielä kannata julistaa Suomen uuden nousukauden alkamisvuodeksi.
Sen sijaan voidaan sanoa jotain maltillisempaa mutta olennaista: Suomen talouden pitkässä pysähtyneisyyden vaiheessa näkyy nyt ensimmäistä kertaa pitkään aikaan useita samaan suuntaan osoittavia merkkejä.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Työmarkkinoita kannattaa seurata nyt tarkemmin kuin BKT-lukua.
Jos talouden vahvistuminen alkaa näkyä avoimissa työpaikoissa ja työttömyyden laskuna, käänne muuttuu tilastosta ihmisten arjeksi.
2. Kuluttajan oma tilanne ei välttämättä parane samaa tahtia kansantalouden kanssa.
Kasvu voi olla käynnissä jo pitkään ennen kuin se näkyy palkassa, työpaikan varmuudessa tai kotitalouden ostovoimassa.
3. Parempi ennuste ei tarkoita, että riskit olisivat kadonneet.
Energian hinta, kansainväliset kriisit ja Suomen korkea työttömyys voivat edelleen hidastaa elpymistä.
Toimituksen näkökulma
Suomessa on viime vuosina totuttu odottamaan talouskäännettä niin monta kertaa, että uusi kasvulupaus on helppo ohittaa olankohautuksella. Tällä kertaa kiinnostavaa on kuitenkin se, ettei parempi näkymä perustu vain toiveeseen tulevasta: vienti ja investoinnit ovat jo vahvistuneet.
Seuraava vaihe ratkaisee paljon enemmän kuin yksikään ennusteluku. Jos kasvu alkaa synnyttää työpaikkoja ja rohkaisee kotitalouksia käyttämään rahaa, Suomi siirtyy aidosti uuteen talousvaiheeseen.
Talouskäänne on todellinen vasta silloin, kun sen huomaa muuallakin kuin tilastoissa.
Lähteet
