UTISON Sunnuntai

Pälkäneellä seisoo yli 500 vuotta vanha kirkko, jonka katto romahti joulukuun myrskyssä vuonna 1890. Seuraavat sukupolvet yrittivät pelastaa rapistuvia muureja, kunnes vuosikymmenten sitkeä työ johti ratkaisuun: kirkon ylle rakennettiin lasikatto. Lokakuussa 2026 valmistunut hanke kertoo paitsi suomalaisesta historiasta myös siitä, mitä pieni yhteisö voi saada aikaan. Joulukuun 3. päivänä 1890 Pälkäneellä kuului kova rysähdys. Vanhan

Uuden kokeileminen voi innostaa, mutta myös tuntua yllättävän hankalalta. Usein esteenä eivät ole kyvyt vaan tutut ajattelutavat, joita emme edes huomaa. Aalto-yliopiston asiantuntija ja kansainvälinen tutkimus avaavat, miksi avoimuus uusille asioille ei ole vain synnynnäinen ominaisuus – ja miten omaa ajattelua voi oppia haastamaan. Kuvittele tilanne, jossa sinulle tarjoutuu mahdollisuus tehdä jotakin aivan uudella tavalla.

Kun 89 pyöräilijää lähti syyskuisena iltana Huittisista kohti Nuorgamia, edessä oli yli 2 000 kilometriä omatoimista pyöräilyä. Lari Rauno tavoitteli alle neljän vuorokauden suoritusta, Mikko Mäkipää kymmenettä perättäistä maaliintuloaan. Samalla kymmenet muut yrittivät selvitä pohjoisen kylmyydestä, tuulesta, uupumuksesta ja odottamattomista vastoinkäymisistä. Lopulta määräajassa perille pääsi 45 osallistujaa. Ruska 2026 kokosi pitkänmatkanpyöräilijät Huittisiin ennen yli 2

Vuonna 1637 harvinaisista tulppaanisipuleista maksettiin Hollannissa omaisuuksia, kunnes kaupankäynti romahti. Vuosituhannen vaihteessa internetyhtiöiden osakkeisiin virtasi miljardeja, ennen kuin teknologiapörssi syöksyi. Nyt tekoälyyn sijoitetaan ennennäkemättömiä summia. Kolmea aikakautta erottaa lähes 400 vuotta, mutta niitä yhdistää hämmästyttävän samanlainen usko tulevaisuuteen. Historia kertoo, mitä tapahtuu, kun suuret odotukset ja ihmisen käyttäytyminen alkavat ruokkia toisiaan. Historiallinen maalaus Semper Augustus

Miksi ei-sanominen tuntuu niin vaikealta? Opi asettamaan rajat ilman syyllisyyttä ja tunnistamaan, milloin muiden miellyttäminen käy oman jaksamisen päälle. Monelle meistä sana ”kyllä” tulee huulilta kuin automaatio, vaikka sisäinen ääni huutaisi vastaan. Suostumme ylimääräisiin työtehtäviin, lähdemme tapaamisiin joihin emme jaksaisi ja venymme muiden tarpeiden mukaan oman jaksamisemme kustannuksella. Kun lopulta yritämme asettaa rajan ja sanoa

Maitotölkki näyttää yksinkertaiselta tuotteelta, mutta sen takana on pitkä ketju. Seurasimme, mitä maidolle tapahtuu lehmästä kaupan kylmähyllylle. Maitolitran nappaaminen kaupan kylmähyllystä vie muutaman sekunnin. Sitä ennen maito on lypsetty, jäähdytetty, tarkastettu, kuljetettu, separoitu, vakioitu, homogenoitu, pastöroitu, jäähdytetty uudelleen, pakattu ja kuljetettu kauppaan. Tavallisen maitotölkin taakse kätkeytyy yllättävän tarkasti valvottu ketju, joka alkaa lehmästä ja päättyy

Miksi uusi tavara muuttuu nopeasti tavalliseksi, mutta matka tai konsertti muistetaan vuosia? Tutkimus paljastaa, mihin rahaa kannattaa käyttää. Uusi puhelin, takki tai televisio tuottaa iloa, mutta tunne hiipuu usein nopeasti. Kokemuksiin käytetylle rahalle tapahtuu jotain toisenlaista: itse tapahtuma päättyy, mutta sen arvo voi jatkaa kasvamistaan muistoissa, ihmissuhteissa ja siinä, millaisena näemme oman elämämme. Uuden puhelimen

Jotkut ihmiset jäävät mieleemme vuosikymmeniksi, vaikka kohtaaminen kesti vain hetken. Miksi lyhyt tapaaminen voi jättää niin pysyvän jäljen? Useimmat elämämme aikana kohtaamamme ihmiset unohtuvat, mutta jotkut jäävät mieleen vuosikymmeniksi. Joskus siihen riittää yksi keskustelu, yksi teko tai muutama oikealla hetkellä lausuttu sana. Miksi lyhyt kohtaaminen voi vaikuttaa ihmiseen enemmän kuin vuosien tuttavuus? Elämämme aikana kohtaamme

Yksinäisyyttä kokee ainakin joskus jo 65 prosenttia Suomessa asuvista. Samalla ystävien tapaaminen on vähentynyt. Mistä muutos kertoo? Yksinäisyys koskettaa Suomessa jo enemmistöä väestöstä. Suomen Punaisen Ristin vuoden 2026 Yksinäisyysbarometrin mukaan 65 prosenttia Suomessa asuvista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, ja joka viides kokee sitä vähintään kerran viikossa. Erityisen voimakkaasti yksinäisyys näkyy nuorten ja nuorten aikuisten elämässä.

Helsingin alla on lähes 500 rakennettua tilaa tai tunnelia. Tulevaisuutta varten kallioon on varattu tilaa noin 70 uudelle hankkeelle ja yhteydelle. Helsingin alla on toinen kaupunki, jota suurin osa ihmisistä ei koskaan näe. Kalliossa kulkevat metro, energia, vesi ja muu elintärkeä infrastruktuuri, mutta sinne on varattu tilaa myös uusille raideyhteyksille, liikennetunneleille, pyöräilylle ja palveluille. Helsingin

Viisikymppisyys ei tarkoita enää samaa kuin ennen. Työurat pitenevät, opiskelu jatkuu ja käsityksemme keski-iästä on muuttunut perusteellisesti. Kun tämän päivän viisikymppiset olivat nuoria, 50-vuotias saattoi näyttää ihmiseltä, jonka elämän suuret valinnat olivat jo takana. Nyt samanikäisellä on usein pitkä työura edessään, mahdollisuus kouluttautua uudelleen ja vuosikymmeniä aikaa vaihtaa suuntaa. Numero ei ole muuttunut, mutta viisikymppisen

Miksi hyvinvointitrendit muuttuvat yhä oudommiksi? UTISON Sunnuntai selvittää, miten hyvinvoinnista tuli mitattava ja jatkuvasti optimoitava projekti. Vielä vähän aikaa sitten terveellisen elämän ohjeet mahtuivat muutamaan lauseeseen. Nyt ihmiset teippaavat suunsa yöksi, mittaavat palautumistaan sormuksella, pitävät dopamiinitaukoja ja tekevät kylmästä vedestä tarkasti seurattavan aamurituaalin. Hyvinvoinnista on kasvanut valtava teollisuus, jossa tavallisesta elämästä tehdään yhä useammin mitattava,

Aitous on noussut uudeksi luksukseksi. Kun tekoäly, suodattimet ja täydellisyys täyttävät arjen, ihmiset etsivät jälleen oikeita kokemuksia, oikeita ihmisiä ja aitoja kohtaamisia. Täydellisyys oli pitkään menestyksen mitta. Sosiaalinen media täyttyi virheettömistä kuvista, yritykset hioivat jokaisen sanansa ja teknologia lupasi tehdä kaikesta sujuvampaa. Lopulta täydellisyydestä tuli niin helppoa, ettei se enää erottanut ketään joukosta. Kun kone

Suomalainen Alma Pihl nousi nuorena Fabergén huippusuunnittelijaksi ja loi kaksi kuuluisinta keisarillista pääsiäismunaa. Vallankumouksen jälkeen hän rakensi Suomessa uuden elämän, ja hänen Fabergé-uransa jäi vuosikymmeniksi vain harvojen tietoon. Harva suomalainen on vaikuttanut yhtä merkittävästi maailman korutaiteen historiaan kuin Alma Pihl. Hänen suunnittelemansa Fabergé-munat kuuluvat nykyään maailman arvokkaimpiin taide-esineisiin, mutta niiden tekijä jäi vuosikymmeniksi lähes unohduksiin.

Eliel Saarisen Chicago Tribune -kilpailuehdotus ei voittanut vuonna 1922, mutta siitä tuli yksi modernin pilvenpiirtäjäarkkitehtuurin vaikutusvaltaisimmista suunnitelmista. Eliel Saarinen jäi vuonna 1922 Chicago Tribunen pilvenpiirtäjäkilpailussa ilman voittoa. Hänen ehdotuksensa osoittautui silti niin kauaskantoiseksi, että sen vaikutus näkyi myöhemmin kokonaisessa rakennussukupolvessa – ja muutti käsitystä siitä, miltä moderni kaupunki voisi näyttää. Suomesta lähetettiin yksi luonnos.  Sen

Kun internet syntyi, sen piti vapauttaa tieto. Tänään se taistelee huomiostasi joka sekunti. Harva meistä muistaa enää, millaista internet oli silloin, kun sinne mentiin etsimään jotakin Tietokone käynnistettiin. Selain avattiin. Hakusana kirjoitettiin. Sen jälkeen luettiin, vertailtiin ja päätettiin itse, mitä seuraavaksi tehdään. Kukaan ei ehdottanut seuraavaa videota, kukaan ei arvannut, mistä pitäisit, eikä kukaan yrittänyt

Tekoäly on siirtynyt muutamassa vuodessa tutkimuslaboratorioista osaksi tavallista arkea. Moni käyttää sitä jo päivittäin huomaamattaan, mutta seuraava vaihe ei muuta vain yksittäisiä sovelluksia tai työtehtäviä. Se voi muuttaa tapaamme oppia, tehdä päätöksiä, tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa. Suurin kysymys ei ehkä ole, mihin tekoäly pystyy, vaan olemmeko me ihmiset valmiita käyttämään sitä viisaasti. Tulevaisuus ei

Vuosikymmeniä suomalaisen teknologiaosaamisen ylpeytenä pidetty Nokia ilmoitti myyvänsä matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille. Uutinen pysäytti koko maan. Monille se tuntui aikakauden päättymiseltä. Oli vaikea kuvitella Suomea ilman yritystä, jonka kännykät olivat kulkeneet mukana koulumatkoilla, työmatkoilla ja maailman jokaisessa kolkassa. Syyskuussa 2013 Suomessa vallitsi lähes surumielinen tunnelma. Keskustelu oli armotonta. ”Nokia on ohi.” ”Suomalainen ihme on päättynyt.” ”Kaikki meni.”

Miksi juuri Suomessa syntyy ratkaisuja, joita koko maailma alkaa myöhemmin kopioida? Jos joku pyytäisi nimeämään maailman innovatiivisimmat maat, ensimmäisenä mieleen nousisivat todennäköisesti Yhdysvallat, Japani tai Etelä-Korea Niiden rinnalla pieni pohjoinen Suomi näyttää vaatimattomalta. Silti juuri täällä on syntynyt poikkeuksellisen paljon ratkaisuja, jotka ovat muuttaneet tavallista arkea kaikkialla maailmassa. Ne ovat syntyneet keittiössä, metsässä, koululuokassa, saunassa

UTISON sunnuntai Tavallinen maanantaiaamu on yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista  Ihmiskunnan suurimmat saavutukset eivät yleensä näytä vallankumouksilta.  Ne näyttävät tavalliselta maanantaiaamulta.  Herätyskello soi, kahvinkeitin käynnistyy, puhelin löytää verkon ja bussi saapuu pysäkille lähes aikataulussa. Kalenteriin merkitään kokous ensi viikolle, syksylle varataan matka ja joku allekirjoittaa sopimuksen, jonka vaikutukset ulottuvat vuosien päähän.  Suunnittelemme tulevaisuutta kuin olisi täysin