Suomen erikoissairaanhoidossa on tapahtunut merkittävä parannus: yhä harvempi potilas joutuu odottamaan kiireettömän hoidon alkamista yli puoli vuotta. THL tuore arvio kertoo onnistuneesta jonojen purkamisesta, mutta samalla hyvinvointialueiden väliset erot ovat syventyneet. Eri puolilla Suomea kehitys näyttää erilaiselta, eikä jonojen lyheneminen yksin kerro koko totuutta hoitoon pääsystä.
Pitkä odotus leikkaukseen tai erikoislääkärin hoitoon voi merkitä kuukausia epävarmuutta, pitkittynyttä kipua tai arjen toimintakyvyn heikkenemistä.
Siksi kiireettömän erikoissairaanhoidon jonojen lyheneminen on suomalaisille merkittävä uutinen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4. marraskuuta julkaisema valtakunnallinen asiantuntija-arvio osoittaa, että hoitoa pitkään odottaneiden osuus on pienentynyt tuntuvasti vuoden 2026 aikana.
Vuoden 2025 lopussa yli puoli vuotta odottaneita oli noin joka kahdeksas jonossa ollut potilas. Syyskuussa 2026 vastaava osuus oli enää kuusi prosenttia.
Kyseessä on selvä parannus tilanteeseen, jossa pitkittyneet hoitojonot olivat muodostuneet yhdeksi suomalaisen terveydenhuollon näkyvimmistä ongelmista.
THL viesti ei silti ole yksiselitteisen huoleton.
Samalla kun hoitoon pääsy on monin paikoin parantunut, alueiden taloudelliset mahdollisuudet, väestökehitys ja palvelutarpeet ovat eriytyneet.
Potilaan kannalta ratkaisevaa ei lopulta ole koko maan keskiarvo, vaan se, miten hoitoon pääsee omalla alueella ja juuri tarvitsemallaan erikoisalalla.
Hoitojonojen purkaminen on tuottanut tulosta
Erikoissairaanhoidon pitkät jonot eivät lyhene itsestään.
Potilaiden hoitaminen edellyttää lääkäreitä, hoitajia, leikkaussaleja, tutkimuksia ja muuta sairaaloiden kapasiteettia. Lisäksi on ratkaistava, missä järjestyksessä potilaita hoidetaan ja miten käytettävissä olevat voimavarat kohdistetaan.
Viime vuosina hyvinvointialueet ovat tehneet järjestelmällistä työtä pitkään odottaneiden potilaiden hoitoon pääsyn parantamiseksi.
Joillakin alueilla on lisätty toimenpiteitä, tehostettu omaa toimintaa tai käytetty tarkoin rajattuja ostopalveluja.
Tulokset alkavat näkyä.
THL valtakunnallisessa arviossa yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneiden osuus on laskenut vuoden 2025 lopun 12,7 prosentista kuuteen prosenttiin syyskuussa 2026.
Luku kertoo nimenomaan pitkään odottaneiden osuudesta kaikista kyseisellä hetkellä kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavista. Se ei tarkoita, että kaikkien hoitojonojen pituus tai potilaiden odotusajat olisivat puolittuneet.
Ero on tärkeä.
Erikoissairaanhoidossa voi olla samanaikaisesti aloja, joilla hoitoon pääsee suhteellisen nopeasti, ja aloja, joilla odotus pitkittyy edelleen.
Silti suunta on myönteinen: pitkään jatkunutta ongelmaa on pystytty vähentämään.
Pohjois-Pohjanmaalla pitkä jono saatiin lähes purettua
Yksi vuoden 2026 huomattavimmista alueellisista muutoksista on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla.
Hyvinvointialue Pohde kertoi keväällä saaneensa kiireettömän somaattisen erikoissairaanhoidon pitkän jonon lähes kokonaan purettua.
Syyskuussa 2025 yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli Pohteella vielä yli 4 500. Huhtikuun 2026 lopussa heitä oli 46.
Muutos oli erittäin suuri.
Pohteen mukaan hoitoon pääsyn tilanne oli parantunut lähes kaikilla erikoisaloilla. Myös alle 23-vuotiaiden psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsy toteutui tuolloin asetetussa määräajassa.
Valvova viranomainen päätti sittemmin alueeseen kohdistuneen kiireettömän erikoissairaanhoidon jonojen valvonnan.
Pohjois-Pohjanmaan esimerkki osoittaa, kuinka nopeasti pitkään jatkunutta jono-ongelmaa voidaan saada korjatuksi, kun sen purkamiseen keskitytään järjestelmällisesti.
Samalla se paljastaa toisen tärkeän kysymyksen.
Kun voimavaroja suunnataan voimakkaasti jo hoitopäätöksen saaneiden potilaiden jonojen purkamiseen, on huolehdittava myös siitä, että uusien potilaiden hoidon tarpeen arvioinnit etenevät ajoissa.
Pohteen vuoden 2025 arviointikertomuksessa todettiin, että pitkien hoitojonojen purkaminen oli vaikeuttanut hoidon tarpeen arviointijonojen samanaikaista lyhentämistä.
Kyse on hoitopolun kahdesta eri vaiheesta.
Vaikka varsinainen toimenpidejono lyhenisi, potilas voi edelleen odottaa pääsyä tutkimuksiin tai hoidon tarpeen arviointiin.
Siksi koko hoitoketjun toimivuus ratkaisee enemmän kuin yhden jonon tilanne.
Keski-Suomessa parannus näkyy myös tuoreemmissa luvuissa
Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon jonoja on lyhennetty uudistamalla toimintaa.
Hyvinvointialueen lokakuussa julkaisemien tietojen mukaan yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli elokuussa 2025 lähes 2 000.
Lokakuussa 2026 vastaavassa jonossa oli enää 335 potilasta.
Keski-Suomessa jonojen purkaminen on perustunut ensisijaisesti oman toiminnan tehostamiseen. Lisäksi on tehty lisätöitä ja hankittu harkitusti ostopalveluja.
Alue on pyrkinyt myös nopeuttamaan lähetteiden käsittelyä, jotta potilaiden hoitopolku pääsee etenemään mahdollisimman sujuvasti.
Kaikkia ongelmia ei kuitenkaan ollut vielä saatu ratkaistua.
Silmätautien ja joidenkin kirurgisten erikoisalojen hoitojonoja oli tarkoitus purkaa edelleen loppusyksyn aikana.
Keski-Suomen esimerkki kertoo olennaisen asian: koko erikoissairaanhoidon tilanne voi parantua merkittävästi, vaikka tietyillä erikoisaloilla odotetaan edelleen liian pitkään.
Pohjois-Karjalassa vaikeasta tilanteesta on päästy eteenpäin
Myös Pohjois-Karjalassa kehitys on ollut huomattavaa.
Siun soten erikoissairaanhoidon pitkät jonot olivat aiemmin maan vaikeimpia.
Vielä joulukuussa 2025 yli kuusi kuukautta kiireetöntä leikkausta odottaneita oli alueella 1 742.
Toukokuun 2026 lopussa vastaava määrä oli laskenut 506 potilaaseen.
Alueen heinäkuussa julkaisemat tiedot kertoivat, että jonojen purkaminen jatkui.
Pohjois-Karjalassa pitkittyneisiin odotusaikoihin oli kiinnitetty myös valvontaviranomaisen huomiota.
Jonotilanteen parantuminen on siten ollut sekä potilaiden että palvelujärjestelmän toiminnan kannalta merkittävä muutos.
Pohjois-Karjalan kehitys muistuttaa, ettei aiemmin vaikea tilanne välttämättä jää pysyväksi.
Toisaalta alueellisten esimerkkien perusteella ei voida vielä päätellä, mikä hyvinvointialue on marraskuussa 2026 nopein tai hitain.
Ajantasainen vertailu edellyttäisi kaikkien alueiden samalta ajankohdalta kerättyä, yhteismitallista tietoa.
Alueiden erot näkyvät muussakin kuin odotusajoissa
THL tuoreessa arviossa alueelliset erot liittyvät hoitojonojen lisäksi laajempaan kehitykseen.
Hyvinvointialueiden väestökehitys on erilaista.
Joillakin alueilla asukasmäärä kasvaa, kun taas toisilla väestö vähenee ja ikääntyy.
Tällä on suora vaikutus siihen, millaisia palveluja tarvitaan ja miten ne voidaan järjestää.
Ikääntyvä väestö tarvitsee usein enemmän hoitoa ja pitkäaikaisia palveluja. Harvaan asutuilla alueilla palvelupisteiden ylläpitäminen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen voivat olla vaikeampia.
Samalla hyvinvointialueiden taloudellinen liikkumavara vaihtelee.
Osalla alueista kertynyt alijäämä ja palvelutarpeen kasvu pakottavat jatkamaan säästö- ja uudistustoimia, vaikka valtakunnallinen taloustilanne on parantunut.
THL mukaan erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja käytössä on edelleen merkittäviä alueellisia eroja, joita väestön palvelutarve selittää vain osittain.
Tämä tarkoittaa, ettei samanlaista hoitoa pystytä välttämättä järjestämään kaikkialla täsmälleen samoilla rakenteilla.
Yhden alueen toimiva ratkaisu ei myöskään automaattisesti sovi sellaisenaan toiselle alueelle.
Hyvinvointialueiden talous on vahvistunut, mutta työ ei ole valmis
Yksi THL arvion myönteisistä havainnoista koskee hyvinvointialueiden taloutta.
Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu taloudellinen tulos oli vuonna 2025 noin 725 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Alijäämäisen tuloksen teki kuusi aluetta.
Tämä on huomattava muutos tilanteeseen, jossa hyvinvointialueiden talousvaikeudet hallitsivat pitkään keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.
Myönteistä kokonaiskuvaa ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että alueiden talousongelmat olisivat poistuneet.
Aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää oli edelleen yhteensä noin 1,7 miljardia euroa.
Osalla hyvinvointialueista talouden sopeuttaminen jatkuu vaikeana, ja henkilöstöön sekä palveluverkkoon kohdistuvat muutokset voivat vaikuttaa palvelujen järjestämiseen.
THL muistuttaa myös, ettei esimerkiksi ympärivuorokautista hoivaa voida vähentää turvallisesti ilman riittäviä korvaavia palveluja.
Jos ikääntyneiden hoitoa siirretään entistä enemmän koteihin, kotihoidon ja tukipalvelujen on pystyttävä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Talouden tasapainottaminen ja hoitoon pääsyn parantaminen eivät siis ole toisistaan irrallisia tehtäviä.
Niiden pitäisi onnistua samanaikaisesti.
Miksi jonojen pysyvä lyheneminen on vaikeampi tavoite?
Pitkien hoitojonojen purkaminen on tärkeä saavutus. Vielä vaikeampaa on estää niitä kasvamasta uudelleen.
Kun kertynyttä jonoa puretaan lisätyöllä tai ylimääräisillä järjestelyillä, tulokset voivat näkyä nopeasti.
Pysyvä parannus edellyttää kuitenkin, että sairaalan tavallinen toiminta pystyy hoitamaan uudet potilaat riittävän ajoissa ilman jatkuvia poikkeusjärjestelyjä.
Lisäksi hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on ratkaisevaa.
Kaikkia erikoisalojen palveluja ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa jokaisella alueella samalla tavalla.
Osa hoidosta vaatii erityisosaamista, laitteistoa ja riittävää potilasmäärää, jotta toiminta olisi sekä laadukasta että tehokasta.
THL mukaan erikoissairaanhoidon työnjakoa ja sairaalaverkkoa pitäisi tarkastella nykyistä vahvemmin kansallisena kokonaisuutena.
Tavoitteena on estää tilanne, jossa alueiden eriytyminen alkaa näkyä entistä voimakkaammin potilaiden mahdollisuuksissa saada hoitoa.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
THL arvio antaa suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta aiempaa kaksijakoisemman kuvan.
Pitkien erikoissairaanhoidon jonojen lyheneminen osoittaa, että vaikeisiin ongelmiin voidaan löytää toimivia ratkaisuja.
Myös hyvinvointialueiden talouden kehityksessä on tapahtunut parannusta.
Seuraava vaihe on kuitenkin ratkaiseva.
Järjestelmän pitäisi pystyä säilyttämään saavutetut tulokset ja kaventamaan eroja ilman, että potilaiden hoito siirtyy jatkuvasti paikasta tai hoitopolun vaiheesta toiseen.
Suomen terveydenhuollon onnistumista ei lopulta ratkaise vain se, kuinka monta potilasta saadaan pois pitkistä jonoista.
Yhtä tärkeää on, ettei uusia pitkiä jonoja pääse syntymään.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Pitkään jatkunut odotusongelma on helpottanut. Kiireettömän erikoissairaanhoidon yli kuusi kuukautta odottaneiden osuus on pienentynyt merkittävästi. Tämä ei silti tarkoita, että jokaisella erikoisalalla tai alueella hoitoon pääsisi nopeasti.
- Oman alueen ja erikoisalan tilanne ratkaisee. Potilaan odotusaika riippuu muun muassa hoidon kiireellisyydestä, tarvittavasta erikoisalasta ja paikallisesta palvelutilanteesta. Hyvinvointialueiden julkaisemista hoitoonpääsytiedoista voi tarkistaa ajankohtaista tilannetta.
- Hoidon viivästymiseen kannattaa reagoida. Jos odotus pitkittyy tai terveydentila muuttuu, potilaan kannattaa ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön. Hoitoon pääsyn määräajat ja mahdollisuus hoidon järjestämiseen muualla riippuvat tilanteesta ja sovellettavista säännöistä.
Toimituksen näkökulma
Suomalaisen terveydenhuollon vaikeuksista on keskusteltu pitkään, mutta onnistumiset jäävät helposti vähemmälle huomiolle. Pitkien erikoissairaanhoidon jonojen lyheneminen osoittaa, että määrätietoisilla toimilla voidaan saada aikaan huomattavia parannuksia.
Seuraava haaste on vielä suurempi: miten sama hoitoon pääsyn mahdollisuus turvataan ihmisille riippumatta siitä, millä hyvinvointialueella he asuvat?
Terveydenhuoltojärjestelmän todellinen onnistuminen mitataan lopulta siinä, kuinka tasaisesti sen parannukset ulottuvat potilaiden arkeen.
Lähteet
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 4.11.2026: Hyvinvointialueiden erot syvenevät – osalla taloudellinen liikkumavara heikkenee merkittävästi
- THL: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valtakunnallinen ja alueelliset asiantuntija-arviot
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde: Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonojen purkaminen ja valvonnan päättyminen
- Keski-Suomen hyvinvointialue, 16.10.2026: Toiminnan uudistaminen on lyhentänyt erikoissairaanhoidon hoitojonoja merkittävästi
- Siun sote, 1.7.2026: Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy parantunut myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella
- Sosiaali- ja terveysministeriö: Terveydenhuollon hoitoon pääsyn määräajat




