Etusivu / Talous ja työelämä / Eläkeikä vahvistettiin vuonna 1965 syntyneille – uusi sääntö vaikuttaa myös tuleviin ikäluokkiin

Eläkeikä vahvistettiin vuonna 1965 syntyneille – uusi sääntö vaikuttaa myös tuleviin ikäluokkiin

Ikääntynyt silmälasipäinen mies työskentelee kannettavalla tietokoneella valoisassa huoneessa

Yhä useampi suomalainen jatkaa työelämässä alimman vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen. Työssä jatkaminen ei rajoitu vain asiantuntija-ammatteihin. Kuvituskuva. Kuva: Vitaly Gariev / Unsplash.

Spread the love

Suomessa siirrytään uuteen vaiheeseen eläkeiän määräytymisessä. Vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. Nyt vahvistettu ikäraja on 65 vuotta, mutta muutos koskee tulevaisuudessa myös nuorempia ikäluokkia.

Eläkkeelle jäämisen ajankohta on yksi työuran suurimmista päätöksistä. Se vaikuttaa toimeentuloon, asumiseen, vapaa-aikaan ja siihen, milloin työnteosta voi siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen.

Monelle asia alkaa muuttua konkreettiseksi viimeistään silloin, kun 60 vuoden ikä lähestyy.

Suomessa on nyt vahvistettu ensimmäistä kertaa vanhuuseläkeikä, joka määräytyy elinajanodotteen kehityksen perusteella. Uusi laskentatapa koskee ensimmäisenä vuonna 1965 syntyneitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön 6. marraskuuta vahvistaman päätöksen mukaan tämän ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä aikaisintaan 62-vuotiaana.

Muutos on merkittävä, vaikka varsinainen eläkeikä ei noussut edellisiin ikäluokkiin verrattuna.

Vuonna 1965 syntyneiden jälkeen eläkeiät vahvistetaan vuosittain yksi ikäluokka kerrallaan. Seuraavaksi vuorossa ovat vuonna 1966 syntyneet.

Eläkeikä ei noussut – mutta sen määräytyminen muuttui

Vuonna 1965 syntyneet täyttävät 65 vuotta vuonna 2030. Heidän alin vanhuuseläkeikänsä on nyt vahvistettu, joten omaa eläkkeelle siirtymistä voi suunnitella aiempaa täsmällisemmin.

Erityistä päätöksessä on se, ettei uusi elinajanodotteeseen perustuva laskenta nostanut ikärajaa.

Myös vuosina 1962, 1963 ja 1964 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Timopekka Hakolan mukaan elinajanodote ei ole kasvanut niin paljon, että ensimmäinen tarkistus olisi edellyttänyt vanhuuseläkeiän nostamista.

Tämä on olennainen ero eläkejärjestelmää koskevassa keskustelussa.

Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen ei tarkoita sitä, että ikäraja nousisi automaattisesti joka vuosi. Eläkeikä määräytyy sen mukaan, miten keskimääräinen elinajanodote kehittyy.

Nyt ensimmäinen uuden järjestelmän mukainen vahvistus päätyi samaan 65 vuoden ikärajaan kuin kolmella edellisellä ikäluokalla.

Nuorempien eläkeikä vahvistetaan jatkossa vuosittain

Eläkeiän muuttuva määräytyminen perustuu vuonna 2017 voimaan tulleeseen eläkeuudistukseen.

Tuolloin sovittiin, että vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen.

Tavoitteena on sopeuttaa työurien ja eläkkeellä vietetyn ajan suhdetta eliniän muutoksiin.

Käytännössä järjestelmä toimii niin, että kunkin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä vahvistetaan sinä vuonna, jolloin ikäluokka täyttää 62 vuotta.

Vuonna 1965 syntyneiden eläkeikä vahvistettiin siis vuonna 2026. Vuonna 1966 syntyneiden ikäraja vahvistetaan vuonna 2027.

Säännöissä on myös rajoitus, joka estää eläkeiän suuret kertamuutokset.

Uusi alin vanhuuseläkeikä voi poiketa edellisen ikäluokan vahvistetusta eläkeiästä enintään kahdella kuukaudella.

Tämä tarkoittaa, ettei eläkeikä voi nousta tai laskea äkillisesti useita kuukausia yhden ikäluokan vaihtuessa seuraavaan.

Nuorempien ikäluokkien lopullisia eläkeikiä ei silti ole vielä vahvistettu. Niitä koskevat laskurit antavat ennusteita, jotka tarkentuvat myöhemmin.

Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi päästä jo 62-vuotiaana

Vanhuuseläkkeen lisäksi vahvistettiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja.

Vuonna 1965 syntyneillä ikäraja on 62 vuotta, joten he voivat saavuttaa sen vuoden 2027 aikana.

Osittainen vanhuuseläke antaa mahdollisuuden nostaa osan jo kertyneestä työeläkkeestä ennen varsinaista vanhuuseläkeikää.

Eläkkeestä voi ottaa maksuun joko 25 tai 50 prosenttia.

Ratkaisu voi kiinnostaa esimerkiksi työntekijää, joka haluaa vähentää työntekoa ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä. Osittaisen vanhuuseläkkeen saaminen ei kuitenkaan edellytä työajan lyhentämistä, eikä se automaattisesti anna oikeutta osa-aikatyöhön.

Osittaisen vanhuuseläkkeen varhentamiseen liittyy myös tärkeä taloudellinen seuraus.

Jos osittaisen vanhuuseläkkeen aloittaa ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, maksuun otettuun eläkeosaan tehdään pysyvä varhennusvähennys.

Vähennys on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista aikaistetaan.

Siksi osittaisen vanhuuseläkkeen aloittamista kannattaa arvioida oman työeläkeyhtiön laskelmien perusteella. Aikaisempi eläketulo ei ole sama asia kuin taloudellisesti edullisin vaihtoehto pitkällä aikavälillä.

Vuonna 1965 syntyneille vahvistettiin lisäksi työuraeläkkeen alaikärajaksi 63 vuotta. Työuraeläkkeeseen liittyy erillisiä ehtoja, kuten pitkään jatkunut rasittava työura ja heikentynyt työkyky.

Elinaikakerroin pienentää alkavaa eläkettä noin 5,5 prosenttia

Eläkeiän vahvistamisen yhteydessä päätettiin myös vuonna 1965 syntyneiden elinaikakertoimesta.

Tämä on monelle tulevalle eläkeläiselle vähintään yhtä tärkeä tieto kuin varsinainen eläkeikä.

Elinaikakerroin vaikuttaa siihen, kuinka suuri kuukausittainen työeläke maksetaan. Sen tarkoituksena on ottaa huomioon elinajan piteneminen ja sopeuttaa alkavia eläkkeitä sen mukaisesti.

Vuonna 1965 syntyneiden elinaikakertoimeksi vahvistettiin 0,94453.

Se tarkoittaa, että kerroin pienentää alkavaa työeläkettä noin 5,5 prosenttia verrattuna eläkkeeseen, johon kerrointa ei olisi sovellettu.

Kyse ei ole uudesta erillisestä verosta eikä jo maksussa oleviin vanhuuseläkkeisiin kohdistuvasta yleisestä leikkauksesta. Elinaikakerroin on osa työeläkejärjestelmän laskentaa, ja sitä on sovellettu alkaviin eläkkeisiin jo vuodesta 2010.

Vuonna 1965 syntyneiden kohdalla kerroin on nyt vahvistettu heidän ikäluokalleen.

Esimerkki: 2 100 euron eläke muuttuu 1 983 euroksi

Eläketurvakeskus havainnollistaa kertoimen vaikutusta esimerkillä, jossa vuonna 1965 syntyneelle henkilölle on kertynyt vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä 2 100 euroa kuukausittaista työeläkettä.

Kun summa kerrotaan ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella 0,94453, alkavan eläkkeen määräksi tulee 1 983,51 euroa kuukaudessa ennen veroja.

Ero on 116,49 euroa kuukaudessa.

Tämä ei tarkoita, että jokaisen vuonna 1965 syntyneen eläke pienenisi täsmälleen saman euromäärän. Vaikutuksen suuruus euroissa riippuu henkilölle kertyneen työeläkkeen määrästä.

Eläkkeen lopulliseen tasoon vaikuttavat myös työuran aikaiset ansiot, työskentelyn jatkuminen sekä eläkkeen aloitusajankohta.

Elinaikakertoimen vaikutusta voi lisäksi kompensoida jatkamalla työssä omaan tavoite-eläkeikäänsä asti.

Tavoite-eläkeikä on 66 vuotta ja kolme kuukautta

Vuonna 1965 syntyneiden tavoite-eläkeikä on 66 vuotta ja kolme kuukautta.

Tavoite-eläkeikä ei ole sama asia kuin alin vanhuuseläkeikä.

Alin vanhuuseläkeikä kertoo, milloin henkilö voi aikaisintaan siirtyä tavalliselle vanhuuseläkkeelle. Tavoite-eläkeikä puolestaan kertoo ajankohdan, johon asti työskentelemällä voidaan laskennallisesti korvata elinaikakertoimen eläkettä pienentävä vaikutus.

Vuonna 1965 syntynyt voi siis siirtyä vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaana, jos eläkkeen saamisen muut edellytykset täyttyvät.

Jos hän jatkaa työssä tavoite-eläkeikään saakka, eläkkeen määrä kasvaa lykkäyskorotuksen ja mahdollisen uuden eläkekertymän kautta.

Tavoite-eläkeikä ei kuitenkaan velvoita jatkamaan työssä.

Eläkkeelle siirtymisen ajankohta on edelleen henkilökohtainen ratkaisu, johon vaikuttavat esimerkiksi terveydentila, taloudellinen tilanne, työn mielekkyys ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Mitä muutos merkitsee Suomelle?

Eläkeiän kytkeminen elinajanodotteeseen muuttaa sitä, miten Suomessa varaudutaan väestön ikääntymiseen.

Aiemmin syntymävuosikohtaiset eläkeiät oli vahvistettu lainsäädännössä vuonna 1964 syntyneisiin saakka. Nyt ikärajat alkavat mukautua elinajanodotteen kehitykseen.

Muutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä sekä työurien pituuteen että eläkejärjestelmän rahoituksen ennakoitavuuteen.

Työpaikkojen näkökulmasta tämä lisää tarvetta huomioida eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset työuravaiheet. Osalle työssä jatkaminen on mielekästä ja taloudellisesti hyödyllistä, kun taas toisille työn fyysinen tai henkinen kuormitus asettaa rajoituksia.

Vuonna 1965 syntyneiden kohdalla tärkein tieto on nyt selvä: alin vanhuuseläkeikä pysyy 65 vuodessa.

Seuraavien ikäluokkien osalta eläkeikä ratkaistaan myöhemmin vahvistettavien laskelmien perusteella.

Mitä tämä merkitsee lukijalle?

1. Tarkista oman ikäluokkasi eläkeikä. Vuonna 1965 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja 62 vuotta ja tavoite-eläkeikä 66 vuotta kolme kuukautta. Myöhemmin syntyneiden vahvistamattomia ikärajoja ei pidä sekoittaa lopullisiin päätöksiin.

2. Selvitä elinaikakertoimen vaikutus euroissa. Vuonna 1965 syntyneiden kerroin pienentää alkavaa työeläkettä noin 5,5 prosenttia. Tarkista työeläkeotteelta kertynyt eläkkeesi ja käytä oman työeläkeyhtiösi laskuria henkilökohtaisen arvion tekemiseen.

3. Vertaa eri eläkkeelle jäämisen vaihtoehtoja. Alin vanhuuseläkeikä, osittainen vanhuuseläke ja tavoite-eläkeikä tarkoittavat eri asioita. Niiden taloudelliset vaikutukset kannattaa selvittää ennen päätöstä.

Oman eläkeiän ja arvioidun eläkkeen määrän voi tarkistaa Työeläke.fi-palvelusta ja omasta työeläkeyhtiöstä.

Toimituksen näkökulma

Eläkeikä on Suomessa totuttu näkemään syntymävuoteen perustuvana rajana, jonka jälkeen työnteko voidaan jättää taakse. Uusi järjestelmä tekee rajasta aiempaa selvemmin elinajanodotteen kehitykseen sidotun.

Vuonna 1965 syntyneiden kohdalla ensimmäinen tarkistus ei vielä nostanut eläkeikää, mutta muutos vaikuttaa siihen, miten seuraavien sukupolvien työurat suunnitellaan.

Tulevaisuuden eläkejärjestelmässä ratkaisevaa ei ole pelkästään se, kuinka pitkään ihmisten odotetaan elävän. Yhtä tärkeää on, kuinka hyvin työelämä mahdollistaa mielekkään ja terveydelle sopivan työnteon myös työuran viimeisinä vuosina.


Lähteet

1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.11.2026: STM vahvisti työeläkkeiden elinaikakertoimen vuodelle 2027 sekä eläkeiät 1965 syntyneille.

2. Eläketurvakeskus, 6.11.2026: Vuonna 1965 syntyneen eläkeikä vahvistettu – elinajanodote vaikuttaa ensimmäistä kertaa eläkeikään.

3. Eläketurvakeskus: Elinaikakerroin ja sen määräytyminen.

4. Työeläke.fi: Vanhuuseläke – eläkeikä syntymävuoden mukaan.

5. Työeläke.fi: Osittainen vanhuuseläke ja sen vaikutus eläkkeen määrään.