Etusivu / Päivän uutinen / Suomen taloudessa näkyy uusi käänteen merkki – teollisuuden kasvu alkaa näkyä työpaikoissa

Suomen taloudessa näkyy uusi käänteen merkki – teollisuuden kasvu alkaa näkyä työpaikoissa

Suojakypärään, hitsausmaskiin ja huomioväriseen työasuun pukeutunut työntekijä hitsaa metallikappaletta teollisuushallissa

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä kasvoi heinä–syyskuussa 2026 noin 900 työntekijällä. Myös teollisuuden ja rakentamisen palkkasummat kasvoivat syyskuussa vuodentakaisesta. Kuvituskuva: Teknologiateollisuus ry.

Spread the love

Suomen talouden elpymisestä on saatu kaksi uutta myönteistä merkkiä. Teknologiateollisuuden pitkään jatkunut tilausten kasvu alkaa näkyä myös henkilöstömäärässä, ja Tilastokeskuksen tuoreet tiedot osoittavat palkkasumman kasvaneen sekä teollisuudessa että rakentamisessa. Kehitys antaa aihetta varovaiseen optimismiin, vaikka talouden piristyminen ei vielä ulotu tasaisesti kaikille aloille.

Suomen talouden käännettä on odotettu pitkään. Yrityksille on ennustettu parempia aikoja, vientiteollisuuden tilauksista on saatu rohkaisevia uutisia ja talouden elpymisestä on nähty yksittäisiä merkkejä.

Monen suomalaisen arjessa muutos on kuitenkin tuntunut hitaalta.

Työllisyystilanne on pysynyt vaikeana, yritykset ovat olleet varovaisia rekrytoinneissaan eikä kasvavista tilauksista ole aina seurannut uusia työpaikkoja.

Nyt tästä kehityksestä on saatu uusi havainto.

Suomen suurimman vientialan, teknologiateollisuuden, henkilöstömäärä kääntyi kasvuun vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. Kasvu oli voimakkainta lähes kolmeen vuoteen.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen tuoreet palkkasummatiedot kertovat myönteisestä kehityksestä myös muualla taloudessa.

Erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa maksettujen palkkojen yhteenlaskettu määrä oli syyskuussa suurempi kuin vuotta aiemmin.

Yhdessä nämä havainnot muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden: talouden myönteinen kehitys ei näy enää ainoastaan yritysten tilauskirjoissa ja tulevaisuudenodotuksissa.

Se alkaa näkyä myös toteutuneessa työllisyydessä ainakin osassa Suomen elinkeinoelämää.

Teollisuudessa tilaukset alkavat muuttua työksi

Teknologiateollisuuden tuoreessa tilauskanta- ja henkilöstötiedustelussa näkyy pitkään odotettu muutos.

Alan yritysten henkilöstömäärä kasvoi heinä–syyskuussa noin 900 henkilöllä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Syyskuun lopussa teknologiateollisuus työllisti suoraan noin 331 100 ihmistä.

Neljännesvuosittainen henkilöstömäärän kasvu oli voimakkainta sitten alkuvuoden 2023.

Luku ei yksinään mullista Suomen työmarkkinoita. Sen merkitys syntyy kuitenkin ajankohdasta ja kehityksen suunnasta.

Teknologiateollisuuden yritysten tilauskannat ovat vahvistuneet jo lähes kahden vuoden ajan.

Yrityksillä on siis ollut aiempaa enemmän tulevaa työtä tiedossa, mutta henkilöstömäärän kasvussa muutos on näkynyt vasta viiveellä.

Tämä on tavallista talouden elpyessä.

Kun tilaukset alkavat lisääntyä, yritykset pyrkivät usein ensin hyödyntämään olemassa olevaa kapasiteettia, parantamaan tuottavuutta ja käyttämään nykyistä henkilöstöä mahdollisimman tehokkaasti.

Uusien työntekijöiden palkkaaminen tulee ajankohtaiseksi vasta, kun kysynnän arvioidaan jatkuvan riittävän pitkään.

Siksi työllisyyden kääntyminen kasvuun on usein merkittävämpi merkki kuin pelkkä myönteinen ennuste.

Teknologiateollisuudessa tästä vaiheesta on nyt saatu konkreettinen havainto.

Suuret laivat ja puolustusteollisuus vauhdittavat kasvua

Kasvun taustalla on useita toimialoja, mutta erityisen huomattava merkitys on meriteollisuudella ja puolustusteollisuudella.

Suomalaisille telakoille ja alan yrityksille on kertynyt suuria tilauksia, jotka näkyvät teknologiateollisuuden tilauskannoissa.

Syyskuun lopussa alan yritysten tilauskantojen arvo oli 34 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Uusien tilausten arvo puolestaan kasvoi heinä–syyskuussa 50 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Suurten lukujen tulkinnassa on kuitenkin oltava tarkka.

Yksittäiset risteilijätilaukset voivat nostaa yhden vuosineljänneksen tilauskertymää huomattavasti. Siksi uusien tilausten voimakas kasvu ei tarkoita, että jokaisen suomalaisen teollisuusyrityksen tilanne olisi parantunut samassa suhteessa.

Suurten projektien merkitys ulottuu silti yhtä telakkaa laajemmalle.

Laivan rakentaminen tarvitsee metallirakenteita, koneita, sähköjärjestelmiä, automaatiota, suunnittelua, sisustusta ja monenlaisia erikoisosaajia.

Tilauksista voi syntyä työtä laajalle alihankintaverkostolle, johon kuuluu sekä suuria yrityksiä että pienempiä suomalaisia toimijoita.

Myös puolustusteollisuuden vahvistunut kysyntä näkyy tuotannossa ja tilauskannoissa.

Tässä on yksi talouden elpymisen kannalta kiinnostavimmista piirteistä: suuri vientitilaus voi synnyttää työtä myös yrityksessä, joka ei itse vie tuotteitaan ulkomaille.

Kasvun vaikutukset voivat ulottua vähitellen valmistuksesta suunnitteluun, kuljetuksiin ja palveluihin.

Kone- ja metalliteollisuudessa henkilöstömäärä on noussut poikkeuksellisen korkealle

Teknologiateollisuuden sisällä kehitys ei ole ollut samanlaista kaikilla aloilla.

Erityisen myönteinen tilanne on kone- ja metallituoteteollisuudessa.

Sen henkilöstömäärä on noussut korkeammalle kuin kertaakaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Tämä on merkittävä havainto alalla, jonka kehitykseen kansainvälisen talouden vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti.

Kone- ja metalliteollisuuden tuotteita tarvitaan esimerkiksi teollisuuslaitoksissa, energiantuotannossa, rakentamisessa, kuljetuksissa ja meriteollisuudessa.

Myös metallien jalostuksessa sekä suunnittelu- ja konsultointialalla henkilöstömäärä kasvoi.

Sen sijaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstömäärä pysyi lähes ennallaan.

Tietotekniikka-alalla työntekijöiden määrä jatkoi laskuaan, vaikka alan liikevaihto oli kasvanut.

Tämä muistuttaa tärkeästä asiasta.

Yritysten liikevaihto ja tuotanto voivat kasvaa ilman vastaavaa henkilöstömäärän kasvua.

Kasvua voidaan saada aikaan esimerkiksi automaation, uusien työmenetelmien, tehokkaamman toiminnan tai korkeamman arvon tuotteiden avulla.

Siksi talouden elpymisen vaikutukset työntekijöihin eivät näy välttämättä yhtä nopeasti tai samalla tavalla kaikilla toimialoilla.

Tilastokeskuksen luvut täydentävät kuvaa talouden kehityksestä

Teknologiateollisuuden uutisen rinnalle saatiin 4. marraskuuta toinen kiinnostava tilastojulkaisu.

Tilastokeskuksen mukaan koko Suomen talouden palkkasumma oli syyskuussa kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Palkkasumma tarkoittaa työnantajien maksamien bruttopalkkojen yhteenlaskettua määrää.

Se ei siis ole sama asia kuin yksittäisen työntekijän palkka.

Palkkasumma voi kasvaa esimerkiksi silloin, kun työntekijöitä on enemmän, palkkoja korotetaan tai tehtyjen työtuntien määrä lisääntyy.

Myös erilaiset palkkiot ja työkorvauksiin liittyvät muutokset voivat vaikuttaa kehitykseen.

Palkkasumman kasvu kertoo, että työnantajat ovat maksaneet enemmän palkkoja yhteensä. Se ei yksin osoita, mikä osuus muutoksesta johtuu uusista työpaikoista ja mikä palkkojen noususta.

Silti tilasto täydentää kiinnostavasti teknologiateollisuuden henkilöstötietoja.

Siinä missä teknologiateollisuuden kysely kertoo suoraan henkilöstömäärän kasvusta tietyllä toimialalla, Tilastokeskuksen palkkasummatilasto tarjoaa laajemman näkymän työnantajien maksamien palkkojen kehitykseen.

Näitä kahta tietoa tarkastelemalla voidaan nähdä, millaisilla aloilla talouden myönteiset merkit ovat alkaneet näkyä.

Rakentamisessa näkyy uusi myönteinen merkki

Yksi Tilastokeskuksen julkaisun kiinnostavimmista havainnoista liittyy rakentamiseen.

Rakentamisen palkkasumma oli syyskuussa 4,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Teollisuudessa vastaava kasvu oli kolme prosenttia.

Rakentaminen on suomalaiselle taloudelle erityisen kiinnostava toimiala, koska sen vaikeudet ovat viime vuosina vaikuttaneet moniin yrityksiin, työntekijöihin ja kotitalouksiin.

Asuntorakentamisen vähentyminen, korkeammat rahoituskustannukset ja heikko kysyntä ovat hidastaneet alan toimintaa.

Rakentamisen vaikeudet eivät myöskään jää vain rakennustyömaille.

Ne vaikuttavat esimerkiksi rakennusmateriaaleja valmistaviin yrityksiin, kuljetuksiin, suunnitteluun, kiinteistöalan palveluihin ja moniin pieniin aliurakoitsijoihin.

Siksi rakentamisen palkkasumman kasvu on huomionarvoinen.

Se on yksi merkki siitä, että alan toiminnassa on aiempaa enemmän myönteisiä piirteitä.

Tästä ei kuitenkaan vielä voi päätellä, että rakentamisen kriisi olisi päättynyt tai että alan työpaikkojen määrä olisi kääntynyt pysyvään kasvuun.

Palkkasumman kehitykseen vaikuttavat myös palkkojen muutokset.

Rakentamisen todellisen elpymisen arvioimiseksi on seurattava jatkossa muun muassa aloitettuja rakennushankkeita, rakennuslupia, tuotannon määrää ja työllisyyttä.

Silti syyskuun tieto tarjoaa uuden syyn tarkastella alan tulevaisuutta aiempaa hieman toiveikkaammin.

Miksi talouden piristyminen ei vielä tunnu kaikkialla?

Jos teollisuuden tilauskannat kasvavat, henkilöstömäärä lisääntyy ja palkkasummakin on nousussa, miksi talouden tilanne tuntuu edelleen monista suomalaisista vaikealta?

Vastaus liittyy siihen, että talous ei kehity yhtenä kokonaisuutena samaan tahtiin.

Eri toimialat voivat olla hyvin erilaisessa tilanteessa.

Kun telakka saa suuren tilauksen, sen vaikutukset voivat näkyä nopeasti alan yritysten toiminnassa mutta vasta myöhemmin muualla taloudessa.

Samanaikaisesti esimerkiksi kaupan alalla kuluttajien varovaisuus voi edelleen näkyä heikkona kysyntänä.

Tilastokeskuksen tuoreissa tiedoissa kaupan alan palkkasumma pysyi syyskuussa vuodentakaisella tasolla.

Yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa palkkasumma puolestaan pieneni.

Koko talouden palkkasumma kasvoi vuodentakaisesta, mutta kausitasoitettuna se laski syyskuussa edellisestä kuukaudesta.

Tämä kertoo siitä, ettei kehitys ole suoraviivaista.

Talouden elpyminen voi alkaa yhdeltä toimialalta, jatkua toiselle ja näkyä kotitalouksien arjessa vasta myöhemmin.

Eikä myönteinen kehitys yhdellä alalla välttämättä korvaa nopeasti toisen alan ongelmia.

Myös alueelliset erot ovat mahdollisia.

Teollisuuden tilauksista hyötyvät ensimmäisinä ne paikkakunnat ja yritysverkostot, joissa kyseisten tuotteiden valmistus ja suunnittelu tapahtuvat.

Vaikutusten leviäminen laajemmalle Suomeen riippuu siitä, kuinka paljon tuotantoa ja hankintoja tehdään kotimaassa.

Työpaikkojen kasvu on tärkeämpi merkki kuin pelkkä toiveikkuus

Suomalaisyritysten parantuneista talousodotuksista on saatu vuoden aikana useita myönteisiä viestejä.

Odottaminen ja toteutuminen ovat kuitenkin eri asioita.

Yritys voi suunnitella investointeja, odottaa tilauksia tai arvioida rekrytoivansa lisää, mutta nämä eivät vielä sellaisenaan kerro toteutuneesta kasvusta.

Teknologiateollisuuden uudet henkilöstötiedot ovat siksi kiinnostavia.

Niissä näkyy jo toteutunut muutos.

Yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä on lisääntynyt.

Samalla tuotanto ja tilauskannat ovat vahvistuneet.

Tilastokeskuksen palkkasummatiedot täydentävät kuvaa osoittamalla, että työstä maksettujen palkkojen kokonaismäärä on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna myös rakentamisessa ja koko teollisuudessa.

Tätä voidaan pitää myönteisenä signaalina.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen talous olisi jo siirtynyt vakaaseen ja laaja-alaiseen kasvuun.

Todellinen käänne vahvistuu vasta, jos myönteinen kehitys jatkuu useita kuukausia, leviää useammille toimialoille ja alkaa näkyä laajemmin työllisyydessä sekä kotitalouksien taloudellisessa tilanteessa.

Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Suomen talouden kannalta teknologiateollisuuden kehitys on erityisen merkittävää, koska ala muodostaa suuren osan maan viennistä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Vientiyritysten menestys vaikuttaa siihen, kuinka paljon Suomeen syntyy tuotantoa, investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.

Kun vientiteollisuuden tilaukset lisääntyvät ja yritykset alkavat kasvattaa henkilöstöään, talouden kasvulle syntyy aiempaa vahvempi perusta.

Myös rakentamisen palkkasumman kasvu on kiinnostava signaali pitkään vaikeuksissa olleelta alalta.

Kehityksessä on silti merkittäviä epävarmuuksia.

Maailmantalouden tilanne, kansainvälinen kauppa, korkojen kehitys ja yritysten investointihalukkuus vaikuttavat siihen, jatkuuko kasvu.

Lisäksi työmarkkinoiden eri osat voivat kehittyä eri suuntiin.

Suomelle tärkeintä olisi, että vientiteollisuuden vahvistuminen laajenisi vähitellen muuhunkin talouteen.

Silloin yksittäiset myönteiset tilastohavainnot voisivat alkaa muodostaa laajempaa ja pysyvämpää kasvua.

Mitä tämä merkitsee lukijalle?

  1. Teollisuudessa on syntynyt uusi myönteinen työllisyyssignaali. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä kasvoi noin 900 henkilöllä vuoden kolmannella neljänneksellä. Erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa kehitys on ollut vahvaa, mutta kaikki alat eivät ole samassa tilanteessa.
  2. Palkkasumman kasvu ei tarkoita automaattisesti suurempaa palkkaa jokaiselle. Tilastokeskuksen luvut kertovat työnantajien maksamien palkkojen kokonaismäärästä. Yksittäisen työntekijän ostovoima riippuu muun muassa oman palkan ja hintojen kehityksestä.
  3. Talouden elpymisestä on saatu lisää merkkejä, mutta tilanne ei ole vielä ratkaistu. Vientiteollisuuden vahvistuminen ja rakentamisen palkkasumman kasvu ovat rohkaisevia havaintoja. Laaja talouskäänne edellyttää kuitenkin, että kasvu jatkuu ja näkyy useammilla aloilla.

Toimituksen näkökulma

Talouden käännettä on vaikea tunnistaa juuri silloin, kun se alkaa. Ensimmäiset merkit näkyvät usein yritysten tilauksissa ja tuotannossa kauan ennen kuin vaikutukset ulottuvat tavallisen suomalaisen työpaikkaan tai palkkapussiin.

Siksi teknologiateollisuuden henkilöstömäärän kasvu on kiinnostava havainto. Se kertoo, että ainakin osassa Suomen vientiteollisuutta kysynnän paraneminen on alkanut muuttua konkreettiseksi työksi.

Yksittäisistä hyvistä luvuista ei vielä synny koko talouden käännettä. Mutta käänne rakentuu juuri tällaisista havainnoista, jos niitä alkaa tulla riittävän monelta alalta ja riittävän pitkään.

Lähteet