Suomalaisen autokaupan käyttövoimajakauma on muuttunut nopeasti. Lokakuussa kuusi kymmenestä Suomessa ensirekisteröidystä uudesta henkilöautosta oli täyssähköisiä, ja ladattavien autojen yhteenlaskettu osuus nousi 70 prosenttiin. Muutoksen taustalla näkyy kiinnostava ristiriita: sähköautojen rekisteröinnit kasvavat voimakkaasti, vaikka uusien autojen kokonaismarkkina on edelleen vaisu.
Suomalaisen autokaupan perinteinen asetelma on kääntynyt päälaelleen.
Vielä muutama vuosi sitten sähköauto oli monelle suomalaiselle kallis ja harvinainen vaihtoehto. Polttomoottoriauto oli tuttu lähtökohta, ja sähköautoilusta keskusteltiin ennen kaikkea toimintamatkan, latausmahdollisuuksien ja hinnan näkökulmasta.
Nyt uusien autojen kaupassa tilanne näyttää hyvin erilaiselta.
Lokakuussa 2026 Suomessa ensirekisteröitiin 3 417 uutta täyssähköautoa. Niiden osuus kaikista uusista henkilöautoista oli 60 prosenttia.
Ladattavat hybridit mukaan luettuina sähköverkosta ladattavien autojen osuus nousi jo 70 prosenttiin.
Toisin sanoen seitsemän kymmenestä lokakuussa rekisteröidystä uudesta henkilöautosta oli sellainen, jonka akkua voidaan ladata sähköverkosta.
Muutos on huomattava, mutta vielä kiinnostavampi havainto löytyy lukujen taustalta.
Samaan aikaan kun sähköautojen rekisteröinnit kasvoivat vuodentakaisesta 54 prosenttia, kaikkien uusien henkilöautojen rekisteröinnit vähenivät yhdeksän prosenttia.
Sähköautojen suosion kasvu ei siis ole pelkästään seurausta siitä, että suomalaiset ostaisivat aiempaa enemmän uusia autoja.
Se kertoo myös siitä, että uusien autojen ostajat valitsevat yhä useammin eri käyttövoiman kuin ennen.
Sähköauto on jo uusien autojen valtavirtaa
Lokakuun luvut ovat osa pidempää muutosta.
Täyssähköautojen osuus uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä on kasvanut Suomessa nopeasti viime vuosina.
Vuoden 2026 tammi–lokakuussa täyssähköautojen osuus oli jo 51,3 prosenttia. Ladattavien hybridien osuus oli lisäksi 11,8 prosenttia.
Näin ollen sähköverkosta ladattavien autojen yhteenlaskettu osuus oli koko alkuvuonna yli 63 prosenttia.
Lokakuun 60 prosentin osuus ei siis ole yksittäinen yllätys tai sattumanvarainen poikkeama.
Jo syyskuussa täyssähköautojen osuus oli 62 prosenttia.
Sähköautoista on tullut enemmistön valinta uusien henkilöautojen rekisteröinneissä ainakin viime kuukausina.
Tässä on tärkeä ero.
Kun puhutaan sähköautojen yleistymisestä, huomio kiinnittyy usein siihen, montako sähköautoa Suomessa ylipäätään on.
Uusien autojen rekisteröinnit kertovat kuitenkin toisesta asiasta: siitä, millaisia autoja markkinoille tulee nyt.
Ne näyttävät muutoksen suunnan ennen kuin se ehtii näkyä koko autokannassa.
Suomen teillä liikkuu edelleen paljon bensiini- ja dieselautoja, koska henkilöautoja käytetään yleensä vuosia ja usein huomattavasti pidempään kuin yksi omistaja niitä pitää.
Siksi uusien autojen markkina voi sähköistyä nopeasti, vaikka koko autokannan muuttuminen vie vielä pitkän ajan.
Bensiiniautojen rekisteröinnit vähenivät selvästi
Sähköautojen nousu näkyy erityisen selvästi, kun rinnalle asetetaan polttomoottoriautojen kehitys.
Lokakuussa rekisteröitiin 1 527 uutta bensiinikäyttöistä henkilöautoa.
Niiden rekisteröinnit vähenivät 39 prosenttia vuoden 2025 lokakuuhun verrattuna.
Uusia dieselkäyttöisiä henkilöautoja rekisteröitiin puolestaan vain 181 kappaletta.
Dieselautojen rekisteröinnit vähenivät vuodentakaisesta 36 prosenttia.
Luvut kertovat, kuinka voimakkaasti uusien autojen käyttövoimavalinnat ovat muuttuneet.
Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää muistaa, että tilastojen käyttövoimaluokituksessa perinteiset bensiinikäyttöiset hybridit ja ladattavat hybridit voidaan käsitellä erillisinä ryhminä.
Siksi bensiinikäyttöisten autojen rekisteröintilukua ei pidä tulkita kaikkien bensiinimoottorin sisältävien autojen kokonaismääräksi.
Sähköistyminen ei myöskään tarkoita, että kaikki autoilijat olisivat luopuneet polttomoottorista.
Ladattavassa hybridissä on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori, ja sen käytännön päästöihin ja käyttökustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon autolla ajetaan sähköllä.
Täyssähköauto puolestaan käyttää ajamiseen sähköä ilman polttomoottoria.
Näiden kahden autotyypin erottaminen toisistaan on tärkeää, vaikka ne kuuluvat samaan sähköverkosta ladattavien autojen ryhmään.
Miksi sähköautot kiinnostavat juuri nyt?
Uusien autojen käyttövoimavalintoihin vaikuttaa useita tekijöitä.
Yksi keskeinen muutos on tarjonnan laajeneminen.
Sähköautoja on tullut markkinoille yhä useammassa kokoluokassa ja hintaluokassa. Ostaja voi vertailla aiempaa suurempaa joukkoa malleja sen sijaan, että sähköauton valinta tarkoittaisi automaattisesti muutamaa kallista vaihtoehtoa.
Myös autojen toimintamatkat, latausnopeudet ja käytettävyys ovat kehittyneet.
Näiden ominaisuuksien merkitys korostuu Suomessa, jossa pitkät välimatkat, kylmät talvet ja erilaiset asumismuodot vaikuttavat auton käyttötarpeisiin.
Polttonesteiden hintataso on toinen sähköautojen kiinnostusta lisäävä tekijä.
Autoalan edustajat ovat nostaneet esiin sekä polttonesteiden korkeat hinnat että aiempaa laajemman ja myös edullisempiin hintaluokkiin ulottuvan sähköautotarjonnan.
Sähköauton käyttö voi tulla monelle kuljettajalle edullisemmaksi kuin vastaavan polttomoottoriauton käyttö, varsinkin jos lataaminen onnistuu kotona kohtuullisella hinnalla.
Kustannuksia ei kuitenkaan pidä verrata vain sähkön ja bensiinin hinnan perusteella.
Auton kokonaistalouteen vaikuttavat myös hankintahinta, arvonalenema, rahoitus, vakuutukset, huolto, verotus ja latausolosuhteet.
Edullinen käyttövoima ei automaattisesti tarkoita, että juuri tietty sähköauto olisi jokaiselle autoilijalle kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto.
Yritysautot vauhdittavat muutosta
Sähköautojen yleistymisessä näkyy myös yritysten merkitys.
Lokakuussa 46 prosenttia uusista henkilöautoista rekisteröitiin yritysten ja yhteisöjen käyttöön.
Kyse ei siis ole markkinasta, jonka muutoksen selittäisivät yksinomaan kotitalouksien autonostopäätökset.
Yritysten autohankinnat, työsuhdeautot ja leasingratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia uusia autoja Suomen liikenteeseen tulee.
Autoalan tammi–lokakuun tilastojen mukaan täyssähköautojen osuus yritysten ensirekisteröinneistä oli 53,1 prosenttia.
Työsuhdeautoissa osuus oli vielä suurempi, 68 prosenttia.
Tämä on kiinnostava havainto myös tulevaisuuden kannalta.
Kun uusi sähköauto otetaan käyttöön yrityksessä tai työsuhdeautona, se ei välttämättä pysy samalla käyttäjällä koko elinkaartaan.
Ajan myötä näitä autoja tulee myös käytettyjen autojen markkinoille.
Siten uusien autojen sähköistyminen voi vaikuttaa myöhemmin myös niiden suomalaisten vaihtoehtoihin, jotka eivät suunnittele uuden auton ostamista.
Muutos voi näkyä seuraavaksi käytettyjen autojen kaupassa
Suomessa suuri osa autoista ostetaan käytettyinä.
Siksi uusien autojen markkinatilasto kertoo vain osan suomalaisen autoilun todellisuudesta.
Monelle kotitaloudelle uuden sähköauton hankintahinta on edelleen liian korkea. Käytetty sähköauto voi kuitenkin avata uuden vaihtoehdon aivan eri hintaluokassa.
Kun uusia täyssähköautoja rekisteröidään paljon, niiden tarjonta kasvaa ajan myötä myös käytettyjen autojen markkinoilla.
Tämä ei tarkoita, että käytettyjen sähköautojen hinnat väistämättä laskisivat tiettyä tahtia.
Hintoihin vaikuttavat esimerkiksi kysyntä, mallien ominaisuudet, akkujen kunto, uusien autojen hinnat ja rahoituksen kustannukset.
Silti tarjonnan kasvulla on merkitystä.
Mitä useampia sähköautomalleja käytettyinä on saatavilla, sitä helpompi kuluttajan on vertailla niitä omiin tarpeisiinsa ja budjettiinsa.
Autoalan edustajat pitävätkin sähköautojen osuuden kasvua myönteisenä uutisena myös käytettyjen autojen ostajille.
Ostopäätöksessä kannattaa kuitenkin tarkistaa huolella auton toimintamatka omassa käytössä, mahdolliset akun kuntotiedot, takuut, latausominaisuudet ja kokonaiskustannukset.
Erityisesti talviajo ja pitkät matkat asettavat Suomessa sähköautolle erilaisia vaatimuksia kuin lyhyet päivittäiset ajot.
Sähköautobuumi ei tarkoita autokaupan yleistä nousua
Lokakuun rekisteröintitilasto paljastaa kaksi samaan aikaan tapahtuvaa mutta erisuuntaista muutosta.
Täyssähköautojen rekisteröinnit kasvavat voimakkaasti.
Samaan aikaan uusien henkilöautojen kokonaisrekisteröinnit vähenevät.
Lokakuussa uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin yhteensä 5 685, mikä oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Tämä kertoo, että markkinan käyttövoimajakauma muuttuu huomattavasti nopeammin kuin uusien autojen kokonaiskysyntä kasvaa.
Koko alkuvuoden kuva on hieman myönteisempi.
Tammi–lokakuussa uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin noin neljä prosenttia enemmän kuin vuoden 2025 vastaavana aikana.
Autokaupassa on siis nähtävissä sekä kasvun merkkejä että kuukausittaista vaihtelua.
Yksittäisen kuukauden luvuista ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä päätelmiä koko vuoden myynnistä.
Sähköautojen osuuden kasvu sen sijaan näkyy jo useamman kuukauden ja koko alkuvuoden tilastoissa.
Uusimaa korostuu sähköautojen rekisteröinneissä
Sähköautojen yleistyminen ei myöskään jakaudu Suomessa tasaisesti.
Lokakuussa puolet uusista täyssähköautoista rekisteröitiin Uudellemaalle.
Osuutta selittävät osaltaan alueen suuri väestömäärä, yritystoiminnan keskittyminen ja autojen rekisteröintiin liittyvät käytännöt.
Luku ei kuitenkaan yksin kerro, missä kaikki kyseiset autot ajavat tai mihin niiden käyttäjät todellisuudessa sijoittuvat.
Suomessa sähköautoilun arki vaihtelee huomattavasti asuinpaikan mukaan.
Omakotitalossa asuvalle kotilataus voi olla yksinkertainen ratkaisu.
Kerrostaloasukkaalle lataamisen helppous voi riippua taloyhtiön pysäköintijärjestelyistä ja latauspisteiden saatavuudesta.
Pitkiä ajomatkoja tekevälle latausverkoston kattavuus ja lataustaukojen suunnittelu ovat tärkeämpiä kuin autoilijalle, jonka päivittäiset matkat ovat lyhyitä.
Siksi sähköautoilun yleistyminen koko Suomessa edellyttää muutakin kuin uusien mallien tarjontaa.
Se edellyttää käytännössä toimivia latausratkaisuja erilaisiin asumis- ja liikkumistarpeisiin.
Mitä tämä merkitsee Suomelle?
Suomessa autokannan sähköistyminen on merkittävä liikenteeseen, energiaan ja kuluttajien valintoihin liittyvä muutos.
Tieliikenteen käyttövoimien muuttuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä muun muassa polttonesteiden kysyntään, sähkönkulutukseen, latausinfrastruktuuriin ja autokaupan palveluihin.
Vaikutukset eivät kuitenkaan toteudu yhtä nopeasti kuin uusien autojen rekisteröintitilasto muuttuu.
Suurin osa Suomen henkilöautoista ei vaihdu uuteen vuosittain.
Lisäksi auton käytöstä syntyvät ympäristövaikutukset riippuvat monista tekijöistä, kuten auton valmistuksesta, käytetystä sähköstä, ajokilometreistä ja käyttöiästä.
Autokannan uudistuminen tapahtuu vaiheittain.
Marraskuussa 2026 huomionarvoista on erityisesti se, että sähköautoilu ei enää näytä vain pienen edelläkävijäjoukon valinnalta uusien autojen markkinassa.
Se on jo uusien henkilöautojen yleisin käyttövoimavaihtoehto.
Mitä tämä merkitsee lukijalle?
- Sähköauto on nyt valtavirran vaihtoehto uusia autoja ostettaessa. Lokakuussa 60 prosenttia uusista henkilöautoista oli täyssähköisiä. Tämä ei tarkoita, että sama osuus Suomen kaikista autoista olisi sähköisiä.
- Käytettyjen sähköautojen valikoima voi laajentua. Uusina rekisteröidyt sähköautot tulevat ajan myötä myös käytettyjen autojen markkinoille. Ostajan kannattaa vertailla auton hinnan lisäksi akun kuntoa, latausta, toimintamatkaa ja arvonalenemaa.
- Oma käyttötarve ratkaisee enemmän kuin markkinatilaston enemmistö. Kotilataus, ajomatkat, talviajo, hankintahinta ja auton käyttöikä vaikuttavat siihen, mikä käyttövoima on juuri omassa arjessa järkevä.
Toimituksen näkökulma
Suomalaisen autoilun muutos näkyy ensin uusien autojen myyntitilastoissa ja vasta myöhemmin tavallisen suomalaisen parkkipaikalla. Se, että täyssähköautoista on tullut uusien henkilöautojen enemmistö, kertoo käyttövoimavalintojen muutoksen edenneen pitkälle, vaikka koko autokanta on edelleen toisenlainen.
Erityisen kiinnostavaa on, että sähköautojen rekisteröinnit kasvavat samaan aikaan, kun uusien autojen kokonaismarkkina on vaikeassa tilanteessa. Autoilun tulevaisuutta ei siis ratkaise vain se, kuinka paljon autoja ostetaan, vaan yhä enemmän myös se, millaisia autoja valitaan.
Seuraava merkittävä muutos nähdään todennäköisesti käytettyjen autojen markkinoilla, missä sähköautoilu alkaa vähitellen tulla yhä useamman kotitalouden todelliseksi vaihtoehdoksi.
Lähteet
- Tilastokeskus, 5.11.2026: Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 2026, lokakuu – Lokakuussa 2026 ensirekisteröitiin 5 685 uutta henkilöautoa.
https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfm8z6ljwk9d07ul55h198ye - Autoalan tiedotuskeskus, 2.11.2026: Uusien henkilöautojen kauppa kasvussa kuluvana vuonna – paketti- ja kuorma-autojen ensirekisteröinnit viime vuotta jäljessä.
https://aut.fi/uusien-henkiloautojen-kauppa-kasvussa-kuluvana-vuonna-paketti-ja-kuorma-autojen-ensirekisteroinnit-viime-vuotta-jaljessa/ - Autoalan tiedotuskeskus: Uusien autojen rekisteröintitilastot.
https://aut.fi/markkinatilastot/uudet-autot/




