Siirry sisältöön 
Porakone, soitin, pelikonsoli tai jopa grilli. Suomalaisissa kirjastoissa on paljon muutakin lainattavaa kuin kirjoja, eikä kaikkea tarvitse edes viedä kotiin. Eri puolilla Suomea kirjastot tarjoavat yllättäviä mahdollisuuksia harrastamiseen, korjaamiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen – usein täysin maksutta.
Tavallinen kirjastokäynti voi päättyä yllättävään löytöön
Kuvitellaan tavallinen lauantai.
Kotona pitäisi kiinnittää hylly seinään, mutta porakonetta ei ole. Uuden ostaminen tuntuu turhalta, koska seuraavan kerran sitä tarvitaan ehkä vasta ensi vuonna.
Samalla viikonloppuna voisi kokeilla jotain uutta. Lapsi on kiinnostunut kitaransoitosta, mutta kukaan ei vielä tiedä, jatkuuko innostus ensimmäisiä kokeiluja pidemmälle.
Tai ehkä mielessä on kesällä nähty retki, jolle tarvittaisiin varusteita, mutta niiden ostaminen yhtä käyttökertaa varten ei houkuttele.
Moni ratkaisisi tilanteen lähtemällä kauppaan, kysymällä välinettä lainaksi tuttavalta tai jättämällä suunnitelman toteuttamatta.
Yksi vaihtoehto saattaa kuitenkin löytyä lähempää kuin uskoisi.
Kirjastosta.
Esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston valikoimassa on akkuporakoneita, soittimia, skeittilautoja ja sirkusvälineitä. Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastoissa voi lainata jopa brikettigrillin tai kuormapyörän.
Oulussa tarjolla on muun muassa lumikenkiä, kahvakuulia, frisbeegolfkiekkoja ja sähkönkulutusmittareita.
Kyse ei ole erillisistä tavaravuokraamoista vaan tavallisista kunnallisista kirjastoista.
Suomalaisen kirjaston ajatus on vähitellen laajentunut kirjojen lainaamisesta myös muiden arjessa tarvittavien välineiden ja palveluiden tarjoamiseen.
Samalla on syntynyt mahdollisuus, joka jää helposti huomaamatta: ennen uuden tavaran ostamista kannattaa selvittää, voisiko sen lainata.
Porakone kirjastokortilla – miksi ostaa jotakin, jota tarvitsee kerran vuodessa?
Turun kaupunginkirjaston lainattavien tavaroiden joukosta löytyy kaksi erilaista Makitan akkuporakonetta.
Niiden laina-aika on 14 vuorokautta.
Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus. Laitteet noudetaan ja palautetaan pääkirjaston musiikkiosastolle.
Porakonetta ei voi varata, eikä lainaa voi uusia.
Yksi tärkeä käytännön yksityiskohta on syytä huomata: lainapakkauksessa ei ole poranteriä, vaan ne täytyy hankkia itse.
Silti mahdollisuus on kiinnostava.
Porakone on hyvä esimerkki tavarasta, jonka käyttö saattaa olla monessa kodissa satunnaista. Se voi olla välttämätön silloin, kun jotain täytyy asentaa, mutta suurimman osan ajasta se makaa kaapissa.
Kirjastolaina tarjoaa toisenlaisen ajattelutavan.
Kaikkea tarpeellista ei tarvitse omistaa.
Samaa periaatetta voi soveltaa moniin harrastusvälineisiin ja työkaluihin. Jos välineen tarve on harvinainen, lyhytaikainen tai liittyy kokeiluun, lainaaminen voi olla järkevämpi ratkaisu.
Lainaaminen ei tietenkään poista kaikkia kustannuksia. Tarvikkeet, kuljetus tai mahdolliset vahingot voivat aiheuttaa menoja, ja lainaehtoihin kannattaa tutustua etukäteen.
Mutta itse työkalua ei välttämättä tarvitse ostaa.
Joensuun seudulla kirjastosta voi saada jopa grillin
Yksi erikoisimmista esimerkeistä löytyy Joensuusta.
Vaara-kirjastojen lainattavien esineiden valikoimassa on brikettigrilli, jonka voi lainata Joensuun pääkirjastosta.
Grillin laina-aika on yksi viikko, eikä lainaa voi uusia.
Lainaajan täytyy huolehtia itse hiilistä ja sytytystarvikkeista. Grilli pitää myös puhdistaa ennen palauttamista.
Kirjaston ohjeissa muistutetaan, ettei grilli sovi parvekekäyttöön.
Lainaaminen tapahtuu omalla vastuulla.
Ajatus voi ensi kuulemalta tuntua erikoiselta.
Kirjasto yhdistetään hiljaisuuteen, lukemiseen ja tiedonhakuun. Grilli taas tuo mieleen pihan, kesäillan ja ruoan valmistamisen.
Juuri niiden yhdistyminen tekee palvelusta kiinnostavan.
Joku tarvitsee grillin vain yhden juhlapäivän ajaksi. Toinen haluaa kokeilla, millaista hiiligrillaaminen on ennen oman välineen ostamista.
Kirjota mahdollisuuden kokeilla ilman pysyvää hankintaa.
Vaara-kirjastojen esinevalikoimassa on muitakin poikkeuksellisia vaihtoehtoja.
Niihin kuuluu esimerkiksi kuormapyörä, jota ei yleensä ensimmäiseksi osaisi lähteä etsimään kirjastosta.
Joensuun pääkirjastosta voi lainata kuormapyörän viikoksi. Pyöriä on käytettävissä sekä lasten että muiden matkustajien kuljettamiseen. Kuvituskuva: Andrej Shadura / Wikimedia Commons, CC BY 4.0.
Kirjaston verkkosivujen mukaan valikoimassa on lisäksi muun muassa bassoja, verenpainemittareita, lumikenkiä sekä pelikonsolilaitteita.
Tämä kertoo, kuinka erilaisia tarpeita kirjastot voivat palvella.
Sama paikka, josta lainataan romaani, voi auttaa myös tavaroiden kuljettamisessa, harrastuksen aloittamisessa tai oman hyvinvoinnin seuraamisessa.
Kitara viikonlopuksi – uusi harrastus ilman suurta alkuinvestointia
Uuden harrastuksen aloittamiseen liittyy usein yksi ongelma.
Ennen kuin tietää, pitääkö siitä, pitäisi hankkia tarvittavat välineet.
Soittimien kohdalla tämä voi muodostua todelliseksi esteeksi. Kitara, ukulele tai kantele kiinnostaa, mutta oman ostaminen tuntuu ennenaikaiselta.
Turun pääkirjaston musiikkiosastolta voi lainata esimerkiksi teräskielisen tai nailonkielisen kitaran, ukulelen tai viisikielisen kanteleen.
Soittimen laina-aika on kaksi viikkoa.
Kirjastosta saa lainaan myös viritysmittarin.
Kahdessa viikossa ei opi mestarisoittajaksi, mutta siinä ajassa ehtii huomata jotakin olennaista.
Tuntuuko soittimen käsittely mukavalta? Jaksaako harjoitteluun palata seuraavana päivänä? Herääkö halu oppia lisää?
Vastausten perusteella voi tehdä paremman päätöksen siitä, kannattaako hankkia oma soitin.
Tämä on yksi esinelainaamisen tärkeimmistä mahdollisuuksista.
Lainaaminen madaltaa kokeilemisen kynnystä.
Kaikkien uusien kiinnostuksen kohteiden ei tarvitse alkaa ostoksesta.
Ja jos innostus ei jatku, mitään tarpeetonta ei jää nurkkiin.
Kirjastosta voi saada myös välineet oman podcastin tekemiseen
Turun kirjaston valikoimassa on toinenkin kiinnostava kokonaisuus.
Digisalkku.
Sen sisältämillä välineillä voi kaupungin mukaan striimata, kuvata vlogeja, tallentaa haastatteluja ja tehdä podcasteja älypuhelimen avulla.
Mukana on muun muassa langaton mikrofonijärjestelmä, jota voi käyttää myös tietokoneen, tabletin tai kameran kanssa.
Digisalkku lainataan Turun pääkirjaston musiikkiosastolta. Kirjastokortin lisäksi tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Laitteet sopivat esimerkiksi ihmiselle, joka haluaisi kokeilla videontekoa tai äänen tallentamista mutta ei vielä halua sijoittaa omaan kalustoon.
Mahdollisuus avaa laajemman kysymyksen.
Mistä uuden asian oppiminen oikeastaan alkaa?
Aiemmin kirjasto saattoi tarjota kirjan, jossa kerrottiin, miten radio-ohjelma tehdään tai kuinka valokuvaamista kannattaa harjoitella.
Nyt kirjasto voi joissakin tapauksissa tarjota myös välineet itse tekemiseen.
Tämä muuttaa oppimisen luonnetta.
Tietoa ei tarvitse pelkästään lukea. Sitä voi kokeilla käytännössä.
Oulussa voi lainata lumikenkiä, roskapihtejä ja sähkönkulutusmittarin
Oulun kaupunginkirjaston esinevalikoima kertoo, kuinka laajasti lainaamista voidaan soveltaa tavalliseen arkeen.
Kirjastoista löytyy esimerkiksi lumikenkiä, kahvakuulia, frisbeegolfkiekkoja ja erilaisia pelivälineitä.
Mukana on myös sateenvarjoja, roskapihtejä ja sähkönkulutusmittareita.
Moni näistä on tavara, jota tarvitaan vain tiettyyn vuodenaikaan tai erityiseen tilanteeseen.
Lumikengät ovat hyvä esimerkki.
Talvisessa luonnossa liikkuminen voi kiinnostaa, mutta omien välineiden hankkiminen ei tunnu järkevältä ennen ensimmäistäkään kokeilua.
Lainaamalla voi selvittää, sopiiko harrastus itselle.
Sähkönkulutusmittarilla puolestaan voi tutkia, kuinka paljon pistotulpallinen kodinkone käyttää sähköä.
Laite voi auttaa ymmärtämään oman kodin kulutusta konkreettisemmin kuin pelkkä sähkölaskun tarkastelu.
Roskapihdit taas tarjoavat välineen lähiympäristön siivoamiseen.
Oulussa peli- ja liikuntavälineiden sekä muiden esineiden laina-aika on tavallisesti 14 vuorokautta. Kaupungin ohjeiden mukaan näitä esineitä ei voi varata eikä niiden lainoja uusia.
Ne täytyy palauttaa samaan kirjastoon, josta ne lainattiin.
Myöhästymismaksu on 40 senttiä päivältä.
Juuri tällaiset yksityiskohdat kannattaa tarkistaa etukäteen.
Esinelainaaminen muistuttaa kirjojen lainaamista, mutta käytännöt eivät aina ole samat.
Raision kirjasto lainaa jopa tauluja kotiin
Kirjaston tehtävä voi ulottua myös kodin viihtyvyyteen.
Raision kaupungin lainattavien välineiden luettelossa on tauluja, joiden laina-aika on peräti kolme kuukautta.
Ajatus on kiinnostava.
Taiteen hankkiminen kotiin mielletään usein ostamiseksi, mutta lainaaminen tarjoaa mahdollisuuden elää teoksen kanssa jonkin aikaa.
Taulun voi ripustaa seinälle ja katsoa, miltä se tuntuu osana omaa ympäristöä.
Seinälle ripustettuja kehystettyjä tauluja. Raision kirjastosta voi lainata taideteoksia kotiin jopa kolmeksi kuukaudeksi.
Kolmessa kuukaudessa ehtii huomata, muuttuuko suhde teokseen ajan myötä.
Raision lainattavien tavaroiden joukosta löytyy myös ompelukone, nukanpoistaja, energiamittari ja erilaisia keskittymistä tai aistikokemuksia tukevia välineitä.
Osa laitteista lainataan kotiin ja osa on tarkoitettu käytettäväksi kirjastossa.
Esimerkiksi ompelukoneen ja saumurin käyttömahdollisuudet vaihtelevat laitteen mukaan.
Siksi lainaajan kannattaa tarkistaa, onko kyse kotiin vietävästä tavarasta vai kirjaston tiloissa käytettävästä laitteesta.
Kaikkia välineitä ei tarvitse edes lainata kotiin
Helsingin keskustakirjasto Oodi tarjoaa erilaisen lähestymistavan.
Oodin Kaupunkiverstaalla asiakkaat voivat käyttää muun muassa 3D-tulostimia, ompelukoneita, saumureita, suurkuvatulostinta, vinyylileikkuria ja elektronisen työskentelyn välineitä.
Laitteet varataan Helsingin kaupungin Varaamo-palvelusta.
Laitteiden käyttö on maksutonta, mutta käytettävistä materiaaleista voidaan periä maksu.
Käytössä on myös mediatyöasemia, joissa voi tehdä kuvankäsittelyä, taittoa ja videoeditointia.
Lisäksi Oodissa on varattavia musiikki-, valokuvaus- ja äänitysstudioita sekä pelitila.
Tässä kirjaston rooli muuttuu entistä selvemmin.
Kyse ei ole enää vain siitä, mitä rakennuksesta voi viedä kotiin.
Kirjasto tarjoaa myös tilan ja välineet asioiden tekemiseen.
Asiakas voi tulla korjaamaan vaatetta, kokeilemaan digitaalista valmistusta tai työstämään omaa luovaa projektiaan.
Tällaisille palveluille on helppo nähdä käyttöä myös pienyrittäjien, opiskelijoiden, harrastajien ja muiden omia projektejaan toteuttavien ihmisten arjessa.
Kaikilla ei ole kotona tilaa ompelukoneelle tai varaa hankkia harvoin tarvittavia erikoislaitteita.
Kirjaston yhteisessä tilassa välineet voivat olla monen käytettävissä.
Pienetkin kirjastot tarjoavat yllättäviä mahdollisuuksia
Esinelainaaminen ei ole vain suurten kaupunkien ilmiö.
Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan esimerkiksi Rääkkylän kirjaston tavaralainaamosta, josta löytyy urheiluvälineitä, soittimia, lautapelejä ja lastentarvikkeita.
Outokummun kirjastossa on puolestaan ollut lainattavana muun muassa frisbeegolfkori, jongleerausvälineitä, ompelukone ja erilaisia pallopelivälineitä.
Palveluiden merkitys voi olla pienellä paikkakunnalla erityisen konkreettinen.
Jos lähin erikoisliike sijaitsee kaukana, mahdollisuus lainata harrastusvälineitä oman kunnan kirjastosta helpottaa uusien asioiden kokeilemista.
Samalla kirjasto voi toimia paikkana, jossa eri-ikäiset ihmiset löytävät yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Kirjastojen valikoimat eivät kuitenkaan ole kaikkialla samanlaisia.
Se, mitä yhdestä kirjastosta voi lainata, ei välttämättä kuulu naapurikunnan tarjontaan.
Juuri siksi oman kirjaston palveluihin kannattaa tutustua erikseen.
Miksi kirjastoista on tullut myös tavaroiden lainaamoja?
Suomalaisen kirjaston perusajatus on pitkään ollut tiedon, kulttuurin ja oppimisen mahdollistaminen.
Mutta se, mitä näiden tavoitteiden toteuttaminen käytännössä tarkoittaa, on muuttunut.
Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen tehtäviin kuuluu muun muassa lukemiskulttuurin edistäminen, tiedon saatavuuden tukeminen sekä mahdollisuuksien tarjoaminen elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.
Laki korostaa myös yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin.
Kun tätä ajattelee laajemmin, esinelainaaminen ei tunnu enää niin erikoiselta.
Jos kirjasto auttaa ihmistä oppimaan, soittimen lainaaminen voi olla yhtä luonteva osa tehtävää kuin soitto-oppaan tarjoaminen.
Jos kirjasto mahdollistaa kulttuurin tekemistä, äänitysstudio tai ompelukone voi täydentää perinteistä kokoelmaa.
Jos kirjasto edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia, lainattava väline voi vähentää taloudellisia esteitä harrastamisen aloittamiselta.
Tämä ei tarkoita, että kaikkien kirjastojen pitäisi hankkia kaikkea mahdollista.
Kysymys on siitä, millaisia palveluita paikalliset asukkaat tarvitsevat ja mitä kirjasto pystyy tarjoamaan.
Parhaimmillaan kirjasto on paikka, jossa omaa kiinnostusta voi seurata ilman, että ensimmäinen askel edellyttää rahankäyttöä.
Suomen kirjastot eivät ole menettäneet merkitystään
Uusien esineiden ja palveluiden rinnalla perinteinen kirjalainaaminen on edelleen kirjastojen keskeistä toimintaa.
Vuonna 2025 Suomen yleisissä kirjastoissa kirjattiin noin 87,9 miljoonaa lainaa.
Kirjalainoja oli niistä noin 77 miljoonaa.
Fyysisiä kirjastokäyntejä kertyi yli 50 miljoonaa.
Luvut kertovat, että kirjastot ovat edelleen erittäin laajassa käytössä.
Samalla kirjastojen toimintaympäristö on muuttunut. Lukemista tapahtuu paperikirjojen lisäksi digitaalisilla laitteilla, ja kirjastot tarjoavat myös sähköisiä aineistoja.
Kuntien yhteisessä E-kirjastossa on e-kirjoja, äänikirjoja ja digitaalisia aikakauslehtiä. Palvelun käyttöoikeus riippuu siitä, onko asiakkaan kotikunta liittynyt siihen.
Perinteinen lainaaminen, digitaaliset aineistot ja uudet esinepalvelut eivät siis sulje toisiaan pois.
Ne muodostavat erilaisia tapoja käyttää samaa julkista palvelua.
Mitä kirjastosta lainaaminen oikeastaan maksaa?
Kirjastolain mukaan yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaaminen ja varaaminen ovat maksuttomia.
Myös ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia.
Tämä on tärkeä lähtökohta.
Esineiden lainaamisesta ei tavallisesti peritä normaalia vuokraa samalla tavalla kuin kaupallisessa välinevuokraamossa.
Maksuttomuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei käyttäjälle voisi koskaan tulla kustannuksia.
Myöhästyneistä palautuksista, kadonneista tavaroista tai vahingoittuneesta aineistosta voidaan periä maksuja.
Joidenkin laitteiden käytössä tarvitaan myös omia materiaaleja, esimerkiksi 3D-tulostimen tulostusmateriaalia tai porakoneen teriä.
Lisäksi tietyn välineen lainaamiseen voi liittyä ikärajoja, henkilöllisyyden tarkistus tai muita ehtoja.
Kaikkea ei voi varata etukäteen, ja joissakin kirjastoissa tavarat on palautettava juuri siihen toimipisteeseen, josta ne on lainattu.
Lainaaja pääsee helpoimmalla, kun hän selvittää nämä asiat ennen kirjastoon lähtemistä.
Näin löydät oman lähikirjastosi yllättävät palvelut
Ensimmäinen askel on oman kirjastoverkon verkkosivusto.
Hakuun kannattaa kirjoittaa esimerkiksi lainattavat esineet, lainattavat tavarat tai esineet.
Monissa verkkokirjastoissa esineitä voi etsiä omana aineistolajinaan.
Jos haluttua tavaraa ei löydy hakutuloksista, kirjaston henkilökunnalta kannattaa kysyä.
Osa välineistä on saatavilla vain tietyistä toimipisteistä. Lisäksi esineiden määrä voi olla pieni, jolloin ne ovat helposti lainassa.
Tavaran löytämisen jälkeen kannattaa varmistaa kolme asiaa:
Onko esine juuri nyt saatavilla? Verkkosivulla näkyvä valikoima ei vielä tarkoita, että yksittäinen laite olisi hyllyssä.
Voiko sen viedä kotiin? Esimerkiksi ompelukoneita tai muita kookkaita laitteita voidaan tarjota vain kirjaston tiloissa käytettäviksi.
Miten palautus tapahtuu? Esine täytyy usein palauttaa asiakaspalveluun tai samaan toimipisteeseen, josta se on lainattu.
Esineiden lainaamista kannattaa ajatella myös kokeilemisen mahdollisuutena.
Ehkä olet halunnut testata uutta liikuntalajia, oppia soittamaan tai toteuttaa pienen kodin korjausprojektin.
Ennen ostospäätöstä voi selvittää, auttaisiko kirjasto alkuun.
Mitä jos käyttäisimme kirjastoa aivan eri tavalla?
Kirjastossa on aina ollut jotain poikkeuksellista.
Se on paikka, jossa ihminen voi saada käyttöönsä jotakin arvokasta ilman, että hänen tarvitsee ostaa sitä itselleen.
Aiemmin tämä tarkoitti ennen kaikkea kirjoja.
Nyt sama ajatus ulottuu monissa kunnissa soittimiin, työkaluihin, urheiluvälineisiin, teknologiaan ja luovaan tekemiseen.
Laajentuminen kertoo myös muuttuneesta suhtautumisesta omistamiseen.
Tavaran arvo ei synny pelkästään siitä, että se kuuluu jollekin. Se syntyy siitä, mitä tavaralla voi tehdä.
Porakoneella kiinnitetään hylly. Kitaralla harjoitellaan ensimmäiset soinnut. Lumikengillä päästään talviseen luontoon. Mikrofonilla tallennetaan oma tarina.
Kaikki tämä on mahdollista ilman, että jokainen väline jää pysyvästi yhteen kotiin.
Seuraavan kerran kirjastoon mennessä kannattaa siis vilkaista kirjojen ohi.
Saatat löytää hyllystä jotakin, jota et tiennyt edes voivasi lainata.
Ja parhaassa tapauksessa kotiin ei lähde pelkkä tavara vaan ajatus uudesta harrastuksesta, taidosta tai kokemuksesta.
Lähteet
- Turun kaupunki: Lainattavat tavarat – https://www.turku.fi/kirjasto/lainattavat-tavarat
- Vaara-kirjastot: Lainattavat esineet – https://vaara.finna.fi/Content/lainattavatesineet
- Oulun kaupunki: Kirjaston kokoelmat – https://www.ouka.fi/kirjaston-kokoelmat
- Raision kaupunki: Lainattavat välineet – https://raisio.fi/fi/lainattavat-valineet
- Helsingin keskustakirjasto Oodi: Kaupunkiverstas – https://oodihelsinki.fi/palvelut/kaupunkiverstas/
- Helmet-kirjastot: Ympäristöteot kirjastossa – https://helmet-tukisivusto.hel.fi/suosittelemme-juuri-nyt/ymparistoteot-kirjastossa/
- Finlex: Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016 – https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1492
- Suomen yleisten kirjastojen tilastot, 2025 – https://tilastot.kirjastot.fi/
- Kansalliskirjasto: E-kirjasto – https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/e-kirjasto
