Etusivu / Hyvät arjen tarinat ja ihmiset / Pieniä toiveita toteutui 99 hoivayksikössä – lahjoitus toi lettuhetkiä, musiikkia ja iloa arkeen

Pieniä toiveita toteutui 99 hoivayksikössä – lahjoitus toi lettuhetkiä, musiikkia ja iloa arkeen

Ikääntynyt nainen istuu palvelukeskuksessa, kun hoitaja laittaa hänen hiuksiinsa papiljotteja. Kuva on Keuruun Lehtiniemen palvelukeskuksesta.

Keuruun Lehtiniemen palvelukeskuksessa myös pienet arkiset asiat ovat tärkeitä. Lahjoitustoiveisiin kuului muun muassa papiljotteja, joilla voidaan tuoda iloa asukkaiden päivään. Kuva: Mikko Suuronen / Osuuskauppa Keskimaa.

Spread the love

Papiljotteja, paikallislehtiä, pelejä ja yhteisiä lettuhetkiä. Keski-Suomessa toteutettiin lähes sadan hoiva- ja terveysyksikön henkilökunnan toiveita 130 000 euron lahjoituksella. Hankinnoista osa on jo päässyt käyttöön, ja pieniltä kuulostavat asiat ovat tuoneet vaihtelua potilaiden ja asukkaiden arkeen.

Jyväskylän Etelä-Keljossa sijaitsevassa Kauramäen kylässä lahjoituksen vaikutus näkyi nopeasti.

Ikääntyneiden asumisyksikköön saatiin sähköpiano ja muurikkapannu. Molemmille löytyi käyttöä lähes saman tien.

Ulkoiluhetkessä paistettiin lettuja, ja vanhusten viikolla piano soi seurakunnan hartaushetkessä.


Jyväskylän Kauramäen kylän ikääntyneiden asumisyksikkö sai lahjoituksena sähköpianon, joka pääsi käyttöön vanhusten viikon hartaushetkessä. Kuva on kuvituskuva, ei Kauramäen kylän lahjoitustilanteesta. Kuva: Joel Uribe / Pexels


Tällaiset hetket voivat kuulostaa pieniltä verrattuna hoivayksiköiden suuriin arjen tarpeisiin. Niissä on kuitenkin jotakin olennaista: tavallisesta päivästä tulee hieman erilainen, kun siihen mahtuu tuttua tekemistä, musiikkia tai yhdessäoloa.

Samanlaisia toiveita on toteutettu eri puolilla Keski-Suomea.

Osuuskauppa Keskimaan vuoden 2026 Ilo auttaa -lahjoituksesta 130 000 euroa kohdennettiin potilaiden ja asiakkaiden viihtyvyyden parantamiseen yhteensä 99 sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä.

Mukana on palvelutaloja, sairaaloita, vammaispalveluyksiköitä, neuvoloita, nuorisokoteja ja muita perheiden palveluita.

Lahjoituksen kiinnostavin piirre on siinä, kuka sai päättää hankittavista tavaroista.

Toiveet tulivat yksiköiden omalta henkilökunnalta.

Papiljotit kertovat, millaisia asioita arjessa tarvitaan

Keuruun Lehtiniemen palvelukeskuksessa toiveiden joukossa oli papiljotteja.

Yksityiskohta on arkinen mutta osuva.

Hoivayksikössä ihmisen päivä muodostuu samoista asioista kuin muuallakin: heräämisestä, pukeutumisesta, ruokailusta, ajanvietosta ja mahdollisuudesta huolehtia omasta ulkonäöstään.

Mahdollisuus laittaa hiuksia tutulla tavalla voi olla ihmiselle merkityksellinen osa arkea.

Keuruulla toivottiin myös liikuntapelejä ja kampausvälineitä yhteiseen käyttöön.

Muualla tarpeet olivat erilaisia.

Korpilahden Iltatähteen hankittiin ulkokalusteita ja pelejä. Jämsän palvelutaloon saatiin televisioita, kirjoja ja lehtitilauksia.

Sairaaloissa tärkeiksi nousivat esimerkiksi televisiot ja radiot potilashuoneisiin.

Kyllön, Saarijärven ja Muuramen sairaaloiden osastoille tehtiin tällaisia hankintoja.

Niiden vaikutus voi näkyä hyvin tavallisissa tilanteissa.

Potilas voi seurata tuttua ohjelmaa, kuunnella radiota tai saada päivän kulumaan hieman mukavammin.

Etenkin silloin, kun hoitojaksoon kuuluu paljon odottamista, pienikin vaihtelu voi olla tervetullutta.

Hankintojen tavoitteena ei ole korvata hoitoa tai henkilöstöä, vaan täydentää asiakkaiden ja potilaiden arkea.

Karaokea Viitasaarelle, kitara Äänekoskelle

Myös vammaispalveluyksiköiden toivelistoilla painottui yhdessä tekeminen.

Viitasaarelle hankittiin lautapelejä ja karaokelaitteita. Äänekoskelle saatiin tablettitietokone ja kitara.


Sairaala Novan kuntoutusosastolle hankittiin lahjoitusvaroilla Bluetooth-kaiutin ja karaokilaitteita yhteisiin musiikkihetkiin. Hankinnat olivat osa Keskimaan 130 000 euron lahjoitusta, jolla parannettiin 99 hoiva- ja terveysyksikön viihtyvyyttä Keski-Suomessa. Kuva: Osuuskauppa Keskimaa.


Joutsassa, Karstulassa ja Toivakassa toiveisiin kuului paikallislehtien tilauksia.

Paikallislehden merkitys on kiinnostava yksityiskohta.

Se ei tarjoa vain luettavaa. Sen avulla voi seurata oman kotiseudun tapahtumia, tuttuja paikkoja ja ihmisiä.

Pitkään samassa ympäristössä eläneelle yhteys kotiseudun uutisiin voi olla arvokas osa päivää.

Karaokelaite tai kitara taas mahdollistaa uudenlaista yhteistä toimintaa.

Kaikki asukkaat eivät välttämättä halua osallistua samanlaisiin aktiviteetteihin. Siksi yksiköiden erilaiset hankinnat ovat perusteltuja.

Yhdessä paikassa kaivataan musiikkia, toisessa lukemista ja kolmannessa ulkona vietettäviä yhteisiä hetkiä.

Kaikki Keski-Suomen 29 neuvolaa saivat hankintoja

Lahjoitus ei kohdistunut ainoastaan ikääntyneiden palveluihin.

Keski-Suomen kaikkiin 29 neuvolaan hankittiin muun muassa leluja, lattiatyynyjä ja muita lasten viihtyvyyttä parantavia tarvikkeita.

Neuvolakäynti on perheelle tuttu tilanne, mutta lapselle se voi tarkoittaa odottamista vieraassa ympäristössä.

Lelut ja mukavat oleskelupaikat voivat tehdä odotustilasta lapselle miellyttävämmän.

Jyväskylän seudun nuorisokoteihin hankittiin puolestaan pelikonsoleita ja pelejä.

Sairaala Novan nuorisopsykiatrian osastolle saatiin painopeittoja ja muita rauhoittumista tukevia välineitä.

Näissäkin hankinnoissa yhteinen ajatus on tavallisen arjen helpottaminen.

Nuoren hoitojaksoon tai asumiseen kuuluu muutakin kuin hoitoon liittyviä tilanteita. Päiviin tarvitaan myös mielekästä tekemistä ja mahdollisuuksia rauhoittumiseen.

Hankintojen vaikutuksista ei ole julkaistu varsinaista vaikuttavuustutkimusta, joten niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi hoitotulosten paranemisesta.

Ne kuitenkin osoittavat, millaisia käytännön tarpeita eri yksiköiden henkilöstö on tunnistanut.

Henkilöstö tiesi, mitä omassa yksikössä kaivattiin

Lahjoitus toteutettiin yhteistyössä Sairaala Novan säätiön kanssa.

Säätiö kartoitti tarpeita Keski-Suomen hyvinvointialueen yksiköiden henkilöstön kanssa ja koordinoi hankintoja.

Toteutustapa erottaa lahjoituksen yleisestä tavarakeräyksestä.

Sen sijaan, että kaikki yksiköt olisivat saaneet samanlaisen tuotepaketin, hankinnat perustuivat yksiköiden omiin toiveisiin.

Tämä mahdollisti erilaisten tarpeiden huomioimisen.

Sairaala Novan säätiö keskittyy tukemaan potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointia sekä potilaskokemusta. Lahjoitusvaroja ei käytetty hyvinvointialueen yleisen talouden tai henkilöstömenojen rahoittamiseen.

Osuuskauppa Keskimaan viestintä- ja markkinointijohtaja Noora Luoman mukaan tarkoituksena oli saada tuki ulottumaan mahdollisimman laajasti eri puolille maakuntaa.

Lahjoituskohteita löytyi Joutsasta Pihtiputaalle.

Sairaala Novan säätiön asiamies Mari Tastula on puolestaan nostanut esiin tuttujen televisio-ohjelmien, uutisten ja paikallislehtien merkityksen potilaille.

Kauramäen kylässä ensimmäiset kokemukset olivat myönteisiä: sähköpiano ja muurikkapannu otettiin käyttöön nopeasti, ja asukkailta saatiin kiittävää palautetta.

Kyse on yksiköstä saadusta palautteesta, ei kaikkia lahjoituskohteita koskevasta vaikutusarviosta.

Lahjoituksen taustalla on pitkä paikallinen perinne

Ilo auttaa on Keskimaan vuosittainen lahjoitusohjelma, jota on toteutettu vuodesta 2017 lähtien.

Sen periaatteena on ollut lahjoittaa yksi euro asiakasomistajaa kohden.

Vuoden 2026 lahjoituksen lopulliseksi kokonaissummaksi ilmoitettiin 147 334 euroa.

Tästä 130 000 euroa kohdennettiin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden asiakas- ja potilasviihtyvyyden parantamiseen.

Lisäksi 15 000 euroa osoitettiin MIELI Jyväskylän seudun mielenterveys ry ylläpitämälle Kriisikeskus Mobilelle nuorten matalan kynnyksen keskusteluavun vahvistamiseen.

Hoivayksiköihin kohdistunut tuki on siten osa suurempaa lahjoituskokonaisuutta.

Valmistuneista hankinnoista on kerrottu nyt lokakuun lopussa, mutta niiden arvoa ei mitata pelkästään niiden hankintahetkellä.

Esimerkiksi ulkokalusteet, kirjat, pelit ja soittimet voivat olla käytössä vielä pitkään.

Se, miten paljon niistä lopulta on hyötyä, riippuu yksiköiden arjesta ja siitä, miten välineitä käytetään.

Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Keski-Suomen esimerkki osoittaa, millaisia tarpeita hoiva- ja terveyspalveluiden päivittäisessä elämässä on myös varsinaisen hoitotyön ulkopuolella.

Hoivan laadusta keskusteltaessa huomio kiinnittyy perustellusti henkilöstöön, palveluiden saatavuuteen ja turvallisuuteen. Niiden rinnalla on kuitenkin kysymys siitä, millaista tavallista elämää ihminen voi elää palveluiden piirissä.

Musiikki, yhdessäolo, lukeminen ja mielekäs tekeminen eivät korvaa toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Ne voivat silti täydentää niiden tarjoamaa arkea.

Keski-Suomessa toteutettu lahjoitusmalli osoittaa myös, että paikallisten työntekijöiden toiveisiin perustuva tuki voi johtaa hyvin erilaisiin käytännön hankintoihin.

Mitä tämä merkitsee lukijalle?

1. Pienilläkin asioilla voi olla merkitystä. Yhteinen peli, tuttu lehti tai musiikkihetki voi tuoda vaihtelua päivään ilman suuria järjestelyjä.

2. Hyvä apu lähtee todellisesta tarpeesta. Lahjoituksista voi saada enemmän arjen hyötyä, kun vastaanottaja pääsee itse kertomaan, mitä tarvitsee.

3. Läheisen arjesta kannattaa kysyä. Jos oma läheinen asuu palvelutalossa tai viettää aikaa hoivayksikössä, voi olla hyödyllistä selvittää hänen kanssaan ja henkilöstön kanssa, millainen tekeminen tai tuttu esine ilahduttaisi häntä.

Toimituksen näkökulma

Hoivasta puhuttaessa pienet arkiset asiat jäävät helposti suurten rakenteellisten kysymysten varjoon. Ne eivät tietenkään ratkaise palvelujärjestelmän ongelmia, mutta niiden merkitystä ihmisen päivässä ei pidä väheksyä. Keski-Suomen lahjoituksessa kiinnostavinta on, että tarpeet määrittelivät ne ihmiset, jotka näkevät yksiköiden arjen läheltä. Ehkä onnistuneen avun yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on juuri tämä: ensin kuunnellaan, vasta sitten hankitaan.

Lähteet