Siirry sisältöön 
Neljä vapaaehtoista astui viikonloppuna ulos rakennuksesta, jossa he olivat eläneet yli vuoden Mars-lentoa jäljittelevissä olosuhteissa. NASA 378 päivän kokeessa tutkittiin, miten ihmiset kestävät pitkää eristystä, rajallisia resursseja ja yhteydenpidon viiveitä. Nyt alkaa tutkimuksen seuraava vaihe.
Kun neljä ihmistä astui lauantaina 31. lokakuuta ulos NASA tutkimustilasta Houstonissa, he olivat olleet eristyksissä 378 päivää.
He eivät olleet matkustaneet avaruuteen, mutta heidän arkensa oli suunniteltu muistuttamaan monin tavoin tulevaisuuden Mars-lentoa.
Yli vuoden ajan he olivat eläneet samojen ihmisten seurassa, rajallisessa tilassa ja ilman tavallista mahdollisuutta poistua ulkomaailmaan.
Yhteydenpito läheisiin tapahtui viiveellä. Ruokaa ja muita tarvikkeita oli käytettävissä rajallisesti. Päivät täyttyivät työtehtävistä, tutkimuksista ja harjoituksista.
Kokeen tarkoitus ei ollut selvittää vain sitä, pystyvätkö ihmiset asumaan suljetussa rakennuksessa yli vuoden.
NASA halusi ymmärtää, miten neljän ihmisen muodostama miehistö pystyy säilyttämään työkykynsä, terveytensä ja yhteistyökykynsä olosuhteissa, joista ei pääse halutessaan kotiin.
Yli vuoden mittainen matka päättyi avaamalla ovi
NASA toinen CHAPEA-tutkimus alkoi 19. lokakuuta 2025.
Miehistöön kuuluivat komentaja Ross Elder, lääketieteellisistä tehtävistä vastannut Ellen Ellis, tutkimustehtävistä vastannut Matthew Montgomery ja teknisistä tehtävistä vastannut James Spicer.
Kaikki neljä olivat vapaaehtoisia.
He asuivat Mars Dune Alpha -nimisessä tutkimusympäristössä NASA Johnson Space Centerissä Texasin Houstonissa.
Noin 158 neliömetrin kokoinen rakennus oli valmistettu 3D-tulostustekniikalla. Sen sisälle oli rakennettu miehistön arkea varten muun muassa yksityisiä huoneita, yhteisiä tiloja ja työskentelyalueita.
Kokeessa oli tarkoitus jäljitellä olosuhteita, joihin astronautit voisivat tulevaisuudessa joutua pitkällä avaruusmatkalla tai toisella planeetalla.
Lokakuun viimeisenä päivänä miehistö pääsi jälleen tavalliseen ympäristöön.
Poistumista seurattiin NASA tilaisuudessa, jossa osallistujat kertoivat kokemuksistaan.
Ellis kuvaili kulunutta vuotta poikkeukselliseksi kokemukseksi, johon miehistö oli osallistunut omasta tahdostaan.
Tutkimusjakson päättyminen ei kuitenkaan merkitse vielä tutkimustulosten valmistumista.
Tavallinen viesti saattoi odottaa vastausta pitkään
Yksi kokeen kiinnostavimmista piirteistä liittyi yhteydenpitoon.
Maapallon ja Marsin välinen etäisyys vaihtelee jatkuvasti. Sen vuoksi myös radiosignaalin kulkuaika muuttuu.
Todellisella Mars-lennolla astronautit eivät voisi keskustella maassa olevien ihmisten kanssa yhtä välittömästi kuin avaruusasemalta.
NASA jäljitteli tätä ongelmaa lisäämällä miehistön viesteihin jopa 22 minuutin viiveen yhteen suuntaan.
Vastausta yksinkertaiseen kysymykseen saattoi siis joutua odottamaan huomattavasti pidempään kuin tavallisessa keskustelussa.
Ero on arkisessakin tilanteessa suuri.
Jos jokin laite ei toimi, astronautit eivät voi aina pyytää apua ja saada ohjeita saman tien. Heidän on ratkaistava ongelmia itsenäisesti tai suunniteltava työvaiheet siten, että viiveet eivät keskeytä kaikkea tekemistä.
Myös yhteydenpito läheisiin muuttuu.
NASA mukaan miehistö oli yhteydessä perheisiinsä sähköpostitse, johon sovellettiin Marsin etäisyyttä jäljittelevää viivettä.
Silloin arkinenkin kuulumisten vaihtaminen muuttuu erilaiseksi.
NASA:n Mars-simulaatioon osallistuneet Ellen Ellis ja Ross Elder harjoittelivat huoltotöitä Marsin olosuhteita jäljittelevässä ympäristössä Houstonissa. Kuva: NASA.
Ruokaa kasvatettiin ja Mars-kävelyjä harjoiteltiin
Tutkimuksen aikana miehistö noudatti suunniteltua työrytmiä.
Päiviin kuului fyysistä harjoittelua, tutkimuslaitteiden käyttöä, ympäristön kunnossapitoa ja simuloituja Marsin pinnalla tehtäviä työtehtäviä.
Osallistujat myös kasvattivat kasveja tutkimusympäristössä.
Ruoantuotanto on pitkien avaruuslentojen kannalta tärkeä kysymys, sillä kaikkea tarvittavaa ravintoa ei välttämättä voida kuljettaa mukana Maasta.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan väitetä, että neljän ihmisen koko ravinnontarve olisi tuotettu kasvattamalla kasveja.
Kokeessa tutkittiin myös rajallisten resurssien vaikutuksia. Tulevaisuuden avaruusmatkalla esimerkiksi veden, ruoan, työajan ja viestintäyhteyksien käyttöä on suunniteltava tarkasti.
NASA harjoitteli lisäksi tilanteita, joissa laitteisiin tulee vikoja tai miehistön täytyy muuttaa suunnitelmiaan.
Näin rakennetaan tietoa siitä, millaiset työskentelytavat ja tukijärjestelmät auttavat ihmisiä selviytymään kaukana Maasta.
Pienet arkiset asiat nousivat yllättävän tärkeiksi
Kokeen inhimillinen puoli tuli esiin NASA julkaisemissa miehistön äänipäiväkirjoissa.
Viimeisessä tutkimusjakson aikana tallennetussa keskustelussa osallistujat puhuivat siitä, millaista olisi palata tavalliseen elämään.
Yksi mietti, millaista olisi ajaa jälleen autoa yli vuoden tauon jälkeen.
Toinen pohti arkisia asioita, joita eristysjakson aikana ei ollut tarvinnut hoitaa samalla tavalla kuin normaalisti, kuten kaupassa käymistä ja asumiseen liittyviä velvollisuuksia.
Keskusteluissa nousivat esiin myös ruoka ja maut, joita tutkimusympäristössä ei ollut samalla tavalla saatavilla.
Tällaiset yksityiskohdat kertovat, kuinka suureksi ero tavallisen elämän ja pitkän eristyksen välillä voi kasvaa.
Mars-lentoa suunniteltaessa kysymys ei ole ainoastaan raketeista, avaruuspuvuista ja polttoaineesta.
Yhtä tärkeää on se, miten ihmiset nukkuvat, syövät, työskentelevät ja tulevat toimeen keskenään kuukausien tai vuosien ajan.
NASA tutkii nyt, mitä 378 päivää opetti
Kokeen aikana NASA keräsi tietoa osallistujien terveydestä, toimintakyvystä ja käyttäytymisestä.
Seuraavaksi osallistujille tehdään kahden viikon ajan tutkimuksen jälkeisiä arviointeja ja haastatteluja.
Niiden avulla pyritään ymmärtämään, miten miehistö sopeutui eristykseen ja millaiset asiat helpottivat tai vaikeuttivat arkea.
Tuloksia voidaan hyödyntää tulevien avaruuslentojen suunnittelussa.
NASA haluaa kehittää esimerkiksi miehistön ravitsemusta, työajan käyttöä, lääketieteellistä tukea ja keinoja ylläpitää henkistä hyvinvointia.
Tulosten perusteella voidaan arvioida myös sitä, millaisia asuinympäristöjä ja toimintatapoja tulevaisuuden miehistöt tarvitsevat.
Valmiita tieteellisiä johtopäätöksiä juuri tästä toisesta CHAPEA-kokeesta ei ole vielä julkaistu.
Siksi ei voida vielä sanoa, osoittiko tutkimus esimerkiksi jonkin tietyn toimintatavan parantavan miehistön hyvinvointia.
Toinen pitkä koejakso tuo vertailutietoa
Lokakuussa päättynyt koe oli NASA toinen 378 päivän CHAPEA-tutkimus.
Ensimmäinen vastaava neljän hengen miehistö eli simulaatioympäristössä vuosina 2023–2024.
Useamman koejakson tarkoituksena on kerätä vertailukelpoista tutkimusaineistoa eri osallistujista ja tilanteista.
Yksittäinen onnistunut tutkimusjakso ei vielä tarkoita, että ihmisten pitkäaikainen elämä Marsissa olisi ratkaistu.
Oikealla Mars-lennolla astronautit joutuisivat kohtaamaan lisäksi muun muassa säteilyä, painovoiman muutoksia ja muita riskejä, joita maanpäällisessä rakennuksessa ei voida täysin jäljitellä.
Silti juuri ihmisten arkea koskeva tutkimus on välttämätöntä.
Jos tulevaisuuden miehistö matkustaa Marsiin, se ei voi palata Maahan kesken matkan vain siksi, että yhteistyö ei suju tai joku kaipaa vaihtelua ympäristöön.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomelle NASA tutkimus tarjoaa kiinnostavan näkökulman ihmisen ja teknologian suhteeseen.
Pitkä eristys, etäyhteyksien viiveet, rajalliset resurssit ja omatoiminen ongelmanratkaisu eivät ole vain avaruustutkimuksen kysymyksiä.
Samantapaisia haasteita esiintyy esimerkiksi syrjäisissä tutkimusasemissa, pitkäkestoisessa kenttätyössä ja vaativissa suljetuissa työympäristöissä.
NASA kokeesta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, millaiset toimintatavat sopisivat suomalaisiin työpaikkoihin.
Tutkimustulosten valmistuttua ne voivat tarjota uutta tietoa siitä, miten pieni ryhmä pystyy toimimaan turvallisesti, tehokkaasti ja hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
1. Pitkä avaruusmatka on myös ihmisten välinen koetus. Teknologia ei yksin ratkaise, miten ryhmä selviytyy yhteisestä arjesta yli vuoden ajan.
2. Yhteydenpidon viive muuttaa työntekoa. Kun apua ei saa heti, suunnittelusta, luottamuksesta ja itsenäisestä päätöksenteosta tulee entistä tärkeämpiä.
3. Kaikkia vastauksia ei vielä tiedetä. NASA kokeen päättyminen tarkoittaa, että tutkimusaineistoa voidaan nyt täydentää ja analysoida. Varsinaiset johtopäätökset valmistuvat myöhemmin.
Toimituksen näkökulma
Marsia pidetään usein ennen kaikkea teknisenä tavoitteena: kuinka rakennetaan alus, joka vie ihmiset toiselle planeetalle? NASA koe muistuttaa, että onnistunut avaruusmatka vaatii myös toimivan arjen. Neljän ihmisen on pystyttävä elämään yhdessä, tekemään päätöksiä ja selviytymään vastoinkäymisistä silloinkin, kun apua ei ole heti saatavilla. Tulevaisuuden avaruusmatkailun ratkaiseva keksintö ei välttämättä ole vain uusi kone, vaan myös parempi ymmärrys ihmisestä.
Lähteet
- NASA, 27.10.2026: NASA Invites Media to Crew Completion of Yearlong Mars Simulation. https://www.nasa.gov/news-release/nasa-invites-media-to-crew-completion-of-yearlong-mars-simulation/
- NASA, 19.10.2026: NASA’s Simulated Mars Crew Marks One Year Inside Habitat. https://www.nasa.gov/humans-in-space/nasas-simulated-mars-crew-marks-one-year-inside-habitat/
- NASA: CHAPEA Mission 2 – tutkimuksen esittely ja miehistö. https://www.nasa.gov/humans-in-space/chapea/chapea-mission-2/
- NASA, 23.10.2026: CHAPEA 2: Audio Log 4. https://www.nasa.gov/podcasts/houston-we-have-a-podcast/chapea-2-audio-log-4/
- Reuters, 1.11.2026: Crew from NASA’s simulated Mars mission emerges after 378 days in isolation. https://www.reuters.com/science/crew-nasas-simulated-mars-mission-emerges-after-378-days-isolation-2026-11-01/
