Suomalaisiin kohdistui alkuvuonna jo 20 000 huijausyritystä. Rikolliset saivat 28,3 miljoonaa euroa, vaikka pankit pysäyttivät yli puolet rahoista.
Huijauksen ei enää tarvitse viedä uhrilta kymmeniä tuhansia euroja ollakseen rikolliselle kannattava. Suomessa huijausyritysten määrä kasvaa nyt selvästi nopeammin kuin niiden yhteenlaskettu rahallinen arvo – ja juuri se kertoo muutoksesta, joka koskee käytännössä jokaista verkossa asioivaa.
Yksi tekstiviesti pysäköintimaksusta. Sähköposti pankilta. Puhelu, jossa tilillä väitetään tapahtuneen jotain epäilyttävää. Viesti tutulta näyttävältä palvelulta.
Yksittäinen yhteydenotto voi tuntua mitättömältä, mutta niiden taustalla pyörii valtava määrä rikollista toimintaa.
Suomessa pankit kirjasivat tammi–kesäkuussa 2026 noin 20 000 toteutunutta tai torjuttua huijausta. Vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 13 600.
Kasvua on siis lähes kolmannes.
Rahassa mitattuna kehitys näyttää ensi silmäyksellä jopa hieman paremmalta. Suomalaisilta yritettiin viedä alkuvuonna yhteensä 60 miljoonaa euroa. Rikollisten haltuun päätyi 28,3 miljoonaa euroa, kun pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa.
Pankit pysäyttivät siis hieman yli puolet huijausten kohteena olleista rahoista.
Lukujen kiinnostavin viesti ei kuitenkaan ole 60 miljoonaa euroa. Se on huijausten määrän nopea kasvu.
Huijaamisesta on tulossa määräpeliä
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla pankkien tilastoissa oli 3 700 toteutunutta ja 9 900 torjuttua huijausta.
Tämän vuoden vastaavana aikana toteutuneita oli jo 6 000 ja torjuttuja 14 000.
Samaan aikaan huijauksissa tavoiteltu kokonaisrahamäärä ei kasvanut samaa vauhtia.
Se kertoo olennaisesta muutoksesta: huijauksia tehdään enemmän, mutta yhden tapauksen rahallinen arvo on keskimäärin pienempi.
Rikollisen näkökulmasta toimintamalli on ymmärrettävä. Kun viestejä, puheluita ja kalasteluyrityksiä voidaan levittää valtavia määriä, jokaisen yrityksen ei tarvitse onnistua. Riittää, että pieni osa vastaanottajista reagoi oikealla hetkellä väärällä tavalla.
Siksi huijausten torjunta ei ole enää vain kysymys siitä, tunnistaako ihminen yhden kömpelön huijausviestin.
Yrityksiä tulee vastaan yhä useammin ja yhä useammissa arkisissa tilanteissa.
Tietojenkalastelu vie edelleen valtavia summia
Alkuvuoden suurin yksittäinen huijausluokka oli tietojenkalastelu.
Sen kautta rikollisille päätyi 10,6 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan lisäksi 18 miljoonan euron maksut.
Sijoitushuijauksissa rikollisille päätyi 8,2 miljoonaa euroa ja yrityksiin kohdistuneissa huijauksissa 4,9 miljoonaa euroa.
Dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetettiin 2,6 miljoonaa euroa ja niin sanotuissa turvatilihuijauksissa kaksi miljoonaa.
Turvatilihuijausten kohdalla kehitys oli kuitenkin poikkeuksellisen myönteistä. Niihin liittyvät rahamäärät ovat laskeneet voimakkaasti viime vuodesta.
Huijaus perustuu yleensä puheluun, jossa rikollinen esiintyy esimerkiksi pankin edustajana ja väittää uhrin rahojen olevan vaarassa. Ratkaisuksi tarjotaan rahojen siirtämistä niin sanotulle turvatilille.
Todellisuudessa pankkien turvatilejä ei ole olemassa.
Rikollinen ei välttämättä tavoittele enää pankkitilisi saldoa
Huijausten kehityksessä on toinenkin muutos, joka tekee pankkitunnusten suojaamisesta entistä tärkeämpää.
Varastettujen tunnusten arvo ei rajoitu siihen, paljonko uhrin pankkitilillä on rahaa.
Rikollinen voi pyrkiä käyttämään tunnuksia henkilöllisyyden sähköiseen todentamiseen. Niiden avulla voidaan yrittää rakentaa kokonaan uusia väärinkäytöksiä: avata asiakkuuksia, hankkia muita sähköisiä tunnistusvälineitä tai tehdä luotto- ja osamaksusopimuksia toisen henkilön nimissä.
Tämä muuttaa myös sitä, miten huijausriskiä kannattaa ajatella.
Pankkitunnukset eivät ole vain avain pankkitilille. Ne ovat yksi suomalaisen digitaalisen henkilöllisyyden tärkeimmistä avaimista.
Juuri siksi niiden kalastelu voi olla rikolliselle arvokasta, vaikka tilillä ei olisi suurta rahasummaa.
Kiire on edelleen yksi huijarin tehokkaimmista työkaluista
Huijausten ulkoasu muuttuu jatkuvasti. Rikolliset käyttävät pankkien, viranomaisten, terveyspalvelujen, pysäköintipalvelujen ja muiden tuttujen toimijoiden nimiä.
Perusmekanismi pysyy silti usein samana.
Uhrille luodaan tunne siitä, että jotain täytyy tehdä heti.
Tilillä on epäilyttävä maksu. Pysäköintimaksu on maksamatta. Palvelussa odottaa tärkeä viesti. Tili suljetaan. Ajanvaraus peruuntuu. Rahat ovat vaarassa.
Kiire vähentää aikaa tarkistaa, onko viesti aito.
Siksi yksinkertainen toimintatapa on edelleen tehokas: jos yhteydenotto vaatii pankkitunnuksia, maksamista tai muuta arkaluonteista tietoa, asia kannattaa tarkistaa itse organisaation virallisesta palvelusta sen sijaan, että käyttäisi viestissä tullutta linkkiä tai yhteystietoa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Huijausten nopea kasvu tekee niistä yhä vähemmän yksittäisten ihmisten ongelman ja yhä enemmän digitaalisen yhteiskunnan rakenteellisen turvallisuuskysymyksen.
Suomessa suuri osa arjen palveluista perustuu vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen. Sama järjestelmä, joka tekee pankki-, viranomais- ja terveyspalveluista sujuvia, tekee sähköisestä identiteetistä myös erittäin arvokkaan rikollisille.
Pankkien onnistuminen yli puolen huijausrahoista pysäyttämisessä on merkittävä suoja. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että huijausyritysten määrä kasvaa nopeasti.
Kun yrityksiä tehdään jo kymmeniä tuhansia puolessa vuodessa, ratkaisu ei voi perustua vain siihen, että jokaisen yksittäisen suomalaisen pitäisi osata tunnistaa jokainen uusi huijaus.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Älä arvioi huijausta vain viestin ulkoasun perusteella. Huijaukset voivat käyttää tuttuja nimiä, palveluita ja uskottavia arkisia tilanteita.
- Älä kirjaudu pankkiin tai muuhun tärkeään palveluun viestissä olevan linkin kautta, jos yhteydenotto tuli yllättäen. Avaa palvelu itse tutun sovelluksen tai virallisen verkkosivun kautta.
- Suojaa pankkitunnuksia kuin henkilöllisyyttäsi, ei vain rahojasi. Tunnusten väärinkäyttö voi ulottua paljon pankkitilin saldoa pidemmälle.
Toimituksen näkökulma
Huijausten torjunnassa on helppo päätyä puhumaan siitä, kuinka ihmisten pitäisi olla tarkempia. Kun yritysten määrä nousee jo kymmeniin tuhansiin, ongelmaa kannattaa katsoa myös toisesta suunnasta. Digitaalisen yhteiskunnan pitäisi olla rakennettu niin, ettei yksi kiireessä tehty virhe avaa rikolliselle kohtuuttoman suurta ovea. Paras huijaus ei ole se, jonka ihminen viime hetkellä tunnistaa – vaan se, joka pysähtyy ennen kuin ihmisen tarvitsee tunnistaa sitä.
Lähteet
Finanssiala ry, 16.9.2026: Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa.
Traficom / Kyberturvallisuuskeskus: vuoden 2026 viikkokatsaukset ja ajankohtaiset huijaushavainnot.
