Aasit eivät ehkä ole ensimmäinen eläin, joka tulee mieleen terapiasta puhuttaessa, mutta juuri niiden rauhallisuus voi olla niiden suurin vahvuus. 

Psykiatrisessa sairaalassa käyttöön otettu terapia-aasiohjelma on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Potilaat ovat kuvanneet eläinten läsnäolon vähentävän jännitystä, helpottavan keskustelun aloittamista ja tuovan arkeen hetkiä, joissa sairaus ei ole pääosassa. 

Terapia-aasit eivät tee diagnooseja eivätkä korvaa ammattilaisia. Niiden tehtävä on paljon yksinkertaisempi: ne tarjoavat kiireettömän kohtaamisen, johon ei liity odotuksia tai suorituspaineita. 

Juuri siinä piilee niiden vaikutus. 

Miksi juuri aasi? 

Aasi tunnetaan rauhallisena, uteliaana ja ihmiseen helposti kontaktia ottavana eläimenä. Se ei reagoi ympäristöön yhtä nopeasti kuin esimerkiksi hevonen, vaan pysähtyy usein tarkkailemaan tilannetta ennen toimimista. 

Terapiatyössä tämä voi auttaa erityisesti ihmisiä, jotka kokevat ahdistusta, stressiä tai sosiaalisia tilanteita kuormittaviksi. Eläimen silittäminen, harjaaminen tai pelkkä vieressä käveleminen voi laskea sykettä ja tarjota turvallisen hetken ilman sanoja. 

Monissa maissa terapia-aaseja on käytetty myös muistisairaiden, autismikirjon lasten, traumapotilaiden ja pitkäaikaissairaiden kuntoutuksessa. 

Aasit eivät ole ainoita eläinterapeutteja 

Eläinavusteinen toiminta on kasvanut nopeasti ympäri maailmaa. 

Koirat ovat tunnetuimpia terapiakumppaneita. Niitä käytetään sairaaloissa, kouluissa, vanhustenhoidossa ja mielenterveyskuntoutuksessa lisäämään turvallisuuden tunnetta ja vähentämään yksinäisyyttä. 

Hevoset ovat jo vuosikymmeniä olleet osa ratsastusterapiaa. Liike, tasapaino ja vuorovaikutus tukevat sekä fyysistä että psyykkistä kuntoutusta. 

Alpakat ja laamat ovat nousseet viime vuosina suosituiksi hyvinvointivierailijoiksi palvelutaloissa ja tapahtumissa niiden rauhallisen olemuksen ansiosta. 

Joissakin maissa myös kanit, marsut, kissat ja jopa miniponit osallistuvat eläinavusteiseen toimintaan. Yhteistä niille on kyky luoda kontakti ilman sanoja. 

Tutkimuksissa eläinavusteisen toiminnan on havaittu voivan vähentää stressihormonien määrää, lisätä oksitosiinin eli niin sanotun hyvän olon hormonin tuotantoa sekä helpottaa sosiaalista vuorovaikutusta. 

Mitä tämä merkitsee Suomelle? 

Suomessa eläinavusteinen toiminta on jo osa monia palveluja. 

Ratsastusterapia on vakiintunut kuntoutusmuoto, ja terapiakoiria käytetään esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa, sairaaloissa ja ikäihmisten palveluissa. Lisäksi monet Green Care -yritykset hyödyntävät maatilaympäristöjä, lampaita, kanoja, poneja ja muita eläimiä hyvinvoinnin tukena. 

Terapia-aasit voisivat täydentää tätä kokonaisuutta erityisesti mielenterveys-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluissa. Samalla ne voisivat tarjota uudenlaista toimintaa maatilamatkailuun, hyvinvointikeskuksiin ja luontopalveluihin. 

Mitä tämä merkitsee lukijalle? 

• Eläinavusteinen toiminta voi tukea hyvinvointia kaikenikäisillä ihmisillä. 

• Rauhallinen kohtaaminen eläimen kanssa voi vähentää stressiä ja lisätä turvallisuuden tunnetta. 

• Suomessa on jo runsaasti mahdollisuuksia osallistua eläinavusteiseen toimintaan ratsastusterapiasta Green Care -palveluihin. 

TOIMITUKSEN NÄKÖKULMA 

Terveydenhuollossa puhutaan usein uusimmasta teknologiasta, tekoälystä ja lääkekehityksestä. Samaan aikaan yksi kiinnostavimmista hyvinvointitrendeistä kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. 

Ihmiset etsivät yhä enemmän luonnon, eläinten ja kiireettömien kohtaamisten tuomaa tasapainoa. 

Suomessa tähän on poikkeuksellisen hyvät edellytykset. Meillä on vahva ratsastusterapian osaaminen, Green Care -verkosto, maatilamatkailua, eläinpihoja, luontokuntoutusta sekä tuhansia yrittäjiä, jotka rakentavat hyvinvointipalveluja luonnon ympärille. 

Ehkä tulevaisuuden hyvinvointipalvelu ei synny pelkästään vastaanottohuoneessa tai sovelluksessa. 

Se voi alkaa metsäpolulta, hevostallilta, alpakkalaitumelta tai hiljaisen aasin viereltä. 

Eläimet eivät ratkaise mielenterveyden haasteita, mutta ne voivat avata oven keskustelulle, rauhoittumiselle ja luottamukselle. Juuri siksi eläinavusteinen toiminta kiinnostaa yhä enemmän myös tutkijoita, terveydenhuoltoa ja matkailualaa. 

Kun maailma digitalisoituu, kaikkein arvokkaimmaksi kokemukseksi voi nousta hetki, jossa puhelin pysyy taskussa ja vieressä seisoo utelias aasi, joka ei odota ihmiseltä mitään muuta kuin läsnäoloa. 

Lähteet: Good News Network, Green Care Finland, Suomen Ratsastusterapeutit ry, kansainväliset eläinavusteisen terapian tutkimukset.