Viikon näkökulma

Akavan tuoreessa kyselyssä 65 prosenttia vastanneista oli kehittänyt tekoälyosaamistaan itsenäisesti, mutta vain 22 prosenttia oli saanut työnantajan järjestämää tekoälykoulutusta. Luvut paljastavat työelämän ristiriidan: uusien taitojen merkitys kasvaa, mutta niiden oppimiselle ei välttämättä löydy aikaa. Kysymys ei lopulta koske vain tekoälyä, vaan sitä, millaiseksi suomalainen työelämä on muuttumassa. Uusi ohjelma tulee työpaikalle. Työntekijän odotetaan ottavan se

Kansainvälisiä työntekijöitä on suomalaisilla työpaikoilla enemmän kuin kertaakaan viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan englanniksi työskentely on mahdollista harvemmassa organisaatiossa kuin muutama vuosi sitten. Ristiriita nostaa esiin kysymyksen siitä, miten Suomi pystyy hyödyntämään kansainvälistä osaamista ja samalla vahvistamaan kotimaisten kielten asemaa. Kansainvälisyys kasvaa, mutta työkieli ei muutu samaan suuntaan Suomalaisesta työelämästä saatiin tällä viikolla kaksi

Suomen teknologia-alalla tapahtuu nyt kaksi näennäisesti ristiriitaista asiaa: liiketoiminta vahvistuu, mutta työntekijöiden määrä vähenee. Samaan aikaan datakeskuksiin liittyvät työpaikkailmoitukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Yhdessä nämä havainnot kertovat muutoksesta, joka voi vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia Suomessa tulevaisuudessa tarvitaan. Teknologia-alan kasvu ei enää kerro suoraan uusista työpaikoista Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan uusia datakeskuksia, joiden ympärille syntyy mittavia rakennushankkeita.

Suomalaisten digiosaaminen on parantunut, mutta viranomaisasiointi verkossa katkeaa monelta epävarmuuteen tai vaikeaan kieleen. Tällä viikolla julkaistut tiedot nostavat esiin palvelujen kehittämisen olennaisen kysymyksen: auttaako palvelu ihmistä ymmärtämään, mitä hänen pitää tehdä? Lähes kolmannes aikuisista suomalaisista kertoo keskeyttäneensä viranomaisasian hoitamisen verkossa, koska on pelännyt antavansa vääriä tietoja tai käyttävänsä palvelua väärin. Luku pysäyttää erityisesti siksi, että

Miksi lapsuuden kesät tuntuivat pitkiltä, mutta aikuisena vuodet vilahtavat ohi? Ajantajua voi hidastaa yllättävän pienillä muutoksilla arjessa. Ingressi:Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisuuden, mutta aikuisena vuodet vilistävät ohi silmänräpäyksessä? Kyse ei ole vain vanhenemisesta, vaan siitä, miten aivomme käsittelevät tietoa. Psykologinen tutkimus paljastaa, että voimme tietoisesti hidastaa sisäistä kelloamme. Avain aikajuoksun jarruttamiseen ei löydy kalenterin

Suomen taloudessa näkyy nyt useita piristymisen merkkejä. Tavaraa liikkuu, vienti vetää ja teollisuus saa tilauksia – mutta arkeen muutos tulee viiveellä. Talouden suunnanmuutos ei ala siitä, että suomalainen huomaa yhtäkkiä tilillään enemmän rahaa. Ensin jotain tapahtuu tehtailla, tilauskirjoissa, satamissa ja maanteillä – ja juuri nyt useampi tällainen hiljainen merkki osoittaa samaan suuntaan. Kun suomalainen kuulee

Harrastukset, liikunta, lepo ja lomat täyttyvät tavoitteista. Viikon näkökulma kysyy, milloin vapaa-ajastakin tuli paikka jatkuvalle kehittymiselle. Juokseminen ei ole enää vain juoksemista, lukeminen lukemista eikä lomakaan pelkkä loma. Yhä useampi osa vapaa-ajasta on saanut tavoitteen, suunnitelman ja ajatuksen kehittymisestä. Samalla aikuisuudesta on kadonnut jotakin arvokasta: lupa tehdä asioita ilman, että niissä tarvitsee tulla paremmaksi. Ihminen

Olemme aina tavoitettavissa, mutta onko se edistystä? Viikon näkökulma pohtii, miksi oikeus olla tavoittamattomissa on tärkeämpi kuin koskaan. Olemme tavoitettavissa lähes kaikkialla ja kaikkina aikoina. Samalla mahdollisuudesta tavoittaa toinen ihminen on tullut odotus nopeasta vastauksesta. Missä vaiheessa tavoittamattomuudesta tuli asia, jota pitää selittää – ja mitä jatkuva saavutettavuus tekee työlle, levolle, keskittymiselle ja ihmissuhteille? Vielä

Tekoäly hoitaa jo töitä, joiden kautta nuoret ovat opetelleet ammattinsa. Jos uran ensimmäiset askelmat katoavat, mistä syntyvät tulevaisuuden osaajat? Työelämään on aina tultu keskeneräisenä. Ensimmäisissä työpaikoissa on tehty helpompia tehtäviä, seurattu kokeneempia ja opittu vähitellen kantamaan vastuuta. Tekoäly muuttaa nyt juuri tätä työelämän ensimmäistä porrasta. Ensimmäisen työpaikan merkityksen ymmärtää usein vasta vuosia myöhemmin. Alussa tehtävät

Etätyö, asumisen hinta ja monipaikkaisuus muuttavat suomalaisten suhdetta asuinpaikkaan. Paluumuutto tarjoaa maaseudulle uuden mahdollisuuden. Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä on vuosikymmenten ajan ollut vahva perussuunta: pienemmiltä paikkakunnilta kohti suuria kaupunkeja. Opiskelu, työpaikat ja palvelut ovat vetäneet ihmisiä erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun kaltaisille kaupunkiseuduille. Kaupungistuminen jatkuu edelleen, eikä Suomi ole kääntymässä takaisin 1950-luvun maaseutuyhteiskunnaksi. Sen rinnalle on

Tekoäly tekee koulutehtävät sekunneissa. Suurin kysymys ei ole huijaaminen, vaan mitä oppimiselle tapahtuu, jos kone tekee ajattelutyön. Tekoäly on muuttanut opiskelua nopeammin kuin koulu on ehtinyt muuttua mukana. Kun esseen, yhteenvedon tai tehtävän vastauksen saa sekunneissa, koulun on ratkaistava paljon vilppiä suurempi kysymys: miten varmistetaan, että oppilas oppii ajattelemaan itse? Kello lähestyy yhdeksää illalla. Huomiseksi

Kylään poikkeaminen oli ennen tavallinen osa arkea. Nyt tapaaminen vaatii helposti kalenterin, siivouksen ja suunnitelman. Miksi teimme siitä näin vaikeaa? Ystävän viesti ”oletteko kotona, voitaisiin poiketa kahville” kuulostaa mukavalta. Silti se käynnistää monessa kodissa pienen operaation: pitäisi siivota, keksiä tarjottavaa ja tarkistaa päivän suunnitelmat. Samalla olemme menettäneet jotain arvokasta – ajatuksen siitä, että läheisen ihmisen

Onko pitkäjänteisyys jäämässä nopeuden varjoon? UTISONin Viikon näkökulma tarkastelee, miksi kärsivällisyys on jälleen Suomen tärkeimpiä kilpailuetuja. Harva meistä huomaa sitä arjessaan, mutta yhteiskunta ympärillämme on muuttunut nopeasti. Tuloksia odotetaan aiempaa ripeämmin, päätöksiä tehdään yhä lyhyemmällä aikajänteellä ja onnistumista mitataan usein päivissä tai kuukausissa, vaikka kaikkein merkittävimmät saavutukset syntyvät vuosien määrätietoisen työn tuloksena. Samalla herää kysymys,

Miksi kyky keskittyä voi olla 2020-luvun tärkein kilpailuetu Miksi keskittyminen tuntuu nykyään vaikeammalta kuin ennen? Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti, mutta samalla kyky syventyä yhteen asiaan on monen mielestä heikentynyt. Tietoa on enemmän saatavilla kuin koskaan aiemmin, mutta samalla moni kokee, että keskittyminen on muuttunut yhä vaikeammaksi. Kun arki täyttyy jatkuvasta viestitulvasta, uutisvirrasta ja keskeytyksistä, myös

Mitä tapahtui kouluissa, kun puhelimia alettiin rajoittaa? Euroopan kokemukset osoittavat, että suurimmat muutokset näkyivät siellä, missä niitä vähiten odotettiin. Koulujen puhelinrajoituksista on puhuttu paljon, mutta mitä niiden jälkeen todella tapahtui? Euroopan kokemukset osoittavat, että ensimmäiset muutokset eivät näkyneet koetuloksissa vaan koulun arjessa – erityisesti välitunneilla, joissa oppilaiden tapa olla yhdessä alkoi muuttua. Puhelimesta tuli nopeasti

Kumppaninosto | Kuvajälki Tämä uutisnosto on osa UTISONin Platinum-kampanjaa Valta vaihtaa aina muotoaan  Kun uutisissa puhutaan maailman voimakkaimmista toimijoista, kamera kääntyy Valkoiseen taloon, Zhongnanhaihin tai Kremliin. Harvemmin se kääntyy Piilaaksoon. Silti juuri siellä tehdään yhä useammin päätöksiä, jotka vaikuttavat miljardien ihmisten arkeen  Jos joku olisi kysynyt eurooppalaiselta vuonna 1500, mikä tekee valtiosta mahtavan, vastaus olisi ollut yksinkertainen.

UTISONin Viikon näkökulma kertoo, miksi maailman suurin urheilutapahtuma merkitsee paljon enemmän kuin pelkkää jalkapalloa Kun maailma pysähtyy hetkeksi On harvinaista, että miljardit ihmiset tekevät samaan aikaan lähes saman asian. Silti niin tapahtuu yhä. Olohuoneissa avataan televisiot. Ravintoloiden terassit täyttyvät. Kaupunkien toreille pystytetään jättinäyttöjä. Lasten pihapelit keskeytyvät hetkeksi, kun vanhemmat kutsuvat sisälle katsomaan ottelun ratkaisuhetkiä. Toisella

Suomalaiset eivät juuri puhu siitä, mikä tekee arjesta poikkeuksellisen sujuvaa  Aamulla lapsi lähtee pyörällä kouluun. Bussinkuljettaja tervehtii matkustajia. Kadonnut lompakko löytää tiensä takaisin omistajalleen. Verkosta tilattu paketti saapuu sovittuna päivänä, ja naapuri ottaa sen tarvittaessa vastaan. Kaupassa maksat ostoksesi sekunneissa, eikä kukaan epäile, että maksujärjestelmä toimisi.  Suurimmalle osalle suomalaisista nämä ovat tavallisia hetkiä. Niihin ei

Avaa mikä tahansa uutispalvelu tai sosiaalisen median sovellus. Ensimmäisenä vastaan tulevat sota, väkivalta, taloushuolet, konkurssit, irtisanomiset, rikokset ja kriisit. Jos maailmaa arvioisi pelkästään uutisvirran perusteella, olisi helppo päätellä, että olemme matkalla kohti jatkuvaa epävarmuutta. Todellisuus on paljon monipuolisempi. Samaan aikaan, kun otsikoissa kerrotaan kriiseistä, suomalaiset yrittäjät perustavat uusia yrityksiä, tutkijat kehittävät ratkaisuja sairauksiin, vapaaehtoiset auttavat

Sitä ei näe bruttokansantuotteessa.Se ei näy pörssikursseissa eikä älykellon raporteissa.Silti miljoonat ihmiset tekevät lähes saman päätöksen samaan aikaan.He sulkevat oven perässään ja ajavat kohti paikkaa, jossa kellolla on paljon vähemmän merkitystä.Pois kaupungista.Pois kalenterista.Pois sähköposteista.Pois liikennevaloista ja kokouskutsuista.Ja ennen kaikkea pois ajatuksesta, että jokainen hetki pitäisi käyttää johonkin hyödylliseen.Harva pysähtyy ajattelemaan, kuinka poikkeuksellinen taito tämä on.Monessa

UTISON ERIKOISJULKAISU Suomen tulevaisuutta ei ratkaista pelkästään investoinneilla, veroratkaisuilla tai uusilla teknologioilla. Yhä useammin ratkaiseva kysymys on se, missä maailman parhaat osaajat haluavat rakentaa elämänsä ja uransa. Tästä näkökulmasta työperäinen maahanmuutto ei ole vain työmarkkinakysymys, vaan yksi Suomen tärkeimmistä kilpailukyky- ja kasvukysymyksistä. OSA 1  Suomi muuttuu joka päivä – mutta kaikkein suurimmat muutokset tapahtuvat usein

Ingressi  Suomalaiset startup-yritykset keräsivät viime vuonna noin 1,6 miljardia euroa rahoitusta. Summa on merkittävä paitsi Suomen mittakaavassa myös kansainvälisesti. Samalla se kertoo muutoksesta, joka on tapahtunut vähitellen kuluneen vuosikymmenen aikana: Suomea ei nähdä enää vain yksittäisten menestystarinoiden maana, vaan paikkana, jossa syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä, teknologioita ja kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia.  Suomi on pitkään ollut tunnettu osaamisestaan.

Suomessa on viime vuosina puhuttu paljon kriiseistä.Velasta. Talouskasvun hitaudesta. Irtisanomisista. Teknologia-alan vaikeuksista.Julkisen talouden ongelmista. Hintojen noususta. Väsyneestä uutisilmapiiristä.Kun uutisvirtaa seuraa päivästä toiseen, syntyy helposti tunne siitä, että Suomi onjatkuvasti menettämässä asemiaan.Samaan aikaan maailmalla Suomi näyttäytyy kuitenkin yllättävän erilaisena maana.Pienenä mutta vakaana yhteiskuntana, jossa yhdistyvät:-korkea osaaminen-turvallisuus-käytännöllisyys-toimiva arki-luottamus-teknologia-design-koulutus-kyky uudistuaJa ehkä juuri siksi Suomi kiinnostaa edelleen enemmän kuin